
Johdanto
Kyvykkyyspohjainen kehittäminen on lähestymistapa, jossa organisaation liiketoiminta jäsennellään toiminnallisin perustein (Functional Decomposition). Organisaation liiketoiminta jaotellaan toiminnallisiin osakokonaisuuksiin, liiketoiminnan kyvykkyyksiin (Business Capabilities). Ne ovat toiminnallisia (behavioral) asioita, joita organisaatiossa tulee olla, jotta se voi toteuttaa liiketoimintansa ja tuottaa haluttuja lopputuloksia.
Liiketoiminnan kyvykkyydet ilmentävät ensisijaisesti mitä organisaatio tekee, ei miten se tekee. Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat siis niitä asioita, joita liiketoimintaan kuuluu, ja joista koko liiketoiminta muodostuu. Tässä mielessä liiketoiminnan kyvykkyydet eivät ainoastaan määrittele liiketoimintaa, ne ovat liiketoiminta.
Liiketoiminnan kyvykkyyksien avulla organisaatiota voidaan tarkastella kokonaisuutena, aina strategiselta ja liiketoiminnan ylätasolta alkaen operatiiviseen toimintaan asti. Tämä organisaation liiketoiminnan kehittämisen lähestymistapa on kyvykkyyspohjainen kehittäminen (Capability-Based Development). Tässä tarkastelussa on erityisen hyödyllistä se, että organisaatiota ja sen toiminnallisia osakokonaisuuksia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti: liiketoimintaa ja IT:tä yhdessä, ei erikseen.
Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat jo olemassa: ne ovat toiminnallisia asioita joita organisaatiossa on, riippumatta siitä puhutaanko niistä kyvykkyykksinä tai onko niitä kuvattu.
Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat toiminnallisia asioita, joita organisaatiossa tulee olla, jotta se voi toteuttaa liiketoimintansa ja tuottaa haluttuja lopputuloksia.
Katso video “Organisaation liiketoiminnan kyvykkyyspohjainen kehittäminen“.
Organisaation liiketoiminnan toiminnallinen jäsentely
Toiminnallisessa jäsentelyssä tunnistetaan ne asiat, joita organisaation tulee kyetä suorittamaan, jotta se voi toteuttaa strategisten tavoitteidensa mukaista liiketoimintaa. Eli vastataan kysymykseen mitä on se toiminta, jolla organisaatio suorittaa tehtäväänsä ja toteuttaa liiketoimintaansa. Kun organisaation liiketoiminta on ensin jäsennelty toiminnallisiin osakokonaisuuksiin, vasta sen jälkeen tarkastellaan miten tämä toiminta organisoidaan, eli mitkä toimijat suorittavat mitäkin toimintaa. Tällöin päähuomio kohdistuu itse toimintaan, niin liiketoiminnan jäsentelyssä kuin järjestäytymisessä, eivätkä valtarakenteet määrittele miten järjestäydytään. Näin ollen, rakenne seuraa toimintaa. Toiminnallinen jäsentely siis jaottelee organisaation toiminnallisin perustein, ei rakenteellisin perustein.

