{"id":12098,"date":"2026-06-18T08:55:17","date_gmt":"2026-06-18T06:55:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/?p=12098"},"modified":"2026-07-21T08:03:19","modified_gmt":"2026-07-21T06:03:19","slug":"kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/","title":{"rendered":"Kokonaisarkkitehtuurin uudistuminen"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-text-align-center has-background wp-block-paragraph\" style=\"background:linear-gradient(135deg,rgb(255,255,255) 0%,rgb(255,213,128) 46%,rgb(255,255,255) 100%);font-size:30px\"><strong>Kokonaisarkkitehtuuri. Muutos. Nyt.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kokonaisarkkitehtuurin uusi identiteetti<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perinteinen <strong>kokonaisarkkitehtuuri (KA)<\/strong> on yritt\u00e4nyt auttaa organisaatioita kuvaamaan rakenteensa. Se on pyrkinyt j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hallitsemaan organisaation kokonaisuutta, jotta sen pohjalta voitaisiin tehd\u00e4 parempia kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Nykyorganisaatiot tarvitsevat kuitenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisemp\u00e4\u00e4 osallistumista kehitt\u00e4mistoimintaan ja muutosvaikutusten arviointiin, sek\u00e4 tukea kokonaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4miseen &#8211; ei vain parempien kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiseksi, vaan viel\u00e4 enemm\u00e4n: parempien palveluiden tekemiseksi asiakkaille. Siksi kokonaisarkkitehtuurin on kehitytt\u00e4v\u00e4 dokumentoivasta asiantuntijatoiminnasta yhteiseksi liiketoiminnan kehitt\u00e4misen kyvykkyydeksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisarkkitehtuuri voi olla organisaation yhteinen kyvykkyys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 kokonaisuuttaan &#8211; yhteisty\u00f6ss\u00e4, yhteisill\u00e4 v\u00e4lineill\u00e4, parempien tuotteiden ja palveluiden, paremman toiminnan ja paremman organisaation aikaansaamiseksi. T\u00e4ss\u00e4 roolissa KA ei ole erillinen asiantuntijatoiminto, vaan kehitt\u00e4misen yhteisty\u00f6kumppani, integroitu osa <em>liiketoiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4<\/em>, joka l\u00e4htee aina ulkoisesta asiakkaasta ja palaa takaisin asiakkaaseen. KA:n on kuitenkin uudistuttava, ollakseen integroitavissa. Muutos on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n &#8211; ja mahdollinen. Mutta ensin on tiedostettava ja tunnustettava, miss\u00e4 kokonaisarkkitehtuuri todella on ja miksi. Nyt on oikea aika.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#80ffb7\"><strong>Kokonaisarkkitehtuuri (KA)<\/strong> on organisaation kyvykkyys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 kokonaisuuttaan &#8211; yhteisty\u00f6ss\u00e4, yhteisill\u00e4 v\u00e4lineill\u00e4, parempien palveluiden, paremman toiminnan ja paremman organisaation aikaansaamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-text-color has-black-color has-alpha-channel-opacity has-black-background-color has-background\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tilanne<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Oireet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisarkkitehtuuri on et\u00e4\u00e4ntynyt liiketoiminnan todellisista tarpeista. KA on et\u00e4\u00e4ntynyt niist\u00e4 ihmisist\u00e4, joiden kanssa sen pit\u00e4isi yhteisty\u00f6ss\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 organisaation liiketoimintaa &#8211; asiakasl\u00e4ht\u00f6isesti. Raskaat viitekehykset, tekninen kuvauskieli ja erillinen, siiloutunut toimintatapa ovat tehneet KA:sta saarekkeen, vaikka sen pit\u00e4isi olla silta. Kuitenkin, KA:lla on hallussaan jotain arvokasta: kyky n\u00e4hd\u00e4 organisaation toiminta ja rakenne kokonaisuutena, tunnistaa riippuvuudet ja ohjata muutosta. T\u00e4t\u00e4 osaamista tarvitaan, mutta eri tavalla kuin ennen. Muutos on mahdollinen &#8211; ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Diagnoosi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Maailma, jota varten perinteinen kokonaisarkkitehtuuri luotiin, on muuttunut. Voisi per\u00e4ti todeta, ett\u00e4 sit\u00e4 maailmaa ei en\u00e4\u00e4 ole. Samalla kun organisaatiot kehittyv\u00e4t jatkuvasti, asiakasl\u00e4ht\u00f6isesti ja moniammatillisesti, kokonaisarkkitehtuuri on j\u00e4\u00e4nyt omaan kuplaansa. Se on keskittynyt kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia viitekehyksi\u00e4\u00e4n, kuvauskieli\u00e4\u00e4n ja prosessejaan, jotka ovat hyvi\u00e4 vastauksia kysymyksiin, joita harvoin en\u00e4\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n. KA:n arvoa ja hy\u00f6ty\u00e4 ei ole saatu ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti esille. KA:n rooli ja merkitys ovat j\u00e4\u00e4neet ep\u00e4selviksi &#8211; osana liiketoiminnan strategista suunnittelua ja asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on muuttunut, mutta kokonaisarkkitehtuurin toimintatavat ovat j\u00e4\u00e4neet osin menneeseen aikaan. Aika on muuttunut asiakasl\u00e4ht\u00f6iseksi, yhteis\u00f6lliseksi ja ketter\u00e4ksi kehitt\u00e4miseksi, jota toteutetaan moderneilla toimintatavoilla ja ty\u00f6v\u00e4lineill\u00e4. KA on ollut oikeassa paikassa ja oikealla asialla, mutta v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n aikaan ja v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tavalla. KA on n\u00e4hnyt organisaation kokonaisuutena silloin kun muut eiv\u00e4t n\u00e4hneet, mutta kertonut siit\u00e4 kielell\u00e4, jota muut eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet. Perinteinen KA ratkaisi eilisen ongelmia. Nyt tarvitaan toimintatapoja ja ratkaisuja huomisen haasteisiin. Perinteinen KA on pyrkinyt kattamaan kaiken, mutta asiakasn\u00e4k\u00f6kulma on j\u00e4\u00e4nyt ohueksi tai puuttuu kokonaan: kokonaisvaltaisuus ilman asiakasta on n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4. KA on koettu hitaaksi, raskaaksi ja teoreettiseksi, sen tuotokset eiv\u00e4t ole auttaneet arjen p\u00e4\u00e4t\u00f6senteossa, ja kuvaukset on laadittu vaikealla kielell\u00e4, joka ei ole helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 kaikille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tosiasioiden tunnustaminen: KA:n erillisyys ja vaikeaselkoisuus ovat sen omaa syyt\u00e4. KA ei ole aktiivisesti hakeutunut sinne, miss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heinen kehitt\u00e4mistoiminta tapahtuu: sinne, miss\u00e4 muutostarpeita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n, suunnitellaan ja toteutetaan. KA-toiminta n\u00e4ytt\u00e4ytyy usein monimutkaisena, johtuen sen viitekehysten ja kuvatustapojen vaikeaselkoisuudesta: niit\u00e4 ei ole tarkoitettu kaikille \u2013 vaan arkkitehdeille. Seurauksena KA on syrj\u00e4ytynyt, pienen piirin erikoisosaamista vaativaksi harrastukseksi: se on liian laaja ja liian monimutkainen ollakseen kaikkien yhteinen asia. Sit\u00e4 ei koeta omaksi, jolloin siihen ei voida kiinnitty\u00e4 eik\u00e4 sitoutua.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tilanneanalyysi:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>KA:n roolin on muututtava<\/strong> dokumentoinnista kehitt\u00e4misen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kumppaniksi \u2013 sinne, miss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja ratkaisuja tehd\u00e4\u00e4n, ei odottamaan kutsua.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>KA:n toimintatavan on muututtava<\/strong> eriytyneest\u00e4 asiantuntijaty\u00f6st\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n muiden kanssa, osaksi yhteist\u00e4 kehitt\u00e4misprosessia ja yhteisi\u00e4 foorumeita.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>KA:n kielen on muututtava<\/strong> raskaista ja vaikeaselkoisista menetelmist\u00e4 sek\u00e4 monimutkaisista kuvauskielist\u00e4 kaikille yhteisiin kuvaustapoihin. Jos muut eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 tai halua k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 KA:n valitsemia kuvaustapoja, ongelma on KA:ssa, ei muissa. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisarkkitehtuurin ongelma on et\u00e4isyys liiketoiminnan todellisista tarpeista ja asiakasarvosta.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>KA on usein keskittynyt kuvaamaan organisaatiota, mutta sen yhteys asiakkaalle tuotettavaan arvoon on j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">KA:lla on arvoa vain, jos osoittautuu hy\u00f6dylliseksi ja vaikuttavaksi &#8211; osana organisaation liiketoiminnan johtamista ja kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background wp-block-paragraph\" style=\"background:linear-gradient(135deg,rgb(128,255,183) 56%,rgb(255,255,255) 87%,rgb(255,153,189) 92%,rgb(255,255,255) 100%)\">Kokonaisarkkitehtuurin ongelma on et\u00e4isyys liiketoiminnan todellisista tarpeista ja asiakasarvosta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Toimenpiteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisarkkitehtuurilla on paljon annettavaa, mutta vain jos se kykenee muuttumaan. Muutos tarkoittaa A) siirtymist\u00e4 sivuroolista aktiiviseksi kehitt\u00e4misen osapuoleksi, yhteisty\u00f6h\u00f6n johtamisen ja kehitt\u00e4misen toimijoiden kanssa, sek\u00e4 B) siirtymist\u00e4 raskaista menetelmist\u00e4 kevyempiin, ja C) teknisest\u00e4 kuvaustavasta yhteiseen kieleen. Parhaimmillaan KA t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 palvelumuotoilun asiakaskeskeisyytt\u00e4 rakenteellisella ymm\u00e4rryksell\u00e4, yhdess\u00e4 ne ovat enemm\u00e4n kuin kumpikaan yksin. KA:n ongelma ei ole <em>osaaminen<\/em>, vaan <em>et\u00e4isyys<\/em>. Et\u00e4isyys johdosta, liiketoiminnasta, asiakkaista sek\u00e4 muista kehitt\u00e4misen toimijoista. T\u00e4m\u00e4 et\u00e4isyys on kurottava umpeen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">KA:n kolme muutostarvetta:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Rooli<\/strong>: dokumentoijasta kehitt\u00e4misen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kumppaniksi<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Toimintatapa<\/strong>: siiloutuneesta asiantuntijaty\u00f6st\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Kuvaustapa<\/strong>: monimutkaisesta kuvauskielest\u00e4 yhteiseen, teko\u00e4lyavusteiseen mallinnukseen<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2044\" height=\"564\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-20.png\" alt=\"Kokonaisarkkitehtuurin muutos\" class=\"wp-image-12438\" style=\"aspect-ratio:3.6243511090136855;width:790px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-20.png 2044w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-20-300x83.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-20-1024x283.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-20-768x212.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-20-1536x424.png 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 2044px) 100vw, 2044px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong>: KA muutos<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muutostoimenpiteet:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Dokumentoijasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon osapuoleksi &#8211; yhteisty\u00f6kumppaniksi <\/strong>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>KA siirtyy kuvaamisen itsetarkoituksesta konkreettiseksi johdon ja kehitt\u00e4misen tukiv\u00e4lineeksi &#8211; tarvel\u00e4ht\u00f6isesti, oikeaan aikaan. KA osaaminen ja -kokonaiskuva auttavat parempien kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemisess\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 KA toimii sparraajana ja fasilitoijana tarvittaessa. KA-ty\u00f6n painopiste siirtyy teknis-orientoituneesta arkkitehtuurikuvausten tuottamisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja kehitt\u00e4misen yhteisty\u00f6kumppaniksi.