Organisaation käsitteistö

Alla olevassa kaaviossa on esitetty organisaation operatiivisen toiminnan, sen johtamisen ja kehittämisen käsitteistön geneerinen metamalli. Se perustuu Open Groupin ArchiMate-metamalliin, joka on varsin yleispätevä. Se toimii useimmissa käytännön kuvaustarpeissa. (ArchiMate 3.2 spesifikaation linkki.) Tämä käsitteistö soveltuu paitsi kuvaustarpeisiin, myös koko organisaation toiminnan ja rakenteen ymmärtämiseen.

Kuva: Organisaation kuvaamisen metamalli.

Ei ole sattumaa että tässä esitetyn metamallin elementit esiintyvät ArchiMate -metamallissa. ArchiMate -metamallissa esiintyvät käsitteet ja niiden väliset suhteet (yhteystyypit) ovat varsin yleispäteviä. Ne toimivat useimmissa käytännön tilanteissa. Voidaan todeta, että ne riittävät useimpiin mallinnustarpeisiin, 80% tapauksista. ArchiMate-metamallin käsitteistöä voidaan hyödyntää operatiivisen toiminnan, sekä sen kehittämisen kuvaamisessa, mallinnusnotaatiosta riippumatta. ArchiMate tarjoaa metamallin mukaisen mallinnusnotaation, jota monet mallinnusvälineet tukevat. Kuitenkin, saman ArchiMate-metamallin käsitteistön pohjalta voidaan laatia visualisointeja millä tahansa muullakin notaatiolla.

Alla olevissa taulukoissa on kuvattu organisaation operatiivisen toiminnan ja sen kehittämisen sekä johtamisen käsitteistöä jaottelemalla ne ryhmiin. Ryhmissä esiintyy avainelementtinä kyvykkyys, joka on kaikkein keskeisin käsite / entiteetti. Kyvykkyyspohjaisesta kehittämisestä tarkemmin erillisessä kirjoituksessa Organisaation liiketoiminnan kyvykkyyspohjainen kehittäminen.

Liiketoiminnan kehittämisen ja -johtamisen käsitteiden top 10

Liiketoiminnan kehittämisen ja operatiivisen toiminnan käsitteiden top 10

Operatiivisen toiminnan keskeisimpiä käsitteitä on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tämä luettelo sisältää tyypillisimpiä elementtejä, joiden avulla voidaan kuvata useimmat kyvykkyydet, sekä muut organisaation liiketoiminnan kannalta merkitykselliset kokonaisuudet.

Taulukko: Operatiivisen toiminnan käsitteiden top 10.

Näkökohtia

Palvelu vs. Tuote

On käsitteellisesti ongelmallista, että organisaatio ulospäin tarjoaa asiakkaille palveluita, mutta sisäisesti organisaatio kehittää tuotteita. Operatiivisen toiminnan kannalta kyse on usein palveluiden tarjoamisesta, sillä lähes kaikki organisaatiot kaikilla toimialoilla ovat enimmäkseen palveluorganisaatioita. Tässä mielessä palvelu -käsite on keskeinen.

Tulisikin keskittyä palveluiden asiakaskokemukseen, palveluiden tuottamiseen ja palveluiden kehittämiseen. Organisaatioissa tulisi olla rooli palvelun omistaja, joka vastaa ensisijaisesti siitä, että palvelu ylipäätään toimii operatiivisesti, mutta vastuu koskisi myös palvelun kehittämistä.

Tuote -käsite on uinut organisaatioiden keskusteluun ketterän kehittämisen myötä. Ketterän kehittämisen menetelmät ja viitekehykset (kuten Scrum, SAFe) keskittyvät tuotekäsitteeseen, joka on puhtaasti kehittämiseen liittyvä käsite. Organisaation loppuasiakkaille harvoin tarjotaan näitä tuotteita. Tuote onkin kehittämisen käsite, jonka ympärille kehittäminen on organisoitu. Aiemmin kehittäminen organisoitiin projektiksi: uuden kehittämistarpeen toteutus projektoitiin. Nyttemin kehitetään tuotetta. Syynä on ketterän kehittämisen skaalaaminen organisaatiotasolle, vaikka alun perin ketteryys luotiin pienten kehitystiimien toiminnan tehostamiseksi. Gartner on edesauttanut tätä paradigman muutosta, siirtymää projekteista tuotteisiin tyypillisillä iskulauseillaan kuten “Shift from Projects to Products“.

Pitäisikö siis organisaatioiden operatiivisessa toiminnassa puhua palveluista vai tuotteista vai molemmista? Lopulta kaikessa inhimillisessä toiminnassa kaikki on sopimuksenvaraista. Kaikki ovat valintakysymyksiä. Usein tilanne on enemmänkin sekä-että kuin joko-tai.