Tähän toiminnalliseen jäsentelyyn perustuu organisaation operatiivinen toiminta, eli liiketoiminta, sekä sen johtaminen ja kehittäminen. Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat organisaation liiketoiminnan toiminnallisia perusyksiköitä, organisaation rakennuspalikoita (building blocks), joiden avulla organisaation liiketoiminta jäsennellään toiminnallisesti. Koska kyvykkyydet ovat operatiivisen toiminnan yksiköitä, tästä luonnollinen seuraus on, että näitä samoja toiminnallisia yksiköitä myös johdetaan ja kehitetään yksiköinä.
Toiminnallinen jäsentely perustuu organisaation ydinliiketoiminnan mukaisiin operatiivisiin arvovirtoihin (Value Streams). Tunnistetaan, mitä asiakasarvon tuottamisen kokonaisuuksia organisaatiossa on. Organisaatiossa voi olla yksi tai useampia operatiivisia arvovirtoja. Operatiiviset arvovirrat koostuvat vaiheista (Value Stages), joissa organisaatio tuottaa asiakkaalle arvoa. Kuhunkin arvovirran vaiheeseen kytkeytyy määrättyjä toiminnallisia asioita, liiketoiminnan kyvykkyyksiä. Arvovirtoihin keskittymällä vältytään organisaation siiloutumiselta.
Toiminnallisen jäsentelyn avulla organisaatio on jaoteltu toiminnallisiin osakokonaisuuksiin, liiketoiminnan kyvykkyyksiin. Niistä kukin sisältää juuri ne asiat, joita tarvitaan jotta kyseistä toiminnallisuutta voidaan suorittaa. Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, jotka tuottavat organisaation liiketoimintaan määrättyjä palveluita. Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat olemassa siksi, että niillä on jokin määrätty tehtävä suoritettavanaan. Tämä tehtävä voi liittyä suoraan operatiiviseen arvovirtaan, tai tehtävä voi olla operatiivista toimintaa mahdollistava. Organisaation liiketoiminta muodostuu näiden kyvykkyyksien toisilleen tarjoamista palveluista.
Toiminnallinen jäsentely jaottelee organisaation toiminnallisin perustein liiketoiminnan kyvykkyyksiin.
Kyvykkyyspohjainen lähestymistapa
Kyvykkyyspohjainen lähestymistapa kohdistaa huomion liiketoiminnan kyvykkyyksiin kaikilla tasoilla: liiketoiminnan johtamisen, liiketoiminnan kehittämisen ja operatiivisen toiminnan tasoilla. Organisaation liiketoiminnan jäsentely arvovirtoja palveleviin kyvykkyyksiin on kyvykkyyspohjaisen lähestymistavan perusta. Kun organisaatio on jäsennelty toiminnallisiin liiketoiminnan kyvykkyyksiin, tämä jäsentely selkiyttää operatiivisen toiminnan hallintaa sekä sen johtamista ja kehittämistä. Kyvykkyyspohjainen liiketoiminnan tarkastelu on kokonaisvaltainen organisaation kehittämisen lähestymistapa.
Kyvykkyyspohjainen lähestymistapa auttaa organisaatiota tuntemaan operatiivisen toiminnan paremmin, sillä kaikki organisaation merkitykselliset asiat on jäsennelty toiminnallisiin kokonaisuuksiin, joita on selkeätä hallita, johtaa ja kehittää. Näihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin, liiketoiminnan kyvykkyyksiin, perustuu kyvykkyyspohjainen kehittäminen.
Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat toiminnallisia asioita, joita johdetaan ja kehitetään, joilla organisaatio operoi.
Liiketoiminnan johtaminen tarkoittaa tässä yhteydessä ns. asioiden johtamista, ei ihmisten johtamista. Kyseessä on siis organisaation toiminnan johtaminen, eli tarkastellaan mm.: mitä on se liiketoiminta, johon organisaatio osallistuu, mitä se on nyt ja jatkossa, mihin suuntaan sitä kehitetään, mitä tehtäviä organisaatiolle on asetettu ja asetetaan, miten organisaatio tuottaa arvoa, mikä on ansaintalogiikka jne. Näihin vaikutetaan strategisilla tavoitteilla ja niistä johdetuilla lopputuloksilla ja toimenpiteillä. Liiketoiminta on toimintaa, jota on johdettava. Organisaatiossa on oltava taho, joka johtaa liiketoimintaa, joka päättää missä liiketoiminnassa organisaatio on mukana, johon organisaatio osallistuu, mitä palveluita ja/tai tuotteita asiakkaille tarjotaan ja miten noita palveluita tuotetaan. Mutta ennen muuta organisaation liiketoimintajohto päättää miksi organisaatio toimii niin kuin se toimii, ja mitkä ovat organisaation tavoitteet. Liiketoiminnan johtaminen perustuu toiminnallisin perustein jäsennellyn liiketoiminnan johtamiseen.
Liiketoiminnan kehittäminen tarkoittaa tässä sitä kehittämistoimintaa, jolla suunnitellaan ja toteutetaan muutoksia operatiiviseen toimintaan. Kehittäminen käynnistyy liiketoiminnan muutostarpeiden käsittelystä. Silloin tarpeet konseptoidaan arviotavaksi kehitysportfolioon, josta ne etenevät toteutukseen ja aikanaan osaksi operatiivista toimintaa. Jokainen organisaation operatiivisen toiminnan muutostarve liittyy johonkin kyvykkyyteen, joten kaikki kehittäminen voidaan kohdistaa kyvykkyyksiin.
Operatiivinen toiminta tarkoittaa tässä laajasti ajatellen organisaation toimintaa ja rakennetta kokonaisvaltaisesti. Tarkastelun kohteena on koko organisaatio, ja miten toimii käytännössä. Tarkastellaan organisaation olemassaoloa: miksi se on olemassa, mitä se tarjoaa, kenelle, miten se toimii, mikä on sen rakenne, miten kaikki liittyy yhteen, mitä vuorovaikutuksia esiintyy, miten tätä kokonaisuutta johdetaan ja kehitetään. Operatiivinen toiminta on tärkeintä, sillä se on toimintaa jonka vuoksi organisaatio on olemassa.
Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat operatiivisen toiminnan, sen kehittämisen ja johtamisen sekä resursoinnin perusyksiköitä.
Organisaation operatiivinen toiminta
Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat kokonaisuuksia, joihin operatiivisen toiminnan elementit kuuluvat. Operatiivinen toiminta muodostuu lopulta vain muutamasta elementistä: prosesseista (itse toiminta & tekeminen), toimijoista (jotka toimivat prosesseissa), tiedoista (joita prosesseissa käsitellään), järjestelmistä (joita prosesseissa hyödynnetään “tietojen käsittelyssä”, ja palveluista (joilla joitakin prosesseja tarjotaan asiakkaille). Näiden elementtien muodostamat kokonaisuudet ovat organisaation liiketoiminnan kyvykkyyksiä.

Organisaation operatiivista toimintaa olen käsitellyt kirjoituksessa Organisaation operatiivinen toiminta, sen johtaminen ja kehittäminen. Organisaation liiketoiminnan johtamista olen käsitellyt kirjoituksessa Organisaation liiketoiminnan johtaminen.
Katso video “Johdanto operatiiviseen toimintaan“.
Operatiivisen toiminnan kyvykkyyspohjainen hallinta
Kyvykkyyksien avulla kohdistetaan huomio toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Kyvykkyyspohjainen lähestymistapa organisaation tarkasteluun on kokonaisvaltaisin ja selkein, koska kyvykkyydet ovat keskeisiä organisaation ymmärtämisen kannalta. Kyvykkyydet puhuttelevat kaikkia organisaation ryhmiä, joten niiden kautta organisaation ja sen liiketoiminnan ymmärtäminen on helpointa ja käytännöllisintä.
Kun kehittämistoiminnassa käsitellään kehittämisen muutostarpeita, kohdistetaan huomio organisaation liiketoiminnan kyvykkyyksiin. Kaikki kehittämistarpeet liittyvät johonkin kyvykkyyteen. Kyvykkyyden kautta päästään kiinni konkreettisiin toiminnallisiin ja rakenteellisiin elementteihin, jotka liittyvät kyseiseen kyvykkyyteen.

Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat kaikkien asia, sillä kysymys on liiketoiminnasta, joka koskee organisaation koko henkilöstöä. Siksi liiketoiminnan kyvykkyyksien avulla on mahdollisuus löytää yhteinen kieli ja yhteinen kiinnostuksen kohde, niin johdon, liiketoiminnan kehittäjien ja operatiivisen henkilöstön kesken. Liiketoiminnan kyvykkyydet yhdistävät strategisen ja liiketoiminnan kehittämisen tasot operatiivisen toiminnan tasolle, toiminnasta teknologiaan.
Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat organisaation tarkastelun keskiössä
Organisaatio on laaja ja monimutkainen kokonaisuus, joka on toiminnan hallitsemiseksi perusteltua jäsennellä (jaotella, ryhmitellä) toiminnallisesti. Toiminnallisessa jaottelussa tunnistetaan liiketoiminnan kyvykkyydet, organisaation liiketoiminnan kannalta merkitykselliset osakokonaisuudet. Tällainen toiminnallinen tarkastelu auttaa ymmärtämään kokonaisuuden monimutkaisuutta ja kommunikoimaan siitä. Se tukee liiketoiminnan johtamista ja -kehittämistä sekä operatiivista toimintaa.
Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat keskeisiä avainkäsitteitä, strategian ja liiketoiminnan kulminaatiopisteessä, kun organisaation operatiivista toimintaa kehitetään. Liiketoiminnan kyvykkyyksien avulla toteutetaan yhtäältä strategiaa, ja toisaalta liiketoimintamallia. Edelleen, liiketoiminnan kyvykkyyksillä toteutetaan operatiivista toimintaa, sillä liiketoiminnan kyvykkyydet toteutetaan organisaation resursseilla. Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat strategisten ja liiketoiminnan tavoitteiden ja operatiivisen toiminnan leikkauspisteessä, liiketoimintalähtöisen kehittämisen keskiössä. Ne ovat liiketoimintalähtöisen arkkitehtuurin keskeisiä elementtejä.

Organisaation eri abstraktiotasoilla, kyvykkyydet ovat silta organisaation tavoitteiden ja operatiivisen toiminnan välillä.

Yllä oleva kaavio kuvaa organisaation tarkastelun abstraktiotasoja, jossa liiketoiminnan kyvykkyyksien rooli ja merkitys on keskeinen. Tätä keskeistä roolia havainnollistaa alla oleva kuva, joka korostaa liiketoiminnan kyvykkyyksien roolia eri tarkastelutasoja yhdistävänä tekijänä – koneen osana, rattaana, jonka merkitys on “organisaation pyörien pyörittäminen”.

Kyvykkyyspohjainen kehittäminen (Capability-Based Development)
Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat niitä organisaation toiminnan kannalta merkityksellisiä asioita, joista operatiivinen toiminta muodostuu, ja joita johdetaan ja kehitetään. Näin ollen huomio on perusteltua kohdistaa liiketoiminnan kyvykkyyksiin, sillä niiden kautta kaikki muut asiat selviävät. Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat sopivia organisaation hallinnan perusyksiköitä, sillä ne koostavat kaikki yhteen kuuluvat asiat yhteen, jotta niitä voidaan tarkastella kokonaisuutena. Tässä mielessä kyvykkyydet ovat juuuri oikean kokoisia ja laajuisia (syvyydeltään ja leveydeltään), paitsi johtamisen, operatiivisen toiminnan ja sen kehittämisen, myös resursoinnin (henkilöstö, rahoitus/budjetti) perustaksi.
Kyvykkyyspohjaisessa lähestymistavassa organisaation liiketoimintaa lähestytään “ylhäältä tarkentaen”. Liiketoiminnan kyvykkyyksien kautta kaikkia(!) niiden sisällä olevia asioita voidaan tarkastella yhdessä: itse toiminta eli tekeminen, prosessit ja toiminnot, palvelut, toimijat, roolit, tiedot, järjestelmät jne.
Kyvykkyyspohjainen lähestymistapa:
- Organisaation liiketoimintalähtöinen tarkastelu
- Liiketoiminta jaotellaan toiminnallisiin osakokonaisuuksiin, kyvykkyyksiin
- Kyvykkyydet sisältävät kaikki (!) muut asiat jotka kuuluvat yhteen ja joita kannattaa tarkastella kokonaisuutena: liiketoiminnan palvelut ja -prosessit, toimijat, tiedot ja järjestelmät