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Erillisyydest\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n<\/strong> &#8211; <strong>saarekkesta sillaksi<\/strong>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>KA siirtyy erillisest\u00e4 asiantuntijasiilosta aktiiviseksi yhteisty\u00f6n osapuoleksi kehitt\u00e4mistoiminnassa, ja aivan erityisesti palvelumuotoilun suuntaan &#8211; jolloin asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys ja rakenteellinen ymm\u00e4rrys vihdoin kohtaavat. Yhteisty\u00f6, yhteiset menetelm\u00e4t ja v\u00e4lineet auttavat yhteisen ymm\u00e4rryksen muodostamisessa ja integroitumisessa kehitt\u00e4mistoimintaan.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Teknisest\u00e4 kuvaustavasta yhteiseen kieleen <\/strong>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>KA siirtyy raskaista menetelmist\u00e4 ja vaikeista kuvauskielist\u00e4 l\u00e4hestymistapoihin, jotka ovat kaikille sidosryhmille ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 ja helppoja ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Teko\u00e4ly on t\u00e4ss\u00e4 keskeinen tuottavuusloikan mahdollistaja: kun rutiininomainen mallintaminen tehd\u00e4\u00e4n teko\u00e4lyavusteisesti, vapautuu energia sinne miss\u00e4 se tuottaa eniten arvoa: yhteisen ymm\u00e4rryksen rakentamiseen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukemiseen. Vihdoin aikaa sille aivoty\u00f6lle, jota ei voi automatisoida.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-left wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#80ffb7;font-size:18px\">KA:n roolin muutos: <strong>dokumentoijasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon yhteisty\u00f6kumppaniksi<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity is-style-wide\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Miss\u00e4 kokonaisarkkitehtuuri (KA) on nyt?<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Identiteettikriisi&#8230;<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisarkkitehtuuri on samanaikaisesti monta eri asiaa. Eri ihmiset tarkoittavat KA:lla eri asioita, kuten menetelm\u00e4\u00e4, kuvausta tai toimintoa. T\u00e4ss\u00e4 onkin er\u00e4s KA:n identiteettiongelmista: KA on vuosien varrella muuttunut k\u00e4sitteeksi, joka tarkoittaa liian monta asiaa yht\u00e4 aikaa. Toiden identiteettiongelma liittyy vaikuttavuuteen: kun KA:n rooli ja merkitys, sek\u00e4 hy\u00f6ty ja arvo ovat ep\u00e4selvi\u00e4, sen koko olemassaolon tarpeellisuus on kyseenalainen. KA:n tarkoituksen ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyys ei johdu pohjimmiltaan siit\u00e4, etteik\u00f6 KA:n sis\u00e4lt\u00f6 sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n olisi tarpeellista. Sit\u00e4 se kiist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 on. Mutta tapa, jolla KA n\u00e4ytt\u00e4ytyy ja osallistuu, ei ole toiminut. Perinteisen KA:n br\u00e4ndi ei ole houkutteleva, eik\u00e4 sen tarina ole kiinnostava, koska KA tuo mieleen vaikeaselkoisen ja monimutkaisen, sek\u00e4 liian laajan kokonaisuuden.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#80ffb7\">KA on ollut perinteisesti liian monimutkainen ja ep\u00e4selv\u00e4 sek\u00e4 et\u00e4\u00e4ll\u00e4 arjen kehitt\u00e4mistoiminnasta.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 tai mik\u00e4 kokonaisarkkitehtuuri siis on?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisarkkitehtuuri ei ole vain yksi asia, vaan moniulotteinen k\u00e4site, jolla voi olla organisaatiossa eri rooleja riippuen siit\u00e4, mist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta sit\u00e4 tarkastellaan. T\u00e4m\u00e4 moniulotteisuus on er\u00e4s syy siihen, miksi sit\u00e4 on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Kun mainitaan &#8221;kokonaisarkkitehtuuri&#8221;, ei ole aina selv\u00e4\u00e4, mist\u00e4 puhutaan. Puhutaanko ajattelutavasta, menetelm\u00e4st\u00e4, kuvauksista, arkkitehtuuritoiminnasta tai -toiminnosta, vai organisaation rakenteesta, kyvykkyydest\u00e4 vai mist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syntyy paljon v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perinteisesti KA on n\u00e4hty ensisijaisesti kuvausmenetelm\u00e4n\u00e4, jolloin sill\u00e4 mallinnetaan esim. prosesseja, tietoja, j\u00e4rjestelmi\u00e4 ja teknologioita, sek\u00e4 n\u00e4iden v\u00e4lisi\u00e4 riippuvuuksia, eli tuotetaan dokumentaatiota. T\u00e4st\u00e4 seuraa helposti k\u00e4sitys, ett\u00e4 KA = kuvaaminen, ja KA-ty\u00f6 on dokumentointia. Mutta t\u00e4m\u00e4 on kapea tulkinta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Osuvimmin KA:ta voidaan tarkastella organisaation liiketoiminnan kehitt\u00e4misen <em>kyvykkyyten\u00e4<\/em>, sill\u00e4 kyvykkyys kokoaa yhteen kuuluvat asiat yhteen: ihmiset, prosessit ja assetit &#8211; yhteisen tarkoituksen, lopputuloksen (<em>outcome<\/em>), toteuttamiseksi. KA-kyvykkyyden nimi on usein &#8221;Kokonaisarkkitehtuurin hallinta&#8221; (<em>Enterprise Architecture Management, EAM<\/em>). Kuvassa alla KA-kyvykkyyden rakennemalli (rautalankamalli).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2560\" height=\"1438\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-8-scaled.png\" alt=\"Kokonaisarkkitehtuuri-kyvykkyys, Enterprise Architecture management, EAM\" class=\"wp-image-12447\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-8-scaled.png 2560w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-8-300x169.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-8-1024x575.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-8-768x431.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-8-1536x863.png 1536w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-8-2048x1150.png 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 2560px) 100vw, 2560px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong>: KA-kyvykkyys.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignright size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1284\" height=\"408\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-9.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-12216\" style=\"aspect-ratio:3.1471724622409556;width:378px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-9.png 1284w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-9-300x95.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-9-1024x325.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-9-768x244.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1284px) 100vw, 1284px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yleisemmin ajateltuna, kyvykkyys on ensisijaisesti toiminnallinen konstruktio, joka kuvaa sit\u00e4 lopputulosta (<em>outcome<\/em>), <em>mit\u00e4<\/em> organisaation liiketoiminnassa tarvitaan &#8211; strategisten tavoitteiden ja asiakasarvon toteuttamiseksi (kyvykkyyksist\u00e4 tarkemmin t\u00e4\u00e4ll\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kyvykkyys\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">linkki<\/a>).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Toiminta ja rakenne &#8211; toiminnallinen j\u00e4sentely vs. organisoituminen.<\/strong> Strategisessa suunnittelussa ja liiketoiminnan j\u00e4sentelyss\u00e4 on tarkoituksenmukaista ensin tarkastella toimintaa kyvykkyyskartan avulla, sitten vasta organisoitumista. J\u00e4rjestys on siis: ensin toiminta, sitten rakenne. Ensin toiminnallinen j\u00e4sentely, sitten organisoituminen. Kyvykkyyskartta (<a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kyvykkyyskartta\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">linkki<\/a>) on organisaation liiketoiminnan j\u00e4sentelyn peruskartta, jonka avulla kuvataan strateginen arkkitehtuuri. Kyvykkyydet ja kyvykkyyskartta on strategisen suunnittelun apuv\u00e4line, ja samalla kokonaisarkkitehtuurin keskeinen tuotos. Ja samalla, KA itse on er\u00e4s kyvykkyyskartan kyvykkyys. Tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n, kokonaisarkkitehtuurin hallinta esiintyy toimintana (prosessina) jossain kokonaisuuden suunnittelun kyvykkyydess\u00e4. Toiminnalliseen j\u00e4sentelyyn n\u00e4hden, organisoituminen on eri asia, se kuvaa miten orgnaisaatio on j\u00e4rjest\u00e4ytynyt rakenteellisesti. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 organistoitumiseen, eli kuinka kyvykkyyksien vastuunjako j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n, tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota vasta kun ensin on selkiytetty mit\u00e4 kyvykkyyksi\u00e4 liiketoiminnassa tarvitaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#80ffb7\">Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation <strong>kyvykkyys<\/strong> ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, suunnitella ja ohjata kokonaisuutta sek\u00e4 siihen kohdistuvia muutoksia.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Miksi kokonaisarkkitehtuurin tulisi muuttua?<\/h2>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Onko nimell\u00e4 v\u00e4li\u00e4?<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aloitetaan nimest\u00e4 (sill\u00e4 <em>nomen est omen<\/em>), sill\u00e4 <strong>nimell\u00e4 on v\u00e4li\u00e4<\/strong>. Nimi muovaa mielikuvia, asenteita ja odotuksia, ja se voi joko avata ovia tai luoda esteit\u00e4 ymm\u00e4rrykselle ja yhteisty\u00f6lle. Nimi vaikuttaa psykologisesti ja organisaatiokulttuurin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Nimen\u00e4 &#8221;<em>kokonaisarkkitehtuuri<\/em>&#8221; voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 eristyneisyyden, teknisyyden ja formaalisuuden mielleyhtymi\u00e4. Nimi jossa yhdistyv\u00e4t &#8221;kokonaisuus&#8221; ja &#8221;arkkitehtuuri&#8221;, on ongelmallinen monella tasolla, ja yhdess\u00e4 niist\u00e4 muodostuu mielikuva isosta, raskaasta, teknisest\u00e4, IT-painotteisesta dokumentointiharjoituksesta, joka ei liity arkeen: <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>&#8221;<em>Kokonais<\/em>-&#8221; tuo mieleen: kattavuusmielleyhtymi\u00e4 &#8221;pit\u00e4\u00e4(k\u00f6) kuvata kaikki&#8221;, raskautta, byrokraattisuutta, kontrollia ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 (joku jossain &#8221;hallitsee kokonaisuutta&#8221;) ja Togaf:in ja JHS 179:n kaltaisia laajoja viitekehyksi\u00e4. <\/li>\n\n\n\n<li>&#8221;<em>Arkkitehtuuri<\/em>&#8221; tuo mieleen useimmille ensimm\u00e4isen\u00e4 IT:n tietoj\u00e4rjestelm\u00e4arkkitehtuurin, mutta my\u00f6s rakennukset, piirustukset, suunnitelmat, staattiset rakenteet, teknisen asiantuntijan, joka suunnittelee muille monimutkaisuuden ja abstraktin mallinnuksen. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Miksi nimell\u00e4 on v\u00e4li\u00e4 organisaatiossa?