Ketterän arkkitehtuurin periaatteita

Arkkitehtuurityö on muuttunut. Sen ei tule olla erillistä, vaan sen tulee olla osa kokonaisvaltaista liiketoiminnan kehittämistä. Arkkitehtuurin tulee olla mukana kaikkien kehittämiskohteiden läpiviemisessä heti alusta alkaen: ideasta tuotantoon.

Kokonaisvaltaisuus Arkkitehtuuri kattaa organisaation koko toiminnan ja rakenteen, arkkitehtuuri ei rajoitu vain IT-näkökulmaan.
Arkkitehtuurikuvaukset kattavat kaiken: strategisista tavoitteista ja liiketoimintatarpeista aina palveluihin ja sovelluksiin sekä teknologiaan asti.
Arkkitehdit osallistuvat kehittämiskohteiden läpivientiin heti alusta asti: prjojekteja tai hankintoja tulee edeltää tarvemäärittelyssä syntynyt arkkitehtuurikuvaus.
Kaikissa kehittämiskohteissa huomioidaan kokonaisuus, minimoidaan päällekkäiset ratkaisut.
Kaikki kehittämiskohteet kuvataan aina kun se on tarkoituksenmukaista, kaikki ideat, projektit ja hankinnat tulisi kuvata arkkitehtuurimenetelmän avulla: esimerkiksi ajurit, liiketoimintatarpeet ja -tavoitteet, palvelut, prosessit.
Arkkitehtuurityötä mitataan hyötyjen kautta: osallistuminen kehittämiskohteisiin ja kuvausten kattavuus.
Arkkitehtuurikuvaukset ovat tuotoksia, joiden tulee tuottaa välitöntä hyötyä.
Arkitehtuurikuvauksia tehdään vain tarpeeseen (just-in-time), ei varastoon (just-in-case), ja vain riittävästi (just enough).
Arkkitehtuuri ja arkkitehtuurityö tukee operatiivisen toiminnan kehittämistä, arkkitehtuuria ja sen kuvauksia ei kehitetä
Näkyvyys Tilannekuva kokonaisuudesta on jatkuvasti näkyvissä, julkaisu on tehty helposti saataville.
Kuvausten julkaisusykli on oltava nopea: ajantasainen tai lähes ajantasainen (near real-time).
Ymmärrettävyys Kuvausten tulee olla helposti ymmärrettäviä, visuaalisesti selkeitä
Vaikuttavuus Kuvauksia hyödynnetään kehittämiskohteideista kommunikoimisen tukemiseksi, jotta jaetaan näkemys siitä mitä ollaan kehittämässä ja miksi, sekä mitä riippuvuuksia esiintyy suhteessa muuhun kokoaisuuteen.
Tarvelähtöisyys Arkkitehtuurin suunnittelu, kuvaaminen ja mallintaminen tehdään vain tarpeeseen (just in time), ei varastoon varmuuden vuoksi (just in case).
Ajantasaisuus Tilannekuva on yhdistelmä nykytilasta ja tavoitetilasta: olemassa olevista ja tulevista toiminnallisista ja rakenteellisista asioista.
Tilannekuva täydentyy jatkuvasti, se ei ole koskaan valmis.
Kokonaisuus on jatkuvassa muutoksessa, tilannekuva ei ole koskaan valmis
Tilannekuva tukee kokonaiskehittämistä.
Kokonaiskehittäminen käsittää organisaation kokonaisvaltaisen toiminnan ja rakenteen.
Toiminta käsittää palvelut ja prosessit, rakenne sisältää toimijat, sovellukset ja teknologiat sekä tilat ja laitteet).
Yhdenmukaisuus Kehittämiskohteet kuvataan yhdenmukaisella tavalla.
Kuvaamisessa hyödynnetään ammattimaista kuvausvälinettä, joka tukee standardinotaatiota kuten ArchiMate, BPMN tai UML, ja jossa on julkaisumahdollisuus.
Keskitetty kuvauspaikka ja julkaisualusta kaikille kuvauksille.
End2end näkyvyys ideasta tuotantoon.
Palvelu on keskeinen käsite kokonaiskehittämisessä ja kuvaamisessa.
Tietoarkkitehtuuri on mukana kaikissa muissa tasoissa ja näkymissä (biz, app, tech).
Tietoturva ja -suoja on mukana kaikissa muissa tasoissa ja näkymissä (biz, app, tech).
Ei ole erillistä arkkitehtuurin katselmointia tai koomentointikierrosta, koska arkkitehtuuri(tiimi) on mukana aina alusta asti kaikissa kehittämiskohteissa.
Proaktiivisuus Arkkitehtuurityö osallistuu ja tukee kaikkien kehittämiskohteiden läpivientiä heti alusta alkaen.
Ei ole erillistä arkkitehtuurikomiteaa (Architecture Board), vain arkkitehti(tiimin) edustaja on mukana organisaation päätösvaltaisessa toiminnossa (ohjausryhmässä).
Arkkitehtuurin laadun varmistaminen on sisäänräkennettu kehittämiseen: arkkitehtuuri on osa kehittämistä, arkkitehtuuriohjaus on osa kehittämistä.
Arkkitehtuurikuvaukset julkaistaan kuvauskannasta portaaliin jatkuvasti.