Operatiivinen toiminta koostuu kyvykkyyksistä, joita johdetaan ja kehitetään. Kyvykkyyspohjainen kehittäminen on:
- johdon mahdollisuus ymmärtää mitä organisaation liiketoiminta on, eli mitä johdetaan ja kehitetään.
- liiketoiminnan kehittäjien mahdollisuus ymmärtää mitä kehitetään
- operatiiviseen toimintaan osallistuvan henkilöstön mahdollisuus ymmärtää mitä organisaation liiketoiminta on, mitä kaikkea sisältää kokonaisuus, jonka määrätyissä osatoiminnallisuuksissa olemme osallisina
Kyvykkyyspohjainen kehittäminen kohdistaa huomion todellisiin, organisaation olemassaolon kannalta merkityksellisiin, ja toiminnan kannalta oleellisiin, kokonaisuuksiin. Sen sijaan että huomio kohdistuisi palveluihin tai tuotteisiin tai prosesseihin tai organisaatioyksiköihin – siihen miten on organisoiduttu.
Liiketoiminnan kyvykkyys
Organisaation toiminnallinen osakokonaisuus on kyvykkyys (Capability). Kyvykkyys on organisatorinen komponentti, joka kapseloi sisäänsä yhteen kuuluvat toiminnalliset ja rakenteelliset elementit, ja tarjoaa ulospäin palveluita rajapintojensa kautta. Tällainen looginen kokonaisuus kätkee sisäisen toteutuksensa rakenteineen, mutta tarjoaa organisaatiolle määrättyjä loogisesti yhteen kuuluvia toiminnallisuuksia. Organisaation kriittiset toiminnot ovat kyvykkyyksiä. Kyvykkyydet sisältävät kaiken (!) muun, toisin sanoen, kyvykkyyksien kautta kaikki muu käy ilmi. Henkilöstö ja tiedot sekä järjestelmät ovat kyvykkyyksien ominaisuuksia (sisältöä). Kyvykkyydet ovat organisaation ominaisuuksia. Organisaatio, tai oikeammin, sen liiketoiminta eli operatiivinen toiminta on systeemi, ja liiketoiminnan kyvykkyydet ovat tämän systeemin ominaisuuksia: systeemisiä kyvykkyyksiä.
Kyvykkyys = toimintakyky. Kyky toimia.
Liiketoiminnan kyvykkyys on organisaation kyky toimia, eli kyse on toimintakyvystä. Liiketoiminnan kyvykkyydessä yhdistyvät liiketoiminta ja IT. Niitä ei tarkastella erikseen, vaan yhdessä. Liiketoiminnan kyvykkyyksien avulla tarkastellaan mitä organisaatio tarvitsee. Tämä tarkastelu aloitetaan luonnollisesti liiketoiminnan tarpeista. Kun huomio kohdistetaan liiketoiminnan komponentteihin, kyvykkyyksiin, joita organisaation tarvitsee toteuttaakseen strategisia tavoitteitaan ja liiketoimintaansa, silloin ei tehdä eroa liiketoiminnan ja IT:n välillä. Liiketoiminnan kyvykkyyspohjaisessa lähestymistavassa huomioidaan kaikki oleelliset asiat samalla kertaa, niin liiketoiminta kuin IT, jotka eivät ole erillisiä.
Liiketoiminnan kyvykkyys = liiketoiminta + IT. Yhdessä. Ei erikseen.
Kyvykkyyden “anatomia”
Kyvykkyyden anatomia on yksinkertaistettu malli keskeisistä elementeistä, jotka tarvitaan, jotta määrättyä organisaation toiminnallisuutta voidaan suorittaa. Liiketoiminnan kyvykkyys on organisaation toiminnallisuus, jonka toteuttamiseen tarvitaan määrättyjä toiminnallisia ja rakenteellisia elementtejä. Näitä elementtejä voidaan tunnistaa kyvykkyyden anatomian kuvaamaan yksinkertaisen mallin avulla.

Liiketoiminnan kyvykkyys koostuu operatiivisen toiminnan elementeistä, jotka toteuttavat kyvykkyyden. Kyvykkyys kapseloi nämä tarkemman tason sisältöelementit, jotta niitä voidaan tarkastella yhdessä. Kyvykkyys on kooste-elementti. Vaikka kyvykkyys on lähtökohtaisesti organisaation strategisen tason abstraktio, kyvykkyys konkretisoituu, kun sen sisältö avataan. Kun kyvykkyys avataan, havaitaan, että sen sisältö vastaa juuri niitä operatiivisen toiminnan kannalta merkityksellisiä elementtejä, joista organisaation operatiivinen toiminta muodostuu.
Katso video “Kyvykkyyden sisältö“.
Kyvykkyys on organisatorinen komponentti, joka kapseloi sisäänsä yhteen kuuluvat toiminnalliset ja rakenteelliset elementit.
Kyvykkyyskartta
Kyvykkyyskartta esittää organisaation liiketoiminta yhdessä kuvassa (one-pager). Sen perusteella koko organisaation liiketoiminta voidaan ymmärtää helposti ja nopeasti, myös johtotasolla (C-level). Kyvykkyyskartan esitystavan tavoitteina yksinkertaisuus ja selkeys. Siihen päästään, kun kyvykkyyksien määrä ei ole liian suuri. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että suuremmissakaan organisaatiossa kyvykkyyksiä ei ole useita kymmeniä. Niitä on mieluummin vain muutamia kullakin organisaation liiketoiminnan osa-alueella.
Kyvykkyyskartta – organisaation liiketoiminta yhdessä kuvassa.
Kyvykkyyskartan tekee yksinkertaiseksi ja selkeäksi se, että kyvykkyydet on tunnistettu sopivalla yhdenmukaisella karkeustasolla. Kyvykkyydet ovat organisaatiotasoisia, päällekkäisyyksiä ei ole. Kyvykkyyksien tulee olla ymmärrettäviä ja kuvaavia jo nimeämisensä puolesta. Mikäli organisaatio on suuri ja kyvykkyyksiä on paljon, suositeltavaa on esittää karkean tason kyvykkyydet ylätason kyvykkyyskartassa (taso-1), ja tarkemman tason jakamattomat (atomiset) kyvykkyydet tarkemman tason kyvykkyyskartassa (taso-2).
Kyvykkyyskartan versiot tarvittaessa:
- Taso-1: ylätason kyvykkyydet ja/tai kyvykkyysryhmät
- Taso-2: tarkemman tason atomisia kyvykkyyksiä ryhmiteltyinä
Organisaation liiketoiminnan kyvykkyydet voidaan esittää kyvykkyyskartan avulla, joka on eräänlainen organisaatiokanvaasi. Se on kuvaustapa, jossa kyvykkyydet on sijoitettu ryhmiin sen mukaan, miten ne osallistuvat liiketoimintaan. Ryhmittely noudattaa seuraavaa kaavaa, joka jaottelee kyvykkyydet kolmeen kerrokseen seuraavasti:
- Liiketoiminnan ydinkyvykkyydet (Business Operations) sisältävät operatiivisen toiminnan keskeiset kyvykkyydet, joihin organisaation ydinliiketoiminta perustuu, ja joita asiakkaat “käyttävät”, eli asiakasrajapinnan kyvykkyydet (customer-facing).
- Tukikyvykkyydet (Business Support) tukevat liiketoimintaa
- Liiketoiminnan hallinnan kyvykkyydet (Business Management) ovat luonteeltaan ns. “dynaamisia kyvykkyyksiä”, joilla ohjataan liiketoimintaa ja vaikutetaan liiketoiminnan muutoksiin; organisaation strategisen johtamisen ja liiketoiminnan johtamisen taso.