<br><\/strong>Kun jokin asia nimet\u00e4\u00e4n, sille luodaan <em><strong>br\u00e4ndi<\/strong><\/em>, haluttiin sit\u00e4 tai ei. Nimi on br\u00e4ndi, joka viestii (symboloi ja manifestoi) toimintaa. Jos toiminta, toimija tai rooli tms. nimet\u00e4\u00e4n tavalla, joka kalskahtaa raskaalta, ep\u00e4selv\u00e4lt\u00e4 tai vaikeatajuiselta, se kohtaa enemm\u00e4n muutosvastarintaa. Esimerkiksi jos organisaatiossa halutaan uudistaa KA-toimintaa ja sit\u00e4 kutsutaan &#8221;Kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksen implementoinniksi&#8221;, osa porukasta putoaa k\u00e4rryilt\u00e4, osa pelk\u00e4\u00e4 byrokratian lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja (suurin) osa ihmettelee, mit\u00e4 on KA-toiminta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ja miksi sill\u00e4 olisi merkityst\u00e4. Jos sama asia nimet\u00e4\u00e4n &#8221;sujuvan arjen ja yhteisten pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rakentamiseksi&#8221;, ihmisten on helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mihin se vaikuttaa ja miten se hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 heit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos halutaan korostaa luotettavuutta, j\u00e4rjestelm\u00e4llisyytt\u00e4 ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelua, kokonaisarkkitehtuuri on erinomainen ja arvokas termi. Jos taas huomataan, ett\u00e4 KA her\u00e4tt\u00e4\u00e4 organisaatiossa allergisen reaktion (&#8221;taas noita teoreettisia nuolikaavioita&#8221;), termi\u00e4 voi tietoisesti pehment\u00e4\u00e4 tai avata puhumalla esimerkiksi kokonaiskuvasta, tilannekuvasta, yhteisest\u00e4 pelikirjasta tai toiminnan ja rakenteen kokonaisuudesta, ja sen johtamisesta ja kehitt\u00e4misest\u00e4. Tai yksinkertaisesti vain <em>liiketoiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\">Nimi on br\u00e4ndi. <\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Miss\u00e4 on asiakas?<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun kokonaisarkkitehtuurista puhutaan tai sen kuvauksia esitell\u00e4\u00e4n, esiin nousee usein kysymys: &#8221;<em>Miss\u00e4 on asiakas?<\/em>&#8221; Kysymys osuu yhteen perinteisen KA:n sokeaan pisteeseen. KA on keskittynyt kuvaamaan organisaation sis\u00e4isi\u00e4 rakenteita, prosesseja, tietoja ja j\u00e4rjestelmi\u00e4, mutta asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulma on usein j\u00e4\u00e4nyt niiden varjoon. Samalla juuri asiakkaan tarpeet ja kokemus ovat syy siihen, miksi organisaatio on olemassa. KA on ollut erinomainen organisaation sis\u00e4isten rakenteiden kuvaamisessa, mutta huomattavasti heikompi kuvaamaan sit\u00e4, <em>kenelle<\/em> arvoa tuotetaan ja <em>miksi<\/em> ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n toimitaan niin kuin toimitaan. Asiakastarpeiden huomioiminen ja asiakasl\u00e4ht\u00f6inen kehitt\u00e4minen ovat kaikessa liiketoiminnassa a ja o, mutta perinteinen KA on keskittynyt sis\u00e4iseen toimintaan eli organisaatiol\u00e4ht\u00f6iseen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\">Asiakas on t\u00e4rkein, mutta KA on perinteisesti keskittynyt kaikkeen muuhun.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Kokonaisarkkitehtuuri on sis\u00e4\u00e4np\u00e4in suuntautunut &#8211; uudistuminen on avautumista ulosp\u00e4in: ulkoa-sis\u00e4\u00e4np\u00e4in<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">KA:n uudistuminen ei tarkoita rakenteiden hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4, vaan asiakkaan, asiakaspolkujen, asiakastarpeiden ja asiakasymm\u00e4rryksen sek\u00e4 liiketoiminnan tarkoituksen nostamista rakenteiden rinnalle. Kysymys on viime k\u00e4dess\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 KA:n fokus on ollut liian sis\u00e4\u00e4np\u00e4in suuntautunut. T\u00e4h\u00e4n on syyn\u00e4 se, ett\u00e4 alun perin KA kehitettiin IT- ja organisaatiol\u00e4ht\u00f6iseksi ty\u00f6kaluksi. Sen tarkoituksena oli hallita sis\u00e4ist\u00e4 monimutkaisuutta, siiloutuneita prosesseja ja tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4. Siin\u00e4 maailmassa asiakas n\u00e4htiin (k\u00e4rjist\u00e4en) usein vain passiivisena \u201dsy\u00f6tteen\u00e4\u201d tai triggerin\u00e4 prosessin alussa tai \u201dvastaanottajana\u201d sen lopussa, ei aktiivisena toimijana. T\u00e4m\u00e4 perinteinen l\u00e4hestymistapa on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n, mutta onneksi KA on kovaa vauhtia oppimassa pois t\u00e4st\u00e4 akilleen kantap\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, ja kohdistamassa p\u00e4\u00e4huomion asiakkaaseen, asiakastarpeisiin ja asiakaskokemukseen. T\u00e4m\u00e4 ulkoa-sis\u00e4\u00e4n -tarkastelu, eli <a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/asiakasnakokulma\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">asiakasn\u00e4k\u00f6kulma<\/a>, tarvitsee avuksi ainakin palvelumuotoilun avulla saavutettavaa asiakasymm\u00e4rryst\u00e4 (<em>customer insight<\/em>).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background wp-block-paragraph\" style=\"background:linear-gradient(135deg,rgb(255,213,128) 0%,rgb(255,255,255) 100%)\">Kokonaisarkkitehtuurin fokus on ollut liian sis\u00e4\u00e4np\u00e4in suuntautunut.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Miksi kokonaisarkkitehtuuri on k\u00e4\u00e4ntynyt sis\u00e4\u00e4np\u00e4in?<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisarkkitehtuuri syntyi IT-hallinnon tarpeista, kuten j\u00e4rjestelmien, integraatioiden ja tietoarkkitehtuurin hallinnasta. L\u00e4ht\u00f6kohdan n\u00e4k\u00f6kulma oli teknisesti orientoitunut, ei mill\u00e4\u00e4n muotoa asiakasl\u00e4ht\u00f6inen, tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ihmiskeskeinen: asiakaskokemus tai henkil\u00f6st\u00f6kokemus eiv\u00e4t olleet esill\u00e4. KA-viitekehykset (kuten Togaf, Zachman, JHS179) kuvaavat organisaatiota sen omasta perspektiivist\u00e4: prosessit, j\u00e4rjestelm\u00e4t, data, organisaatiorakenne. Ne vahvistivat sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4: tuotetaan kuvauksia, ei ymm\u00e4rryst\u00e4. Asiakas on n\u00e4iss\u00e4 malleissa korkeintaan ulkoinen &#8221;triggeri&#8221;. KA on historiallisesti palvellut IT-p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa (investoinnit) ja sis\u00e4isi\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background wp-block-paragraph\" style=\"background:linear-gradient(135deg,rgb(255,255,255) 1%,rgb(255,213,128) 47%,rgb(255,255,255) 92%)\">Kokonaisarkkitehtuuri syntyi IT:n tarpeista.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Miten kokonaisarkkitehtuuri voisi avautua ulosp\u00e4in?<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Asiakas nostetaan keski\u00f6\u00f6n. Asiakasymm\u00e4rrys keskeiseksi kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohdaksi. Silloin huomio kohdistuu asiakkaan tarpeisiin ja siihen, miten asiakas toimii asiakaspolulla. Asiakasarvo, eli arvo asiakkaalle, esitet\u00e4\u00e4n kysymyksen\u00e4 jokaisessa kehitt\u00e4mistoimenpiteess\u00e4: maksaisiko asiakas t\u00e4st\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 prosessi, j\u00e4rjestelm\u00e4 tai kyvykkyys tuottaa ja merkitsee asiakkaalle, loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle?<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Asiakaspolku ankkurina: kuvaukset alkavat asiakkaan kokemuksesta, ei organisaation rakenteesta.<\/li>\n\n\n\n<li>Palvelumuotoilu kumppanina: <em>ulkoa-sis\u00e4\u00e4n<\/em> -logiikka on palvelumuotoilun ydint\u00e4. Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 KA ja palvelumuotoilu saadaan molempien vahvuudet mukaan.<\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/hairiokysynta\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">H\u00e4iri\u00f6kysynt\u00e4<\/a> mittarina: jos asiakkaat antavat palautetta esim. siit\u00e4, ett\u00e4 jokin ei toimi tai toimii huonosti, on my\u00f6s arkkitehtuuriongelma, ei vain operatiivinen ongelma.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Asiakas on kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohta ja p\u00e4\u00e4tepiste: kehitt\u00e4minen alkaa asiakkaan tarpeesta ja sen onnistuminen mitataan asiakkaan kokemalla arvolla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background wp-block-paragraph\" style=\"background:linear-gradient(135deg,rgb(255,213,128) 61%,rgb(255,255,255) 82%,rgb(255,153,189) 100%)\">Asiakas on nostettava keski\u00f6\u00f6n, kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohdaksi ja p\u00e4\u00e4tepisteeksi.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\"><strong>Miten asiakas saadaan n\u00e4kyv\u00e4ksi KA:ssa?<\/strong><\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">K\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4-ulos (<em>inside-out<\/em>) -logiikka ulkoa-sis\u00e4\u00e4n (<em>outside-in<\/em>) -ajatteluksi. Jotta asiakas ei j\u00e4isi vain puheiden tasolle, h\u00e4nen roolinsa on integroitava osaksi KA:ta. T\u00e4m\u00e4 vaatii KA:n ja palvelumuotoilun (Service Design) liittoa. T\u00e4ss\u00e4 on kolme keskeist\u00e4 keinoa, joilla asiakas tuodaan osaksi arkkitehtuurikuvauksia:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Asiakaspolun ja sis\u00e4isten prosessien linkitt\u00e4minen (ulkoa-sis\u00e4\u00e4n -ajattelu)\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ongelma: Perinteinen KA kuvaa prosessit organisaation sis\u00e4isin\u00e4 vaiheina (sis\u00e4lt\u00e4-ulos, inside-out).<\/li>\n\n\n\n<li>Ratkaisu: Kuvaus aloitetaan asiakaspolusta (<em>Customer Journey<\/em>) (ulkoa-sis\u00e4\u00e4n, outside-in). Kuvauksessa osoitetaan suoraan, mitk\u00e4 sis\u00e4iset prosessit ja tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t &#8221;koskettavat&#8221; asiakasta miss\u00e4kin asiakaspolun vaiheessa (tai kosketuspisteiss\u00e4, <em>touchpoints<\/em>).<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>Arvovirrat (Value Streams) prosessikaavioiden sijaan\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ongelma: Toimintaa kuvataan usein mekaanisina suoritteina, ei arvon tuottamisena.<\/li>\n\n\n\n<li>Ratkaisu: Otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n arvovirtakuvaukset. Arvovirta l\u00e4htee aina asiakkaan tarpeesta (arvokysynt\u00e4, <em>value demand<\/em>) ja p\u00e4\u00e4ttyy asiakkaan saamaan hy\u00f6tyyn (arvoon, <em>value<\/em>). T\u00e4m\u00e4 pakottaa liiketoiminnan kehitt\u00e4j\u00e4t miettim\u00e4\u00e4n, tekeek\u00f6 organisaatio asioita, joista asiakas on valmis &#8221;maksamaan&#8221; (tai julkisella puolella: saako kansalainen tarvitsemansa avun sujuvasti).<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>Asiakas toimijana (Actor) arkkitehtuurimalleissa\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ongelma: J\u00e4rjestelm\u00e4- ja tietovirta-arkkitehtuureissa kuvataan vain sis\u00e4isi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ja rajapintoja.<\/li>\n\n\n\n<li>Ratkaisu: Asiakas mallinnetaan eksplisiittisesti aktiiviseksi toimijaksi malleihin. Esimerkiksi asiakkaan rooli, h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 palvelukanavat (digitaaliset tai fyysiset) ja h\u00e4nen tarve (task) kuvataan osana kokonaisrakennetta.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">P\u00e4\u00e4telm\u00e4: KA:n on oltava asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4. Jos KA kuvaa vain organisaation sis\u00e4ist\u00e4 toimintaa ja rakennetta ilman yhteytt\u00e4 asiakkaaseen, vaarana on, ett\u00e4 optimoidaan tehokkaasti sellaista toimintaa, jolla ei ole merkityst\u00e4 asiakkaalle. Moderni KA ei ole en\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 IT-rakenteiden kuvaamista, vaan sen on toimittava siltana asiakaskokemuksen ja organisaation suorituskyvyn eli kyvykkyyksien v\u00e4lill\u00e4. Kun asiakas nostetaan keski\u00f6\u00f6n, KA muuttuu &#8221;teknisest\u00e4 rajoitteesta&#8221; tai &#8221;jarrusta&#8221; strategiseksi ty\u00f6kaluksi, &#8221;kiihdyttimeksi&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background wp-block-paragraph\" style=\"background:linear-gradient(135deg,rgb(255,255,255) 0%,rgb(255,213,128) 100%)\">K\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n fokus asiakasl\u00e4ht\u00f6iseksi, ulkoa-sis\u00e4\u00e4n (<em>outside-in<\/em>) -ajatteluksi.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Miksi yhteisty\u00f6 on oleellista?