Alla esimerkki kyvykkyyskartasta.

Katso video “Kyvykkyyskartta“.
Arvovirtapohjainen kyvykkyyskartta
Kyvykkyydet voidaan listata myös arvovirran mukaisesti. Tällainen kyvykkyyskartta sisältää jo tarkempaa kuvausta organisaation liiketoiminnasta. Arvovirta kuvaa miten arvo syntyy organisaatiossa, eli kuinka organisaatio tuottaa arvoa. Arvovirta kuvaa tyypillisesti asiakasnäkökulmaa, joten kyseessä on asiakasarvon tuottaminen. Arvovirta ikään kuin tarkastelee organisaatiota ulkoa-sisään (outside-in) tarkastelun kautta. Arvovirta ja sen vaiheet perustelevat miksi määrättyjä kyvykkyyksiä tarvitaan organisaation liiketoiminnassa. Tässä mielessä arvovirta antaa kyvykkyyksille syyn olla olemassa. Lisäksi, arvovirtatarkastelussa yhdistyvät asiakasnäkökulma ja organisaationäkökulma, ulkoa-sisään (outside-in) ja sisältä-ulos (inside-out) tarkastelut.
Arvovirta kuvaa kuinka organisaatio tuottaa arvoa.
Alla arvovirtapohjainen kyvykkyyskartta.

Arvovirta antaa kyvykkyyksille syyn olla olemassa.
Katso video “Arvovirrat ja kyvykkyydet“.
Kyvykkyyskartasta voidaan laatia myös Milky Way Map -tyyppinen versio, jossa kyvykkyydet kytketään arvovirtaan. Milky Way Map -kyvykkyyskarttaa ja -menetelmää olen avannut kirjoituksessa “Kyvykkyyskartta – Milky Way Map“.
Kyvykkyyskartta ja muut kartat
“Mistä näitä karttoja tulee?” Kartat kuvaavat organisaatiota levossa (organization at rest). Eli kartat ovat elementtilistoja, joihin on kartoitettu organisaation elementtejä. Toisnaan on vaikea ‘pysyä kartalla’ mikä on oleellisinta, kun organisaatiossa voi olla useita karttoja (tai salkkuja, portfolioita, kuten esimerkiksi:
- kyvykkyyskartta organisaation liiketoiminnan kyvykkyyksistä (Business Capabilities),
- palvelukartta organisaation tarjoamista liiketoiminnan palveluista (Business Services),
- prosessikartta organisaation pääprosesseista (Business Processes), ydinprosesseista ja tukiprosesseista,
- toimijakartta organisaation sisäisistä toimijoista (Business Actors) ja ulkoisista toimijoista,
- järjestelmäkartta organisaation tietojärjestelmistä (Applications) ja
- teknologiakartta organisaation järjestelmien toteutusteknologioista (Technologies), sekä mahdollisesti myös
- kartta organisaation tietovarannoista ja/tai (pää)tietoryhmistä.
Kuitenkin, kaikkein oleellisin ja tärkein on kyvykkyyskartta, sillä se on ylimmän tason kuvaus organisaatiosta ja sen liiketoiminnasta.

Liiketoiminnan kyvykkyydet ja arvovirrat
Arvovirrat kuvaavat, miksi organisaatio on olemassa: miten se tuottaa arvoa. Arvovirrat antavat myös liiketoiminnan kyvykkyyksille syyn olla olemassa. Organisaation liiketoiminnassa voi olla yksi tai useampia operatiivisia arvovirtoja. Myös kehittämistoiminta voidaan ajatella arvovirtana. Liiketoiminnan kyvykkyydet kytketään arvovirtaan. Arvovirrat kuvaavat kuinka organisaatiossa tuotetaan arvoa, eli kuinka liiketoiminta toimii. Arvovirran avulla voidaan havainnollistaa kuinka organisaatio vastaa arvokysyntään (Value Demand) kyvykkyyksiensä avulla. Arvokysynnän ymmärtäminen on paras tapa torjua virhekysyntää / häiriökysyntää (Failure Demand), jota syntyy huonosta laadusta.
Arvovirta muotoillaan tyypillisesti asiakkaan näkökulmasta, sillä asiakashyöty, asiakkaille tuotettavien palveluiden kautta, on usein koko organisaation olemassaolon perusta. Arvovirta määritellään vaiheina (Value Stages). Kukin vaihe kuvaa määrättyä toimintaa, jossa syntyy arvoa, ja johon voidaan kytkeä kyseiseen toimintaan liittyviä kyvykkyyksiä. Arvo (Value) sinällään on syytä ymmärtää laajasti, esimerkiksi hyötynä, etuna, parannuksena tai käytettävyytenä tms., ei siis kapeasti vain rahallisena asiana. Arvovirta-ajattelun taustalla on Michael Porterin tunnetuksi tekemä arvoketju (Value Chain), jonka avulla organisaation toimintaa kuvataan vaiheilla, joissa arvoa syntyy. Vaiheita ovat esimerkiksi tuotantotoiminnassa seuraavat: osto, valmistus, tuotekehitys, myynti & markkinointi, jakelu jne. Arvovirta-ajattelu on myös Lean -filosofian mukaisen jatkuvan tehostamisen ytimessä.
Arvovirtaan kytkeytyy kyvykkyyksiä, joita organisaatiossa tarvitaan, jotta se voi toteuttaa liiketoimintaansa. Arvovirta auttaa ymmärtämään, miten organisaatio toimii, ja mitä asioita toimintaan liittyy. Arvovirta kuvaa asiakasarvon tuottamista organisaatiossa. Liiketoiminnan kyvykkyydet kytkeytyvät arvovirran vaiheisiin. Arvovirtaa ja sen vaiheita mahdollistavat kyvykkyydet (enablers) sijoitetaan tukikyvykkyyksien ryhmään.

Huom! Tässä esimerkissä (kuva yllä) arvo on kohdistettu arvovirran vaiheeseen (Value Stage) yksinkertaisuuden vuoksi. Tämä on sallittua myös mallinnusnotaatio ArchiMaten spesifikaation mukaan: arvo voidaan kytkeä arvovirtaelementteihin ja/tai niitä yhdistävään virtaus (flow) -yhteystyyppiin.
Erittäin suositeltava kuvaus arvovirtojen ja kyvykkyyksien kuvaamisesta ArchiMate-notaatiolla on ranskalaisen Christine Dessusin materiaali “ArchiMate – Value – Value Stream – Capability” (linkki).
Arvovirran avulla voidaan havainnollistaa kuinka organisaatio vastaa arvokysyntään (Value Demand) kyvykkyyksiensä avulla.
Arvovirtatyypit
Arvovirtoja on kahta tyyppiä:
- Operatiivinen arvovirta (Operational Value Stream)
- Kehittämisen arvovirta (Development Value Stream)

Kyvykkyyspohjainen kehittämistoiminta
Kyvykkyyksien kuvaus = nykytilan kuvaus
Organisaation liiketoiminnan kyvykkyyspohjainen kehittäminen on lähestymistapa, joka alkaa kyvykkyyksien tunnistamisella. Sen jälkeen kyvykkyyksien sisältöjä kuvataan, jonka jälkeen kyvykkyyksien tilaa voidaan arvioida, ja lopulta voidaan laatia kehittämisen tiekartta tarkalla tasolla. Tätä kyvykkyyspohjaista menetelmää havainnollistaa alla oleva kaavio.

Kyvykkyyksien tunnistaminen on kaiken organisaatiossa tapahtuvan toiminnan lähtökohta:
- nimetään asia – mikä tahansa asia, toiminta, jota aletaan tarkastelemaan, lähtee asian nimeämisestä, sen jälkeen
- tunnistetaan siihen liittyvä toiminta: mitä on se ‘tekeminen’ josta on kysymys. Jos havaitaan että samaa ‘tekemistä’ esiintyy jossain kyvykkyydessä, silloin kyseessä ei ole erillinen kyvykkyys. Muussa tapauksessa:
- tunnistetaan toimintaan liittyvät muut elementit: toimijat & roolit, tiedot, järjestelmät.
Kyvykkyydet ovat keino kuvata organisaation nykytila. Kyvykkyyksiä on tyypillisesti määrällisesti vähän, ja ne voidaan tunnistaa helposti: organisaatiossa tiedetään mitä asioita toimintaan sisältyy. Kun kyvykkyydet on tunnistettu, niiden sisältöjä voidaan kuvata tarvelähtöisesti: ensin kuvataan niiden kyvykkyyksien sisältöjä, joihin kohdistuu muutostarpeita. Lopputuloksena aikaansaadaan kattava organisaation nykytilan kuvaus, jota voidaan täydentää sitä mukaa kun kyvykkyyksien sisältöjä on tarvetta tuntea paremmin (esim. muutostarpeiden myötä).
Kyvykkyyksien sisältöjen kuvaaminen
Kyvykkyysien nimeämisen ja tunnistamiseen sekä sisällön kuvaamiseen voidaan hyödyntää kyvykkyyskanvaasia. Se on helppo väline, joka ei edellytä esitietoja kyvykkyysajattelusta tai mistään muustakaan. Suoraan voidaan alkaa listaamaan taulukkomuotoiseen esitystapaan asioita, jotka kuuluvat yhteen, jonkin yhteisen nimittäjän, jonkin ‘tekemisen’ tai sateenvarjokäsitteen alle. Tämä kuvaus voidaan yksinkertaisimmillaan tehdä taulukkoon, joka voidaan laatia mihin tahansa käsillä olevaan välineeseen. Esimerkiksi Exceliin, Powerpointiin tai vaikkapa Confluenceen. Kun kyvykkyyden sisältö on listattu taulukkomuotoiseen esitystapaan, sen pohjalta voidaan helposti tehdä visualisointi kokonaisarkkitehtuurin kuvausvälineeseen.