<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Yhteisty\u00f6<\/em> kuvaa yksiselitteisesti, mist\u00e4 on kyse. Liiketoiminnan kehitt\u00e4miseen osallistuvien toimijoiden yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4, jolloin jokainen osapuoli tuo mukanaan erityist\u00e4 erikoisosaamistaan, n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n, kokemuksiaan, tarpeitaan. T\u00e4m\u00e4 ristip\u00f6lytys ja eri osaamisalueiden p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksien, eroavaisuuksien ja erityisesti rajapintojen esiintuoma monimuotoisuus ovat rakentavaa, hedelm\u00e4llist\u00e4 ja mahdollisimman kokonaisvaltaista systeemist\u00e4 ajattelua. Sen avulla voidaan tunnistaa ilmi\u00f6iden syyt ja seuraukset, muutos- ja kehitt\u00e4mistarpeiden syyt ja vaikutukset, sek\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja perustella syihin (<em>drivers<\/em>) pureutuvat tavoitteet (<em>goals<\/em>), mitattavissa olevat lopputulokset (<em>outcomes<\/em>) ja muutostoimenpiteet.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Erikoistuneista menetelmist\u00e4, kuten kokonaisarkkitehtuurista ja palvelumuotoilusta, ei ole tarkoitus luopua, vaan tuoda ne yhteen, ja soveltaa niit\u00e4 yhdess\u00e4.&nbsp;Molemmissa on vahvuuksia ja heikkouksia, sek\u00e4 mahdollisuuksia ja uhkia. Yhdess\u00e4 ne ovat enemm\u00e4n kuin erill\u00e4\u00e4n toimiessaan. Yhdess\u00e4 ne mahdollistavat tehokkaan ja mukautumiskykyisen muutosvalmiuden organisaation liiketoiminnan kehitt\u00e4miseen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhteisty\u00f6n vastakohtia ovat esimerkiksi siiloutuneisuus, erill\u00e4\u00e4n toimiminen, vuorovaikutuksen puute ja se, ettei tieto liiku organisaation sis\u00e4ll\u00e4. N\u00e4iden seurauksena liiketoiminnan kehitt\u00e4minen on hidasta ja kankeaa, muutoksiin reagoiminen nopeasti ja tehokkaasti on vaikeaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Moniammatillisuus<\/strong> = monialaisuus; moniosaajuus; eri osaamisalueiden yhteistoiminta \/ yhteisty\u00f6 \/ fuusio; erikoisosaamisten yhteisty\u00f6ss\u00e4 syntyv\u00e4 uusi (emergentti) osaaminen. (Multidisciplinary, cross-functional.)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\">Yhteisty\u00f6 on oleellista, koska mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen erikoisala ei en\u00e4\u00e4 yksin tavoita sit\u00e4 kokonaisuutta, jota nopeasti, runsaasti ja monimuotoisesti muuttuva toimintaymp\u00e4rist\u00f6 vaatii ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Miksi yhteisty\u00f6ll\u00e4 voidaan vastata muutosvauhtiin?<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nykyorganisaatiot tarvitsevat liiketoiminnan kehitt\u00e4miseen muutosvalmiutta (muutoskyvykkyytt\u00e4), osaamista, keinoja, menetelmi\u00e4 ja v\u00e4lineit\u00e4 sek\u00e4 moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4, joilla vastataan toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksiin. Olosuhteiden muutoksia tapahtuu kaikilla tasoilla. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutosten nopeus (<em>velocity<\/em>), m\u00e4\u00e4r\u00e4 (<em>volume<\/em>) ja monimuotoisuus (<em>variety<\/em>) kasvavat kiihtyv\u00e4ll\u00e4 tahdilla. Muutokset voivat olla esimerkiksi yhteiskunnallisia, liiketoimintamalleihin liittyvi\u00e4 tai teknologisia. Kaikkiin n\u00e4ihin liittyy my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4, k\u00e4\u00e4nteentekevi\u00e4, my\u00f6s disruptiivisia ilmenemismuotoja, jolloin totutut toimintatavat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 p\u00e4de, vaan muutokset murtavat olemassa olevia rakenteita perusteellisesti. Siksi muutoksiin valmistautuminen, muutostarpeiden k\u00e4sittely, muutosvaikutusten ymm\u00e4rt\u00e4minen ja muutostoimenpiteiden&nbsp; suunnittelu ovat ensiarvoisen t\u00e4rkeit\u00e4 nykyorganisaatioiden liiketoiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">KA:n on syyt\u00e4 mukautua jatkuvasti kiihtyv\u00e4\u00e4n muutosvauhtiin, samalla kun muutokset ovat yh\u00e4 monimutkaisempia ja laaja-alaisempia vaikutuksiltaan. Mink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen erikoisalan n\u00e4k\u00f6kulma ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 vastaamaan t\u00e4h\u00e4n vauhtiin, jotta muutostarvetta ja sen vaikutuksia olisi mahdollista tarkastella kattavasti. Yhteisty\u00f6ss\u00e4 tehty, riitt\u00e4v\u00e4n laaja ja riitt\u00e4v\u00e4n tarkka, ennakoiva ty\u00f6 pystyy tunnistamaan muutostarpeet ja niiden vaikutukset kokonaisvaltaisesti: asiakkaan kokemuksesta ja sis\u00e4iseen toimintaan ja sen rakenteisiin &#8211; yht\u00e4 aikaa. Kokonaisarkkitehtuuri ja palvelumuotoilu eiv\u00e4t korvaa toisiaan, vaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan: yksi n\u00e4kee kokemuksen ja sen merkitykset, ja toinen rakenteen ja sen seuraukset. Juuri t\u00e4m\u00e4 yhdistetty n\u00e4k\u00f6kulma lyhent\u00e4\u00e4 sen viiveen, joka syntyy, kun muutos havaitaan yhdell\u00e4 erikoisalalla, mutta sen vaikutukset toisella. Yhteisty\u00f6 toimii, koska se siirt\u00e4\u00e4 havainnoinnin ja reagoinnin samaan hetkeen sen sijaan, ett\u00e4 tieto kulkisi siiloittain ja viiveell\u00e4 erikoisalalta toiselle. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhteisty\u00f6 ei siis ole kokonaisarkkitehtuurin tai palvelumuotoilun hylk\u00e4\u00e4minen menetelm\u00e4n\u00e4, vaan niiden tuominen osaksi laajempaa yhteisty\u00f6t\u00e4, jolloin rakenteen ja kokemuksen n\u00e4k\u00f6kulmat t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Kun arkkitehtuurity\u00f6 suuntautuu kohti ulkoista asiakasta, kuten kaikki muu liiketoiminnan kehitt\u00e4minen, ja kun se tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4, kevyin v\u00e4linein, selke\u00e4ll\u00e4 kielell\u00e4 ja kumppanuuden, ei portinvartioinnin, logiikalla &#8211; kokonaisarkkitehtuuri ja palvelumuotoilu kykenev\u00e4t yhdess\u00e4 tunnistamaan muutostarpeet aikaisemmin ja vastaamaan niihin yht\u00e4 ketter\u00e4sti kuin toimintaymp\u00e4rist\u00f6 niit\u00e4 tuottaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\">Yhteisty\u00f6ll\u00e4 voidaan vastata muutosvauhtiin, koska se tuo yhteen erikoisalojen osaamiset sek\u00e4 tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi asiakaskokemuksen ja organisaation sis\u00e4isen rakenteen n\u00e4k\u00f6kulmat yht\u00e4 aikaa silloin, kun muutostarpeita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Mik\u00e4 on yhteisty\u00f6n varsinainen hy\u00f6ty?<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhteisvaikutus (ja sen my\u00f6t\u00e4 syntyv\u00e4 arvo) on koko yhteisty\u00f6toiminnan perimm\u00e4inen olemassaolon syy, ei yhteisty\u00f6 itsess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Yhteisty\u00f6<\/strong> on prosessi, yhteisvaikutus on tulos\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Yhteisty\u00f6 tarkoittaa usein sit\u00e4, ett\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ty\u00f6pajoja, jaetaan tietoa ja tullaan toimeen kesken\u00e4\u00e4n. Se on ty\u00f6kalu ja edellytys.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Yhteisvaikutus<\/strong> on se arvo, joka syntyy asiakkaalle ja liiketoiminnalle, kun kokonaisarkkitehtuurin rakenteellinen j\u00e4m\u00e4kkyys ja palvelumuotoilun ihmiskeskeinen oivallus kohtaavat. Se on <em>vaikuttavuutta<\/em>.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><br>Yhteisty\u00f6 ilman yhteisvaikutuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on vain puuhastelua. Vasta kun t\u00e4ht\u00e4in asetetaan siihen, miten eri erikoistuneiden osaamisalojen ja osaamisten &#8217;t\u00f6rm\u00e4ytt\u00e4minen&#8217; muuttuu mitattavaksi hy\u00f6dyksi (arvoksi asiakkaalle ja tehokkuudeksi liiketoiminnalle), organisaatio alkaa toimia todella <em>systeemi\u00e4lykk\u00e4\u00e4sti<\/em> (vrt. E. Saarinen ja  <em>systeemiajattelu<\/em>).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Systeemiajattelu<\/strong>. &#8221;Systeemien ominaispiirre on, ett\u00e4 ne vastustavat syvi\u00e4 rakennemuutoksia. Niit\u00e4 ei voida saada aikaan tekem\u00e4ll\u00e4 pinnallisia muutoksia, vaan systeemien muuttamiseksi on pureuduttava taustalla oleviin rakenteisiin, erityisesti ihmisten ajatusmalleihin, joiden kautta toisinnamme jatkuvasti systeemi\u00e4 ja synnyt\u00e4mme laatikoita, joihin me ihmiset sen puitteissa asetumme. Tarvitsemme muutoksia ajattelutapoihimme, jotta voimme n\u00e4hd\u00e4 uusia ratkaisuja..&#8221;. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\">Yhteisty\u00f6ll\u00e4 syntyy <em>yhteisvaikutus<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\"><br>Voiko teko\u00e4ly korvata kokonaisarkkitehtuurin?<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ei, mutta se muuttaa sen tekemisen tapaa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Teko\u00e4ly ei tapa kokonaisarkkitehtuuria, vaan se pelastaa sen poistamalla ty\u00f6st\u00e4 kaikkein puuduttavimman rutiinin. Edistyksellisimm\u00e4t (kokonais)arkkitehdit valjastavat teko\u00e4lyn &#8221;apupilotikseen&#8221;, jotta he voivat itse keskitty\u00e4 siihen, miss\u00e4 ihminen on parhaimmillaan: strategiassa, luovuudessa ja ihmisten v\u00e4lisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos KA on dokumentointia ja mallintamista, ArchiMate-kaavioiden piirt\u00e4mist\u00e4, j\u00e4rjestelm\u00e4inventaarioiden yll\u00e4pitoa, viitekehysten soveltamista, niin teko\u00e4ly hoitaa suuren osan t\u00e4st\u00e4 jo nyt ja hoitaa sen tulevaisuudessa yh\u00e4 paremmin. T\u00e4m\u00e4 on se osa KA:ta, jota kannattaa aktiivisesti automatisoida. Jos KA on sit\u00e4, mit\u00e4 sen pit\u00e4isi olla, yhteiskehitt\u00e4mist\u00e4, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukea, siltojen rakentamista liiketoiminnan, asiakaskokemusten ja j\u00e4rjestelmien v\u00e4lille, niin teko\u00e4ly on pikemminkin ty\u00f6kalu kuin korvaaja. Fasilitointi, kontekstin ymm\u00e4rt\u00e4minen, luottamuksen rakentaminen, toimintaymp\u00e4rist\u00f6n realiteettien esiintuominen, oikeiden kysymysten esitt\u00e4minen &#8217;v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 kokouksessa oikeaan aikaan&#8217;, n\u00e4ihin teko\u00e4ly ei pysty.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 teko\u00e4ly:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>nopeuttaa analyysi\u00e4, synteesin tekemist\u00e4 ja dokumentointia <\/li>\n\n\n\n<li>laajentaa arkkitehdin kapasiteettia merkitt\u00e4v\u00e4sti <\/li>\n\n\n\n<li>madaltaa kynnyst\u00e4 tuoda arkkitehtuurinen n\u00e4k\u00f6kulma mukaan aiemmin kehitysprosessissa <\/li>\n\n\n\n<li>vapauttaa aikaa sille ty\u00f6lle, jossa ihminen on korvaamaton<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Uhka vai mahdollisuus?<\/strong> Kysymys ei siis ole korvaamisesta vaan siit\u00e4, mihin KA:n energia suunnataan. Jos arkkitehti edelleen m\u00e4\u00e4rittelee itsens\u00e4 teknisten artefaktien tuottajana, teko\u00e4ly on uhka. Jos arkkitehti on kehitt\u00e4miskumppani ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukija, teko\u00e4ly on mahdollisuus ja vahvistus.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 saattaa k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 &#8217;arkkitehtoninen ajattelu&#8217; (<em>architectural thinking<\/em>) tulee lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n, koska kokonaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4minen on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Koska kokonaisuus on kaikkien yhteist\u00e4 omaisuutta, kokonaisvaltainen ajattelu, arkkitehtoninen ajattelu, alkaa olla yh\u00e4 enemm\u00e4n kaikille liiketoiminnan kehitt\u00e4miseen osallistuville yhteist\u00e4. Teko\u00e4ly avustaa t\u00e4ss\u00e4. Rutiininomainen k\u00e4sity\u00f6valtainen mallintaminen v\u00e4henee, ja ty\u00f6l\u00e4iden muutos- ja riippuvuusanalyysien laatiminen helpottuu. Teko\u00e4lyavusteinen mallintaminen poistaa tarvetta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hankalia, tarpeettoman monimutkaisia ja vaativia kuvauskieli\u00e4 ja -v\u00e4lineit\u00e4. Niiden sijaan, teko\u00e4lyv\u00e4lineiden avulla voidaan tuottaa l\u00e4hdedatasta nopeasti ja helposti mallinnuksia, jotka vastaavat kulloiseenkin kehitt\u00e4mistarpeeseen. Teko\u00e4ly voi kahlata l\u00e4pi laajoja j\u00e4rjestelm\u00e4dokumentteja sekunneissa ja muodostaa niist\u00e4 tilannekuvan, tai laatia kontekstikuvauksia tai prosessikaavioita hetkess\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tarvitaan edelleen arkkitehtonista ajattelua, mutta sen k\u00e4ytt\u00f6 ja soveltaminen on mahdollista yh\u00e4 helpommin ja paremmin yhdist\u00e4\u00e4 moniin muihin kaikille yhteisiin asioihin, kuten asiakasymm\u00e4rrykseen. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jatkossa tulemme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, kuinka teko\u00e4ly\u00e4 k\u00e4skytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 (promptaamalla) voidaan tuottaa l\u00e4hdedatasta halutun notaation mukaisia arkkitehtuurikuvauksia, ja tehd\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen erikoistuneita AI-agentteja (n\u00e4ist\u00e4 my\u00f6hemmin lis\u00e4\u00e4). Teko\u00e4ly voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tehokkaasti esimerkiksi graafikannassa (<em>Graph Database<\/em>) olevaa l\u00e4hdedataa. Graafikannan ja teko\u00e4lyn avulla on mahdollista toteuttaa toimiva organisaation digitaalinen kaksonen (<em><a href=\"https:\/\/hosiaisluoma.fi\/design\/enterprise-digital-twin\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Enterprise Digital Twin, EDT<\/a><\/em>).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Teko\u00e4ly ei poista tarvetta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten kokonaisuuden osat liittyv\u00e4t toisiinsa. P\u00e4invastoin: kun teko\u00e4ly vy\u00f6ryy organisaatioihin, monimutkaisuus r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4 k\u00e4siin. KA:ta tarvitaan entist\u00e4 enemm\u00e4n hallitsemaan t\u00e4t\u00e4 uutta teko\u00e4ly-yht\u00e4l\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\">Teko\u00e4ly automatisoi sen, mit\u00e4 KA on tehnyt &#8217;pakosta&#8217;, ja vapauttaa aikaa sille, mit\u00e4 KA:n pit\u00e4isi tehd\u00e4 &#8217;tarkoituksella&#8217;.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Voiko teko\u00e4ly korvata kokonaisarkkitehdin?<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Teko\u00e4ly korvaa dokumentoijan, mutta ei kehitt\u00e4miskumppania.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Miten t\u00e4m\u00e4 muuttaa KA:n roolia?<\/strong> Jos teko\u00e4ly hoitaa dokumentoinnin ja analyysin, KA-asiantuntijan ydinteht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 se, mik\u00e4 siin\u00e4 on aina ollut arvokkain mutta alihy\u00f6dynnetyin: kehitt\u00e4miskumppanuus ja strateginen yhteisty\u00f6 liiketoiminnan, palvelumuotoilun ja johdon kanssa. KA:n &#8217;todellinen&#8217; teht\u00e4v\u00e4 on tukea p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja olla kehitt\u00e4miskumppani, ei dokumentoida, ei kontrolloida, ei yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 kuvauskantaa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuvauskanta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tietoja organisaation toiminnasta ja rakenteesta, eli <em>miten<\/em> organisaatio toimii. Se on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, mutta viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 varten se toimii ja miksi se toimii niin kuin toimii. Palvelumutoilun avulla selvitet\u00e4\u00e4n, <em>mit\u00e4<\/em> asiakkaat tarvitsevat, ja strategisen suunnittelun avulla varmistetaan, <em>miksi<\/em> toimitaan niin kuin toimitaan, ett\u00e4 toiminta on linjassa strategisten tavoitteiden ja organisaation tarkoituksen (missio, teht\u00e4v\u00e4) kanssa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><thead><tr><th><strong>Perinteinen KA<\/strong><\/th><th><strong>Tulevaisuuden teko\u00e4lyavusteinen KA<\/strong><\/th><\/tr><\/thead><tbody><tr><td>K\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljon aikaa nykytilan ja tavoitetilan dokumentointiin sek\u00e4 mallintamiseen.<\/td><td>Teko\u00e4ly louhii ja p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 nykytilakuvan automaattisesti l\u00e4hdedatasta, ja tuottaa tavoitetilan kuvaukset parametrien perusteella hetkess\u00e4.<\/td><\/tr><tr><td>Piirt\u00e4\u00e4 monimutkaisia ArchiMate-, BPMN- tai UML-kaavioita k\u00e4sin.<\/td><td>Arkkitehti kuvailee tavoitteen tekstin\u00e4 (prompti), teko\u00e4ly generoi kaaviot pohjaksi, joita voi tarpeen mukaan stilisoida. Notaatio voi olla mik\u00e4 vaan, mutta useimpiin k\u00e4ytt\u00f6tarpeisiin sopii kaikille yhteinen ja helppo, silti riitt\u00e4v\u00e4n monipuolinen EDGY-kuvaus.<\/td><\/tr><tr><td>Keskittyy tekniseen yhteensopivuuteen.<\/td><td>Keskittyy ihmisten johtamiseen, muutoshallintaan ja strategisiin valintoihin.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\">Teko\u00e4ly korvaa dokumentoijan, mutta ei kehitt\u00e4miskumppania.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Mit\u00e4 muuttuu<\/strong>? Kokonaisarkkitehdin ty\u00f6 siirtyy teknisest\u00e4 tuottamisesta fasilitointiin ja yhteiskehitt\u00e4miseen. Kaavioiden piirt\u00e4misen sijaan arkkitehti kysyy oikeita kysymyksi\u00e4 oikeassa kokouksessa, ja osaa lukea sek\u00e4 organisaation rakenteen ett\u00e4 asiakkaan polun samasta kuvasta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Osaamistarpeet muuttuvat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>V\u00e4henev\u00e4t<\/strong>: ty\u00f6kaluosaaminen, notaatioiden hallinta (ArchiMate, BPMN, UML), kuvauskantojen yll\u00e4pito.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Kasvavat<\/strong>: fasilitointi, systeemiajattelu, palvelumuotoilun lukutaito, strateginen ymm\u00e4rrys, kyky kommunikoida johdolle ja liiketoiminnalle ja kyky promptata teko\u00e4ly\u00e4 arkkitehtuurisesti j\u00e4rkev\u00e4sti.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Profiili l\u00e4hestyy palvelumuotoilijaa<\/strong>: Tulevaisuuden kokonaisarkkitehti ja palvelumuotoilija alkavat muistuttaa toisiaan enemm\u00e4n kuin erottua toisistaan. Molemmat fasilitoivat, molemmat rakentavat yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4, molemmat l\u00e4htev\u00e4t asiakkaasta. Ero on n\u00e4k\u00f6kulma, k\u00e4rjist\u00e4en: arkkitehti tuo rakenteen ja riippuvuudet, muotoilija tuo asiakasymm\u00e4rryksen (asiakaskokemuksen ja asiakastarpeet).<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Tarve &#8221;puhtaille&#8221; kokonaisarkkitehdeille v\u00e4henee:<\/strong> Organisaatiot eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tarvitse useita henkil\u00f6it\u00e4, joiden p\u00e4\u00e4ty\u00f6 on kuvauskannan yll\u00e4pito ja ArchiMate-kaavioiden tuottaminen. Sen sijaan tarvitaan harvempia mutta laaja-alaisempia henkil\u00f6it\u00e4, arkkitehtej\u00e4, jotka osaavat sek\u00e4 tuoda rakenteellista ymm\u00e4rryst\u00e4 ett\u00e4 toimia palvelumuotoilijan kanssa ja puhua samaa kielt\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Miksi teko\u00e4ly on KA:lle erityisen suuri mahdollisuus juuri nyt?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Teko\u00e4ly ei vie KA:lta ty\u00f6t\u00e4, se vie KA:lta sen (=dokumentoinnin), mik\u00e4 on est\u00e4nyt sit\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 sen pit\u00e4isi tehd\u00e4: kehitt\u00e4miskumppanuutta,  p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukea ja yhteisen kokonaiskuvan rakentamista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\">Tulevaisuuden kokonaisarkkitehti ei ole tekninen dokumentoija vaan systeemiajattelija, joka fasilitoi ja jonka paras yhteisty\u00f6kumppani on palvelumuotoilija.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\"><br>Miksi KA:n tulee uudistua?<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Usein sanotaan, ett\u00e4 KA on liian raskas, liian tekninen, liian vaikea tai ett\u00e4 KA ei tuota arvoa. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t kuitenkaan ole juurisyit\u00e4. Ne ovat oireita. Juurisyit\u00e4 ovat ainakin seuraavat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>KA syntyi maailmaan, jossa organisaatiot pyrkiv\u00e4t hallitsemaan vakautta, mutta nykyorganisaatiot tarvitsevat kyky\u00e4 hallita jatkuvaa muutosta. \n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Perinteinen KA syntyi aikana, jolloin muutoksia oli v\u00e4hemm\u00e4n, j\u00e4rjestelmien elinkaaret olivat pitki\u00e4 ja organisaatiot olivat hierarkkisia.<\/li>\n\n\n\n<li>Nykyisin asiakkaiden tarpeet muuttuvat nopeasti, teknologia muuttuu jatkuvasti, teko\u00e4ly muuttaa toimintamalleja, kehitt\u00e4minen on jatkuvaa ja organisaatiot toimivat verkostoina (ekosysteemiajattelu).<\/li>\n\n\n\n<li>Siksi vanha identiteetti ei en\u00e4\u00e4 vastaa ymp\u00e4rist\u00f6n tarpeita. Ei siksi ett\u00e4 KA olisi huono sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n, vaan siksi ett\u00e4 sen alkuper\u00e4inen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>KA on keskittynyt kuvaamaan organisaatiota, vaikka organisaatiot tarvitsevat apua sen kehitt\u00e4miseen. \n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Monessa organisaatiossa KA tunnetaan siit\u00e4, ett\u00e4 se kuvaa prosesseja, tietoja, j\u00e4rjestelmi\u00e4, integraatioita. <\/li>\n\n\n\n<li>Mutta kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta keskeisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ovat nykyisin mm. seuraavat: Miksi nykytilaa pit\u00e4isi muuttaa? Mit\u00e4 pit\u00e4isi muuttaa?  Mit\u00e4 vaikutuksia muutoksella on? Miten muutos kannattaa toteuttaa?<\/li>\n\n\n\n<li>KA:n pit\u00e4isi siirty\u00e4 kuvaamisesta muutoksen tukemiseen.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>KA on j\u00e4\u00e4nyt asiantuntijatoiminnoksi, vaikka sen pit\u00e4isi olla yhteinen kehitt\u00e4misen kyvykkyys.\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy kaikkialla: arkkitehdit tekev\u00e4t arkkitehtuuria, palvelumuotoilijat tekev\u00e4t palvelumuotoilua, tietoturva tekee tietoturvaa, riskienhallinta tekee riskienhallintaa.<\/li>\n\n\n\n<li>Mutta muutokset tapahtuvat n\u00e4iden v\u00e4liss\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Siksi organisaatiosta puuttuu usein yhteinen paikka, jossa kokonaisuutta tarkastellaan.