Kun organisaation kyvykkyydet on kuvattu, niiden sisältökuvauksia voidaan hyödyntää kehittämistoiminnassa. Jokaisen kehittämistarpeen kohdalla sen muutosvaikutuksia voidaan arvioida kyvykkyyksien sisältökuvauksia vasten.
Kyvykkyyspohjainen kehittäminen > kyvykkyyspohjainen suunnittelu
Kyvykkyyspohjainen kehittäminen (Capability-Based Development) on kokonaisvaltaisempi ja monipuolisempi lähestymistapa kuin suunnitteluun painottuva, ns. kyvykkyyspohjainen suunnittelu (Capability-Based Planning). Eli näiden lähestymistapojen välillä on painotuseroja, jotka saattavat vaikuttaa vähäpätöisiltä, mutta kyseessä on kuitenkin perustavaa laatua olevia merkityseroja. Kyvykkyyspohjainen kehittäminen ei ainoastaan vain katso eteenpäin, suunnittele tulevaa, vaan se myös tarkastelee olemassa olevia kyvykkyyksiä. Tämä on mahdollista, kun organisaation kyvykkyydet on 1) kartoitettu (kyvykkyyskarttoihin) ja 2) niiden sisällöt on kuvattu (kyvykkyyskanvaaseihin). Sillä valtaosa kehittämistarpeista kohdistuu organisaation olemassa oleviin kyvykkyyksiin. Vain harvoin organisaatioon luodaan uusia kyvykkyyksiä. Niitä luodaan silloin kun organisaatioon syntyy uutta liiketoimintaa. Tai silloin, kun esiin nousee uusia liiketoimintaa tukevia toiminnallisia tarpeita, joita ei kyetä toteuttamaan nykyisillä kyvykkyyksillä.
Organisaation liiketoiminnan kyvykkyydet ovat luonteeltaan verrattain pysyviä, ne muuttuvat harvoin. Kyvykkyyksien sisällöt kuitenkin voivat elää ja muuttua jatkuvasti. Kyvykkyyksien sisäisen toiminnan tarkastelu onkin organisaation johtamisen ja -kehittämisen ytimessä, sillä kyvykkyyksien varassa organisaation operatiivisen toiminta pyörii. Siksi kyvykkyyksien sisällöt on syytä tuntea. Organisaation liiketoiminnan sujuvuus ja -jatkuvuus perustuvat kyvykkyyksiin. Kyvykkyyksien kautta päästään kiinni myös mm. organisaation toimintaan liittyviin riskeihin ja tietoturvauhkiin, sillä ne liittyvät operatiivisen toiminnan elementteihin, jotka kaikki (!) palautuvat lopulta määrättyihin kyvykkyyksiin.
Kyvykkyyspohjaisen lähestymistavan kypsyystasoarviointi – versioitu (CMM)
Kyvykkyyspohjainen kehittäminen, kuten kaikki lähestymistavat, edellyttävät perustietoutta, soveltamisosaamista ja kulttuurista valmiutta. Tällaista edistymistä voidaan tarkastella kypsyysvaiheittain (kuva alla), ja asettaa tavoitteita edistymisen mukaan.

Kyvykkyyspohjainen lähestymistapa ja kehittämisen tavoitteet
Tavoitteiden ja lopputulosten määrittely on tärkeätä, jotta organisaation kehittämistyötä voidaan priorisoida, aikatauluttaa ja resursoida, sekä seurata toteutetaanko haluttuja lopputuloksia. Tavoiteanalyysi on menetelmä, jonka avulla tavoitteita voidaan systemaattisesti määritellä määrämuotoisella kuvaustavalla. Tavoitteet ja lopputulokset voidaan ensin kuvata taulukkoon, jonka jälkeen ne voidaan tarvittaessa visualisoida. Tavoiteanalyysiä on tarkemmin avattu toisessa kirjoituksessa “Tavoitteellisuus kannattaa aina” (linkki). Tavoitteet kannattaa märitellä kaikelle kehittämiselle: muutosohjelmille, hankkeille, projekteille, kehittämiskohteille, kyvykkyyksille jne.
Kyvykkyyspohjaisen kehittämisen pohjaksi kannattaa määritellä tavoitteet ja lopputulokset. Ne voidaan laatia esimerkiksi tavoiteanalyysitaulukon avulla. Välineenä voi olla esim. Excel tai vaikkapa Confluence. Taulukon pohjalta voidaan tarvittaessa laatia visualisointi helposti.

Organisaation kehittämiseen liittyvää käsitteistöä olen käsitellyt laajemmin toisessa kirjoituksessani “Organisaation operatiivisen toiminnan kehittämisen käsitteistö“.
Liiketoiminnan kyvykkyyden kuvaaminen
Liiketoiminnan kyvykkyys on kooste-elementti, joka koostuu toiminnallisista ja rakenteellisista elementeistä (kuva alla).

Kyvykkyyden sisällön kuvaamisen voidaan käyttää apuna kyvykkyyskanvaasia.
Kyvykkyyskanvaasi
Kyvykkyyskanvaasi on sisältörakenne, jonka mukaan kyvykkyydet voidaan kuvata. Mikäli organisaatiossa käytössä on kokonaisarkkitehtuurin kuvausväline, sinne voidaan kuvata kaikki kyvykkyydet tämän rakenteen mukaisesti.


Huom! Myös kyvykkyyden palveluiden asiakkaat voidaan listata sisältöalueeseen “Liiketoiminnan toimijat & -roolit”. Näin tarkasteluun saadan mukaan myös asiakasnäkökulma (ulkoa-sisään, outside-in), sen lisäksi että tarkastellaan organisaation sisäisiä elementtejä organisaationäkökulmasta (sisältä-ulos, inside-out).
Kyvykkyyskanvaasin sisältöä kuvattu alla olevassa taulukossa.