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">KA muutoksen perusteluja, tavoitteita ja lopputuloksia (vaikutuksia, hy\u00f6tyj\u00e4):<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><thead><tr><th><strong>Syy (<em>Driver<\/em>)<\/strong><\/th><th><strong>Tavoite (<em>Goal<\/em>)<\/strong><\/th><th><strong>Lopputulos (<em>Outcome<\/em>)<\/strong><\/th><\/tr><\/thead><tbody><tr><td>KA koetaan erilliseksi asiantuntijatoiminnoksi<\/td><td>Yhteisty\u00f6h\u00f6n perustuva kehitt\u00e4mismalli<\/td><td>KA osallistuu yli 80 %:iin merkitt\u00e4vist\u00e4 kehityshankkeista yhdess\u00e4 liiketoiminnan kanssa<\/td><\/tr><tr><td>KA:n tuottama tieto ei tue riitt\u00e4v\u00e4sti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa<\/td><td>Vaikuttavampi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tuki<\/td><td>Johto hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 arkkitehtuurin tuottamaa analyysi\u00e4 kaikissa merkitt\u00e4viss\u00e4 investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>KA keskittyy rakenteisiin asiakkaiden sijasta<\/td><td>Asiakasl\u00e4ht\u00f6isempi kehitt\u00e4minen<\/td><td>Asiakaspolut ja asiakastarpeet huomioidaan systemaattisesti kehitt\u00e4misess\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>Kehitt\u00e4mist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n siiloissa<\/td><td>Yhteensovitetumpi toimintatapa \/ integroitu kehitt\u00e4mistoiminta<\/td><td>P\u00e4\u00e4llekk\u00e4isten, ristiriitaisten tai osaoptimoitujen kehitt\u00e4mistoimenpiteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee merkitt\u00e4v\u00e4sti<\/td><\/tr><tr><td>Muutosten vaikutuksia ei tunnisteta riitt\u00e4v\u00e4n aikaisin<\/td><td>Ennakoivampi vaikutusanalyysi<\/td><td>Oleelliset riippuvuudet tunnistetaan ennen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa<\/td><\/tr><tr><td>Menetelm\u00e4t ja kuvauskielet ovat vaikeita omaksua<\/td><td>Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mpi kuvaustapa<\/td><td>Kehitt\u00e4misen keskeiset kuvaukset ovat liiketoiminnan ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 ilman arkkitehtuuriosaamista<\/td><\/tr><tr><td>Arkkitehtuurity\u00f6 on k\u00e4sity\u00f6valtaista<\/td><td>Tehokkaampi ja automatisoidumpi ty\u00f6skentely<\/td><td>Merkitt\u00e4v\u00e4 osa dokumentoinnista ja analysoinnista tuotetaan teko\u00e4lyavusteisesti<\/td><\/tr><tr><td>Liiketoiminnasta ja sen rakenteesta puuttuu yhteinen kokonaiskuva<\/td><td>L\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4mpi tilannekuva<\/td><td>Keskeiset kehityskohteet, riippuvuudet ja vaikutukset ovat jatkuvasti n\u00e4kyviss\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>Strategia ja toteutus eiv\u00e4t kohtaa riitt\u00e4v\u00e4n hyvin<\/td><td>Selke\u00e4mpi yhteys strategian ja toteutuksen v\u00e4lill\u00e4<\/td><td>Kehitysaloitteet voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 strategisiin tavoitteisiin<\/td><\/tr><tr><td>Muutokset etenev\u00e4t hitaasti organisaatiorajojen yli<\/td><td>Sujuvampi muutoskyvykkyys<\/td><td>Muutosten l\u00e4pimenoaika lyhenee merkitt\u00e4v\u00e4sti<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Miksi siis KA:n on uudistuttava? <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Nykyinen KA on suunniteltu kuvaamaan organisaatiota.<\/li>\n\n\n\n<li>Organisaatiot tarvitsevat nyt ennen kaikkea kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, suunnitella ja toteuttaa muutosta.<\/li>\n\n\n\n<li>Siksi KA:n on kehitytt\u00e4v\u00e4 dokumentoivasta asiantuntijatoiminnosta yhteiseksi liiketoiminnan kehitt\u00e4misen kyvykkyydeksi.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tavoitetila: <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Yhteinen toiminto, joka \n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>yhdist\u00e4\u00e4 strategisen liiketoiminnan kehitt\u00e4misen, asiakasymm\u00e4rryksen ja arkkitehtuurin, sek\u00e4 mahdollisuuksien mukaan my\u00f6s esim. riskienhallinnan, tietoturvan, teknologian hallinnan.<\/li>\n\n\n\n<li>auttaa organisaatiota ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kokonaisuuden, arvioimaan muutosten vaikutukset, tekem\u00e4\u00e4n parempia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja toteuttamaan muutokset onnistuneesti.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tavoitetilassa &#8221;KA:n uudistus&#8221; onkin itse asiassa enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 arkkitehtuuritoiminnan kehitt\u00e4minen. Tavoitteena oleva toiminta on uudenlainen organisaation muutos- ja kehitt\u00e4miskyvykkyys, jonka yksi osatekij\u00e4 kokonaisarkkitehtuuri edelleen on. Kyseess\u00e4 ei ole menetelm\u00e4uudistus, vaan <em>identiteetin muutos<\/em>, tason nosto: siirtyminen uudelle yhteistoiminnan tasolle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\">Perinteinen kokonaisarkkitehtuuri syntyi kuvaamaan organisaation sis\u00e4ist\u00e4 toimintaa ja rakennetta, mutta nykyorganisaatiot tarvitsevat kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, suunnitella ja toteuttaa asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 muutosta.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-text-color has-black-color has-alpha-channel-opacity has-black-background-color has-background is-style-wide\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading has-background\" style=\"background:linear-gradient(135deg,rgb(255,213,128) 51%,rgb(255,255,255) 100%)\">Miten kokonaisarkkitehtuuri uudistuu?<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\" style=\"font-size:18px\">Miten muutos KA:n uudistamiseksi voidaan toteuttaa? Eli mik\u00e4 on kokonaisarkkitehtuurin tulevaisuus?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisarkkitehtuurin suurin ongelma ei ole menetelm\u00e4, kuvauskieli tai ty\u00f6kalu. Ongelma on <em>identiteetti<\/em>. Perinteinen KA on m\u00e4\u00e4ritellyt itsens\u00e4 dokumentoinnin, mallintamisen ja hallinnan kautta. Liiketoiminta taas odottaa tukea p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, kehitt\u00e4miseen ja muutoksen johtamiseen. N\u00e4iden v\u00e4liin on syntynyt kuilu. Siksi uudistumisen pit\u00e4isi alkaa identiteetin muutoksesta: KA ei ole organisaation rakenteiden kuvaamista varten &#8211; pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n.\u2028KA on olemassa, jotta organisaatio pystyy tekem\u00e4\u00e4n parempia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja toteuttamaan muutoksia hallitusti.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Uusi identiteetti<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisarkkitehtuuritoiminnan identiteetti kannattaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 organisaation tarpeiden mukaan. KA on syyt\u00e4 br\u00e4nd\u00e4t\u00e4 ajanmukaiseksi. Kuvassa alla esimerkki.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2560\" height=\"1560\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-21-scaled.png\" alt=\"kokonaisarkkitehtuuri identiteetti\" class=\"wp-image-12441\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-21-scaled.png 2560w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-21-300x183.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-21-1024x624.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-21-768x468.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-21-1536x936.png 1536w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-21-2048x1248.png 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 2560px) 100vw, 2560px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong>: KA:n identiteetti.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">KA-toiminnan identiteetti:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table is-style-regular\"><table><tbody><tr><td><strong>Br\u00e4ndi<\/strong><\/td><td>Kokonaisarkkitehtuuri (KA) &#8211; organisaation kyvykkyys j\u00e4sent\u00e4\u00e4 ja hallita kokonaisuuttaan ja tehd\u00e4 sen pohjalta parempia kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/td><\/tr><tr><td><strong>Tarkoitus<\/strong><\/td><td>KA osallistuu yhteisen ymm\u00e4rryksen muodostamiseen kokonaisuudesta, tukee muutosten vaikutusten arviointia ja auttaa tekem\u00e4\u00e4n parempia kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/td><\/tr><tr><td><strong>Sis\u00e4lt\u00f6<\/strong><\/td><td>&#8211; Osallistuminen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja kehitt\u00e4mistoimintaan.<br>&#8211; Kokonaiskuvan tarjoaminen johdolle ja kehitt\u00e4jille.<br>&#8211; Kehitt\u00e4mistilanteiden fasilitointi &amp; sparraus.<br>&#8211; Yhteisten, kevyiden kuvaustapojen, menetelmien ja periaatteiden soveltaminen.<\/td><\/tr><tr><td><strong>Palvelulupaukset<\/strong><\/td><td><strong>Paremmat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong>: tuemme p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa osallistumalla ja tuomalla esiin vaihtoehtojen vaikutuksia, riippuvuuksia ja riskej\u00e4.<br><strong>Kokonaiskuva n\u00e4kyv\u00e4ksi<\/strong>: tarjoamme tilannekuvan, tavoitteiden ja muutosten vaikutusten kokonaiskuvan johdon ja kehitt\u00e4jien tueksi.<br><strong>Sujuva yhteiskehitt\u00e4minen:&nbsp;<\/strong>fasilitoimme kehitt\u00e4mistilanteita, sparraamme ratkaisuja yhdess\u00e4 palvelumuotoilijoiden ja liiketoiminnan kehitt\u00e4jien kanssa, sek\u00e4 osallistumme kehitt\u00e4miseen.<br><strong>Kevyet ja yhteiset kuvaustavat<\/strong>: k\u00e4yt\u00e4mme kaikille sopivia menetelmi\u00e4 ja teko\u00e4lypohjaisia ty\u00f6kaluja, jotka tukevat kehitt\u00e4mist\u00e4 ilman raskasta dokumentaatiota.<\/td><\/tr><tr><td><strong>Organisaatio<\/strong><\/td><td>&#8211; Kokonaisarkkitehdit + palvelumuotoilijat = ydinryhm\u00e4, moniammatillinen yhteisty\u00f6malli.<br>&#8211; Liiketoimintayksik\u00f6iden kehitt\u00e4j\u00e4t = kumppanit, yhteisty\u00f6ss\u00e4 mukana.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yleisesti ottaen, kokonaisarkkitehtuurin tarkoitus ja p\u00e4\u00e4asiallinen arvolupaus liittyv\u00e4t nykyorganisaatioissa parempien johtamis- ja kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiseen. T\u00e4m\u00e4 on yhteisty\u00f6t\u00e4 eri toimijoiden kesken, jossa KA tarjoaa laaja-alaista osaamista ja ymm\u00e4rryst\u00e4 organisaation toiminnasta ja rakenteesta. Uusi KA hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kuvaamisessa teko\u00e4ly\u00e4, sill\u00e4 teko\u00e4lyavusteinen visualisointi tuottaa kuvauksia tarvel\u00e4ht\u00f6isesti, helposti ja nopeasti. Teko\u00e4lyavusteinen mallintaminen edellytt\u00e4\u00e4 jatkossakin arkkitehtuuriosaamista ja systeemist\u00e4 hahmottamista organisaation muodostamasta kokonaisuudesta, sen elementeist\u00e4 ja niiden v\u00e4lisist\u00e4 riippuvuuksista.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Muutoksen toteuttaminen<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisarkkitehtuurin muutos perustuu, yksinkertaistettuna, siirtymiseen dokumentoivasta arkkitehtuurista osallistuvaan liiketoiminnan kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">KA:n muutosta, siirtym\u00e4\u00e4 wanhasta uuteen, kuvaa alla oleva taulukko <em>mist\u00e4-mihin<\/em>:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table is-style-regular\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td><strong>KA ennen<\/strong><\/td><td><strong>KA jatkossa<\/strong><\/td><\/tr><tr><td>Dokumentointi<\/td><td>P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja kehitt\u00e4misen tuki<\/td><\/tr><tr><td>Erillinen arkkitehtuuritoiminta<\/td><td>Moniammatillinen yhteisty\u00f6<\/td><\/tr><tr><td>Teknologia- ja rakennepainotus<\/td><td>Asiakas- ja liiketoimintal\u00e4ht\u00f6isyys<\/td><\/tr><tr><td>Arkkitehtien kieli<\/td><td>Yhteinen kieli<\/td><\/tr><tr><td>Raskaat menetelm\u00e4t<\/td><td>Kevyet ja tarkoituksenmukaiset menetelm\u00e4t<\/td><\/tr><tr><td>K\u00e4sity\u00f6mallinnus<\/td><td>Teko\u00e4lyavusteinen mallinnus<\/td><\/tr><tr><td>Hallinta<\/td><td>Mahdollistaminen<\/td><\/tr><tr><td>Palveluntuottaja<\/td><td>Yhteisty\u00f6kumppani<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Moni organisaatio aloittaisi muutoksen menetelmist\u00e4 tai ty\u00f6kaluista. Suositeltavampi tapa on aloittaa KA:n roolin ja merkityksen uudelleen arvioinnista, ja sitten edet\u00e4 muihin asioihin. Ilman identiteetin, ja itse KA:n br\u00e4ndin, kirkastamista, kaikki muu j\u00e4\u00e4 kosmeettiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muutostoimenpiteet j\u00e4rjestyksess\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>M\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n uusi identiteetti<\/strong>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Kysyt\u00e4\u00e4n: \n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Miksi KA on olemassa?<\/li>\n\n\n\n<li>Mik\u00e4 on sen tarkoitus, toiminnan sis\u00e4lt\u00f6 ja palvelulupaus?<\/li>\n\n\n\n<li>Mit\u00e4 ongelmia se ratkaisee? <\/li>\n\n\n\n<li>Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 se tuottaa johdolle, mit\u00e4 kehitt\u00e4miselle?<\/li>\n\n\n\n<li>Uudistetaan KA:n rooli ja merkitys, br\u00e4ndi<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Uudistetaan toimintatapa: siirret\u00e4\u00e4n painopiste kehitt\u00e4miseen<\/strong>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>KA:n ensisijainen teht\u00e4v\u00e4 ei ole kuvata nykytilaa.<\/li>\n\n\n\n<li>Ensisijainen teht\u00e4v\u00e4 on tukea muutosta, johtamista ja kehitt\u00e4mist\u00e4, parempien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten aikaansaamiseksi &#8211; osallistumalla kehitt\u00e4mistoimintaan.<\/li>\n\n\n\n<li>KA-ty\u00f6n pit\u00e4isi liitty\u00e4:\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>muutoksen johtamiseen<\/li>\n\n\n\n<li>p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon<\/li>\n\n\n\n<li>priorisointiin<\/li>\n\n\n\n<li>investointeihin<\/li>\n\n\n\n<li>kehitt\u00e4miseen, eli muutosten toteuttamiseen (tehd\u00e4\u00e4n tai hankitaan, <em>make or buy<\/em>)<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>Integroidaan KA-toiminta osaksi kehitt\u00e4mistoimintaa siten, ett\u00e4 KA toimii yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden erikoisosaamisalueiden kanssa &#8211; ei yksitt\u00e4isen\u00e4 toimijana, vaan osana moniammatillista yhteisty\u00f6mallia. T\u00e4ll\u00f6in KA on mukana kehitt\u00e4mistoimenpiteiss\u00e4 alusta alkaen, eik\u00e4 vasta erikseen pyydett\u00e4ess\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Yhdistet\u00e4\u00e4n palvelumuotoilu ja arkkitehtuuri<\/strong>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>kehitt\u00e4mistarpeiden k\u00e4sittely on tehokkainta ja aidosti kokonaisvaltaista silloin, kun KA ja palvelumuotoilu toimivat yhdess\u00e4 &#8211; kun kehitt\u00e4mistoimintaan integroidaan erikoisosaamisalueita (kuten arkkitehtuuri, palvelumuotoilu, tietoturva ja tietosuoja, riskianalysointi jne.).<\/li>\n\n\n\n<li>T\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 t\u00e4rkein rakenteellinen muutos.<\/li>\n\n\n\n<li>Palvelumuotoilu tuo yhteiseen kehitt\u00e4miseen mukaan:\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>asiakkaan \/ k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n<\/li>\n\n\n\n<li>asiakasymm\u00e4rryksen<\/li>\n\n\n\n<li>tarpeet (mit\u00e4 ihmiset tarvitsevat ja haluavat saada aikaan, <em>Jobs To Be Done, JTBD)<\/em><\/li>\n\n\n\n<li>kokemuksen (UX, CX) ja k\u00e4ytett\u00e4vyyden<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>KA tuo:\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>rakenteet (operatiivisen toiminnan sis\u00e4lt\u00f6elementit)<\/li>\n\n\n\n<li>riippuvuudet (elementtien v\u00e4liset suhteet, sek\u00e4 tietovirrat)<\/li>\n\n\n\n<li>kyvykkyydet (liiketoiminnan &#8217;komponentit&#8217;, organisaation strategisen arkkitehtuurin)<\/li>\n\n\n\n<li>toteutettavuuden (miten asiakastarpeet kytkeytyv\u00e4t organisaation palveluihin ja prosesseihin)<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>Yhdess\u00e4 palvelumuotoilu ja KA muodostavat paljon vahvemman kokonaisuuden kuin erikseen.<\/li>\n\n\n\n<li>Palvelumuotoilun ja arkkitehtuurin <em>yhteisty\u00f6malli<\/em> on kuvattu tarkemmin t\u00e4\u00e4ll\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/liiketoiminnan-kehittaminen\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">linkki<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Rakennetaan yhteinen kieli<\/strong>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Yksinkertaistetaan k\u00e4sitteet (mist\u00e4 puhutaan, kun puhutaan liiketoiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4, mit\u00e4 elementtej\u00e4 organisaation toiminnasta ja rakenteesta muodostuva kokonaisuus k\u00e4sitt\u00e4\u00e4).<\/li>\n\n\n\n<li>Puhutaan asiakas- ja liiketoiminta-arvosta, johtamisesta ja kehitt\u00e4misest\u00e4 &#8211; ei arkkitehtuurista. Puhutaan mm. n\u00e4ist\u00e4 operatiivisen toiminnan asioista (jotka kaikki ovat KA:n sis\u00e4lt\u00f6elementtej\u00e4:\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>asiakkaista, asiakastarpeista, asiakaspoluista<\/li>\n\n\n\n<li>palveluista \/ tuotteista<\/li>\n\n\n\n<li>prosesseista<\/li>\n\n\n\n<li>tiedosta<\/li>\n\n\n\n<li>j\u00e4rjestelmist\u00e4 ja niiden teknologioista<\/li>\n\n\n\n<li>tietovirroista<\/li>\n\n\n\n<li>kehitt\u00e4misest\u00e4, tiimeist\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>toimintaymp\u00e4rist\u00f6n kontekstikuvauksista<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>J\u00e4tet\u00e4\u00e4n puhumatta: metamalleista, n\u00e4kymist\u00e4, arkkitehtuurikuvauksista, notaatioista<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Uudistetaan kuvaustavat<\/strong>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Kuvataan tarvel\u00e4ht\u00f6isesti vain se mik\u00e4 auttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Valitaan kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisin tapa:\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ei yht\u00e4 pakollista mallia, ei tietty\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>Pyrit\u00e4\u00e4n aloittamaan kehitt\u00e4mistarpeiden kuvaus yhteiselt\u00e4 yl\u00e4tasolta, ja tarkentamaan tarvittaessa: 1) yl\u00e4tason kuvaustapa (oletus, riitt\u00e4\u00e4 useimpiin tilainteisiin, 80% kehitt\u00e4mistarpeista), 2) erikoistunut kuvaustapa (vain tarvittaessa)<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Otetaan teko\u00e4ly mukaan<\/strong>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Kun yhteinen kieli ja kuvaustapa ovat kunnossa, hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n teko\u00e4ly\u00e4 -&gt; aikaansaadaan visualisoinnin tuottavuusloikka<\/li>\n\n\n\n<li>T\u00e4ll\u00f6in asiantuntijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t aikansa kehitt\u00e4mistarpeista keskusteluun ja niiden suunnitteluun, sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon &#8211; ei ty\u00f6l\u00e4\u00e4seen mallien piirt\u00e4miseen k\u00e4sin.<\/li>\n\n\n\n<li>Tuotetaan kuvauksia tarvel\u00e4ht\u00f6isesti, teko\u00e4lyavusteisesti\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n organsiaation l\u00e4hdetietoja (esim. CMDB data)<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>Teko\u00e4ly voi  mm.:\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>tuottaa ensimm\u00e4isi\u00e4 malleja, helposti ja nopeasti<\/li>\n\n\n\n<li>analysoida vaikutuksia<\/li>\n\n\n\n<li>tunnistaa riippuvuuksia, analysoida muutosvaikutuksia<\/li>\n\n\n\n<li>yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 dokumentaatiota<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Uudistunut KA<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uusi kokonaisarkkitehtuuri on asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4, osallistuvaa, ketter\u00e4\u00e4 ja visuaalista yhteispeli\u00e4, joka auttaa organisaatiota n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ison kuvan ja tekem\u00e4\u00e4n sen pohjalta viisaita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ilman turhaa byrokratiaa sek\u00e4 vaikeita menetelmi\u00e4 ja kuvaustapoja. Uusi KA on yhdistynyt palvelumuotoilun kanssa, jolloin molempien osaamisalueiden parhaat puolet saadaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yhteisen hyv\u00e4n edist\u00e4miseksi: paremman liiketoiminnan kehitt\u00e4miseksi ja paremman organisaation aikaansaamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#a6c0ff\">Uusi kokonaisarkkitehtuuri on organisaation yhteinen kyvykkyys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaisuuttaan ja tehd\u00e4 sen pohjalta parempia kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 &#8211; yhdess\u00e4, ulkoa sis\u00e4\u00e4n, teko\u00e4ly\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-text-color has-black-color has-alpha-channel-opacity has-black-background-color has-background is-style-wide\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Miten uudistumisen lopputulos saadaan aikaan? <\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mik\u00e4 on KA-muutoksen lopputulos? Millainen on uudistunut KA? Onko jokin valmis toimintatapa tai malli olemassa? <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uudistumisen lopputulos ei ole uusi erikoisosaamisalue, vaan erikoisalojen yl\u00e4puolelle nouseva, kaikille yhteinen <em><a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/liiketoiminnan-kehittaminen\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">liiketoiminnan kehitt\u00e4minen<\/a><\/em>. Kyse ei ole uusista menetelmist\u00e4 vaan uudesta yhdistelm\u00e4st\u00e4: olemassa olevat osaamisalueet, menetelm\u00e4t ja v\u00e4lineet yhdistyv\u00e4t niin, ett\u00e4 asiakasymm\u00e4rrys ja rakenteellinen ymm\u00e4rrys kohtaavat &#8211; ja muutosten suunnittelu tapahtuu aidosti kokonaisvaltaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\">Kyse ei ole uudesta menetelm\u00e4st\u00e4 vaan uudesta yhdistelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignright size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"374\" height=\"368\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-25.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-12568\" style=\"aspect-ratio:1.0163740382718485;width:119px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-25.png 374w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-25-300x295.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 374px) 100vw, 374px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><a href=\"https:\/\/enterprise.design\/wiki\/Enterprise_Design\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Enterprise Design<\/a><\/strong> on t\u00e4m\u00e4 yhdistelm\u00e4. Se on l\u00e4hestymistapa, jossa kokonaisarkkitehtuuri, palvelumuotoilu ja strateginen suunnittelu eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 toimi erillisin\u00e4, rinnakkaisina siiloina, vaan yhten\u00e4, integroituna kehitt\u00e4misen tapana. Enterprise Design ei korvaa KA:ta eik\u00e4 palvelumuotoilua &#8211; se antaa niille yhteisen viitekehyksen, yhteisen kielen ja yhteisen suunnan. Enterprise Design on kokonaisarkkitehtuurin uudistumisen lopputulos \u2013 ja samalla sen l\u00e4ht\u00f6kohta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Enterprise Design tarkastelee organisaatiota kolmesta toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta samanaikaisesti:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Identiteetti<\/strong> \u2013 miksi organisaatio on olemassa, mit\u00e4 se lupaa asiakkailleen ja mit\u00e4 se edustaa (tarkoitus, arvot, br\u00e4ndi)<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Kokemus<\/strong> \u2013 miten asiakkaat ja muut toimijat kohtaavat organisaation, mit\u00e4 he tarvitsevat ja miten he sen kokevat (asiakaspolku, palvelukokemus)<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Arkkitehtuuri<\/strong> \u2013 mit\u00e4 organisaatio tarvitsee sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n toteuttaakseen n\u00e4m\u00e4 lupaukset (kyvykkyydet, prosessit, tiedot, j\u00e4rjestelm\u00e4t)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1834\" height=\"1674\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-23.png\" alt=\"EDGY n\u00e4k\u00f6kulmamalli\" class=\"wp-image-12556\" style=\"aspect-ratio:1.0956000733660762;width:561px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-23.png 1834w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-23-300x274.