Järjestelmäpalvelut eli sovelluspalvelut kuvaavat toiminnallisuuksia, joita järjestelmät tarjoavat. Tässä mielessä järjestelmäpalvelut ovat tärkeitä, ne perustelevat miksi määrättyjä järjestelmiä tarvitaan, ne antavat järjestelmille syyn olla olemassa. Järjestelmäpalveluiden kytkennät järjestelmiin esitetään tarkemmin esim. kerrosnäkymän avulla. Niiden avulla ilmaistaan mikä järjestelmä toteuttaa (realisoi) minkäkin palvelun.
Kyvykkyyskanvaasin laatimiseen liittyviä sopimuksenvaraisia valintakysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat:
- Kyvykkyyteen liittyvä osaaminen voidaan ilmaista esimerkiksi seuraavasti:
- Toimijoiden osaamisprofiilien eli roolien avulla, joita voidaan mallintaa roolielementillä (Business Role).
- ArchiMate 3.2 spesifikaatio:
- Business roles with certain responsibilities or skills are assigned to business processes or business functions.
- ArchiMate 3.2 spesifikaatio:
- Toimintaan liittyvää osaamista voidaan mallintaa myös toimintoelementillä (Business Function).
- ArchiMate 3.2 spesifikaatio:
- Just like a business process, a business function also describes internal behavior performed by a business role. However, while a business process groups behavior based on a sequence or flow of activities that is needed to realize a product or service, a business function typically groups behavior based on required business resources, skills, competencies, knowledge, etc.
- ArchiMate 3.2 spesifikaatio:
- Toimijoiden osaamisprofiilien eli roolien avulla, joita voidaan mallintaa roolielementillä (Business Role).
Katso lisätietoja liiketoiminnan kyvykkyyksien mallintamisesta kirjoituksesta Liiketoiminnan kyvykkyyden mallintaminen.
Huom! Tietoturvaan liittyvät asiat voidaan, ja on syytä, kuvata samalla – ei vasta jälkeenpäin erikseen päälleliimaten. Tietoturvan asiat (kuten uhat ja riskit sekä kontrollit) voidaan tarvittaessa sisällyttää kyvykkyyskanvaasiin.
Katso video “Kyvykkyyskanvaasi“.
Kyvykkyyskanvaasi eli kyvykkyyden sisältö voidaan kerätä yhdessä sisältöosaajien kanssa ns. toiminta-analyysin avulla esimerkiksi Powerpoint-pohjalle (linkki). Toiminta-analyysissä tunnistetaan määrättyyn toimintaan, liiketoiminnan kyvykkyyteen, liittyvät osatekijät. Kun ne on kerätty, voidaan tarvittaessa mallintaa kyvykkyyden elementit KA-kuvausvälineeseen.
Yhteenveto
Organisaation liiketoiminnan kyvykkyyspohjainen kehittäminen on kaikkia organisaation tasoja palveleva lähestymistapa. Sen avulla voidaan tarkastella organisaation strategista kehittämistä, liiketoiminnan kehittämistä ja operatiivista toimintaa. Aivan erityisesti kyvykkyyspohjainen lähestymistapa tukee laajojen liiketoiminnan transformaatioiden, kehittämisohjelmien ja -hankkeiden toteuttamista. Kun kyvykkyyden on kartoitettu, ja niiden sisällöt kuvattu, se tukee organisaation johtamista ja kehittämistä sekä operatiivista toimintaa.
Kyvykkyystarkastelussa fokus on organisaation keskeisissä asioissa, toiminnallisuuksissa, joilla organisaation liiketoiminta pyörii. Näitä kyvykkyyksiä kehittämällä kehitetään organisaatiota. Ja kun organisaatiota kehitetään, kehitetään sen kyvykkyyksiä.
Kyvykkyyksien kautta selviää kaikki (!) muu:
- Mitä palveluita tarjotaan,
- Mitä toimintaa esiintyy,
- Ketkä toimivat,
- Mitä tietoja toiminnassa käytetään,
- Mitä järjestelmiä hyödynnetään
- jne.
Kyvykkyyksien avulla ymmärretään miksi organisaatio on sellainen kuin se on. Kyvykkyyksien avulla ymmärretään miksi organisaatio toimii niin kuin se toimii.
Katso video “Yhteenveto“.

Liiketoiminnan kyvykkyys on strategian toteuttamisen keskeinen elementti ja operatiivisen toiminnan oleellinen komponentti.
Katso video “Kehittämisen kokonaisuus“.
Liiketoiminnan kyvykkyydet kytkeytyvät organisaation operatiivisiin arvovirtoihin, joilla vastataan asiakkaan taholta tulevaan arvokysyntään (Value Demand). Operatiivisessa toiminnassa voi aiheutua häiriökysyntää (Failure Demand), joka on seurausta epäonnistuneista asiakaskontaktien vuorovaikutustilanteista.

Liiketoiminnan kyvykkyyden määritelmiä alla olevissa taulukoissa.

Alla olevassa taulukossa lisää määritelmiä eri lähteistä (BIZZdesign, Open Group, Business Architecture Guild® jne.).

Kun organisaatiota ja sen liiketoimintaa tarkastellaan ylimmältä abstraktiotasolta, tarkastellaan ylätason isoja kokonaisuuksia, eli liiketoiminnan kyvykkyyksiä. Tätä korkeammalle abstraktiotasolle ei ole mielekästä mennä. Organisaation sisäisen toiminnan kannalta tätä ylempää tarkastelun tasoa ei ole! Kun ollaan pohjoisnavalla, on absurdia kysyä voidaanko päästä vielä pohjoisemmaksi…

Liiketoiminnan kyvykkyys on kehittämisen keskipiste, liiketoiminnan johtamisen ja operatiivisen toiminnan perusyksikkö.



Katso myös muut kirjoitukseni liiketoiminnan kyvykkyys -aihepiiristä:
- Liiketoiminnan kyvykkyys
- Kyvykkyyskartta
- Kyvykkyyskartta – Milky Way Map
- Liiketoiminnan kyvykkyyden mallintaminen
Tässä toiminta-analyysi kuvauspohja (linkki), jonka avulla voi kerätä liiketoiminnan kyvykkyyden tietoja.

Tarkemmin kyvykkyyksistä täällä: linkki
— Eero Hosiaisluoma