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-23-1024x935.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-23-768x701.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-23-1536x1402.png 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1834px) 100vw, 1834px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong>: EDGY n\u00e4k\u00f6kulmamalli.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4m\u00e4 kolme n\u00e4k\u00f6kulmaa ovat aina l\u00e4sn\u00e4 samanaikaisesti. Perinteinen KA on tarkastellut l\u00e4hes yksinomaan arkkitehtuurin\u00e4k\u00f6kulmaa. Palvelumuotoilu on keskittynyt kokemusn\u00e4k\u00f6kulmaan. Strateginen suunnittelu on liikkunut identiteetin alueella. Jokainen on n\u00e4hnyt oman siivunsa \u2013 ja juuri siksi kokonaisuus on j\u00e4\u00e4nyt puutteelliseksi. Enterprise Design yhdist\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmat. Se ei ole vain uusi menetelm\u00e4, vaan uusi tapa organisoitua ja ajatella: kehitt\u00e4minen alkaa ulkoisesta asiakkaasta (kokemus), ankkuroituu organisaation tarkoitukseen (identiteetti) ja rakentuu kyvykkyyksien varaan (arkkitehtuuri). Ulkoa sis\u00e4\u00e4n, alusta loppuun.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Enterprise Design on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heinen l\u00e4hestymistapa, jota voidaan soveltaa heti \u2013 kehitt\u00e4mistarpeiden tunnistamisesta muutosten toteuttamiseen. Se ei vaadi massiivista k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoprojektia. Se alkaa siit\u00e4, ett\u00e4 eri osaamisalueiden ihmiset kokoontuvat saman p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen, yhteisen kuvaustavan avulla, yhteinen asiakas mieless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Enterprise Design ratkaisee KA:n kolme keskeist\u00e4 ongelmaa:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><thead><tr><th><strong>KA:n ongelma<\/strong><\/th><th><strong>Enterprise Design -ratkaisu<\/strong><\/th><\/tr><\/thead><tbody><tr><td>Rooli: dokumentoija, ei kehitt\u00e4j\u00e4<\/td><td>Kehitt\u00e4minen on yhteinen prosessi \u2013 kaikki n\u00e4k\u00f6kulmat mukana alusta alkaen<\/td><\/tr><tr><td>Toimintatapa: siiloutunut asiantuntijaty\u00f6<\/td><td>Moniammatillinen yhteisty\u00f6 yhteisen kielen ja viitekehyksen ymp\u00e4rill\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>Kuvaustapa: vaikeaselkoinen arkkitehtikieli<\/td><td>EDGY: yksinkertainen, visuaalinen ja kaikille yhteinen kieli<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Enterprise Design -l\u00e4hestymistavan kieli on <strong>EDGY<\/strong> (<em>Enterprise Design Graph Interplay<\/em>). EDGY on avoin, kevyt ja visuaalinen kieli, joka on suunniteltu nimenomaan eri osaamisalojen yhteiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sen rakenne kattaa organisaation identiteetin, kokemuksen ja arkkitehtuurin \u2013 ja niiden v\u00e4liset riippuvuudet. EDGY ei ole arkkitehtien notaatio eik\u00e4 muotoilijoiden ty\u00f6kalu yksinomaan: se on kaikkien yhteinen kartta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2242\" height=\"1260\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-22.png\" alt=\"EDGY suomeksi\" class=\"wp-image-12552\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-22.png 2242w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-22-300x169.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-22-1024x575.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-22-768x432.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-22-1536x863.png 1536w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-22-2048x1151.png 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 2242px) 100vw, 2242px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong>: EDGY toimii analyysimallina liiketoiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Enterprise Designin kieli on <strong>EDGY<\/strong> (<em>Enterprise Design Graph Interplay<\/em>). EDGY on avoin, kevyt ja visuaalinen kieli, joka on suunniteltu nimenomaan eri osaamisalojen yhteiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignright size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1690\" height=\"1638\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-27.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-12584\" style=\"aspect-ratio:1.0317627866807408;width:479px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-27.png 1690w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-27-300x291.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-27-1024x992.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-27-768x744.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-27-1536x1489.png 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1690px) 100vw, 1690px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong>: EDGY.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>EDGY:n ydin on radikaali yksinkertaisuus. Koko <em>liiketoiminta<\/em> \u2013 sen identiteetti, asiakaskokemus ja sis\u00e4inen arkkitehtuuri \u2013 kuvataan <strong>nelj\u00e4ll\u00e4 peruselementill\u00e4<\/strong>: 1) ihmiset (<em>people<\/em>), 2) toiminnot (<em>activities<\/em>), 3) rakenteet (<em>objects<\/em>) ja 4) lopputulokset (<em>outcomes<\/em>), ja vain kahdella (!) yhteystyypill\u00e4: 1) yhteys (<em>link<\/em>) ja 2) virta (<em>flow<\/em>).<\/li>\n\n\n\n<li>T\u00e4m\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 kaikkeen tarvittavaan kuvaamiseen. Ei kymmeni\u00e4 elementtej\u00e4, symboleita, yhteystyyppej\u00e4, ei arkkitehdeille varattua notaatiota \u2013 nelj\u00e4 elementti\u00e4, joilla kuka tahansa voi kuvata organisaation toimintaa ja rakennetta.<\/li>\n\n\n\n<li>Nelj\u00e4 elementti\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, koska EDGY ei pyri olemaan t\u00e4ydellinen tekninen dokumentaatiov\u00e4line. Se pyrkii olemaan yhteinen kartta: riitt\u00e4v\u00e4n tarkka, jotta siit\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 \u2013 riitt\u00e4v\u00e4n yksinkertainen, jotta jokainen pystyy osallistumaan, riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4 ja v\u00e4rik\u00e4s visuaalisesti, ollakseen ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ja miellytt\u00e4v\u00e4 &#8211; kaikille.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\">EDGY perustuu yksinkertaiseen <em>Function-Behavior-Structure (FBS)<\/em> &#8211; ontologiaan, jota on laajennettu ihmishahmolla. T\u00e4m\u00e4 ontologia on helposti siirrett\u00e4viss\u00e4 systeemiseen tarkasteluun, koska elementit ovat loogisia ja niille l\u00f6ytyy helposti vastineet reaalimaailmasta. <em>Function<\/em> on lopputulos (<em>Outcome<\/em>), joka on toiminnan ja rakenteen yhteisvaikutuksena syntyv\u00e4, merkityksellinen kokonaisuus. Se syntyy kahdesta erillisest\u00e4 elementist\u00e4, joilla molemmilla on olemassaolon perustelunsa sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n, mutta niiden varsinainen hy\u00f6ty syntyy niiden yhteisvaikutuksesta: molempia tarvitaan. <em>Behavior<\/em> on toimintaa (<em>Activity<\/em>), ja <em>Structure<\/em> on rakennetta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2560\" height=\"1031\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-26-scaled.png\" alt=\"EDGY\" class=\"wp-image-12576\" style=\"aspect-ratio:2.4831368247874965;width:536px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-26-scaled.png 2560w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-26-300x121.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-26-1024x413.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-26-768x309.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-26-1536x619.png 1536w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-26-2048x825.png 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 2560px) 100vw, 2560px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong>: EDGY peruselementit.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Peruselementeist\u00e4 on erikoistuneet elementit kussakin n\u00e4k\u00f6kulmassa, identiteetti, kokemus ja arkkitehtuuri, jotka erotetaan toisistaan v\u00e4reill\u00e4. Niiden muoto kuitenkin ilmaisee, mik\u00e4 peruselementti on kyseess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2560\" height=\"1427\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-28-scaled.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-12587\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-28-scaled.png 2560w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-28-300x167.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-28-1024x571.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-28-768x428.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-28-1536x856.png 1536w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-28-2048x1141.png 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 2560px) 100vw, 2560px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong>: EDGY peruselementit ja erikoistuneet elementit.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Miksi Enterprise Design olisi kokonaisarkkitehtuurin tulevaisuus?<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>KA on ratkaissut v\u00e4\u00e4r\u00e4n ongelman \n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Perinteinen kokonaisarkkitehtuuri on optimoitu dokumentointiin ja yhteentoimivuuteen \u2014 eli sis\u00e4iseen hallintaan. Se vastaa kysymykseen&nbsp;<em>&#8221;miten meill\u00e4 on asiat?&#8221;<\/em>&nbsp;eik\u00e4 kysymykseen&nbsp;<em>&#8221;miten luomme arvoa asiakkaalle?&#8221;<\/em>&nbsp;Enterprise Design k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdan: ulkoinen asiakas on alfa ja omega, ei sis\u00e4inen hallinto.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>Kompleksisuus ei ratkea kaavioilla\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Organisaatiot eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 muutu suunnitelmien mukaan, ne kehittyv\u00e4t jatkuvassa vuorovaikutuksessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa. KA:n&nbsp;perinteiset viitekehykset ja kuvaustavat (TOGAF, JHS179, ArchiMate) on rakennettu staattiseen maailmaan. Enterprise Design, erityisesti EDGY-kieli, on sen sijaan suunniteltu&nbsp;<em>yhteiseen merkityksenmuodostukseen<\/em>&nbsp;eri sidosryhmien v\u00e4lill\u00e4. Se on kehityskumppanuuden kieli, ei dokumentaatioformaatti.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>Arvo syntyy rajapinnoilla, ei siiloissa\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Enterprise Designin ydinv\u00e4ite on, ett\u00e4 liiketoiminnan todellinen arvo syntyy organisaation identiteetin, asiakaskokemuksen ja sis\u00e4isen arkkitehtuurin yhteisvaikutuksena, n\u00e4iden&nbsp;<em>leikkauksessa<\/em>&nbsp;&#8211; ei miss\u00e4\u00e4n niist\u00e4 erikseen. Kokonaisarkkitehtuuri, joka ei puhu samaa kielt\u00e4 asiakasymm\u00e4rryksen, br\u00e4ndin ja liiketoimintastrategian kanssa, j\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 marginaaliin.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>Teko\u00e4ly tekee dokumentoinnista hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4 ajanhaaskausta, mutta suunnittelusta arvokasta\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Teko\u00e4ly automatisoi juuri sen, mit\u00e4 KA on perinteisesti tehnyt: tiedonkeruun, mallintamisen, yhteentoimivuuden tarkistamisen. Teko\u00e4ly&nbsp;<em>ei<\/em>&nbsp;korvaa kyky\u00e4 kysy\u00e4 oikeita kysymyksi\u00e4, fasilitoida kehitysty\u00f6t\u00e4 tai hahmottaa kokonaisuuksia ihmisten kanssa yhdess\u00e4. Enterprise Design on positioitu j\u00e4lkimm\u00e4iseen, ja siksi se on &#8221;AI-kest\u00e4v\u00e4&#8221;, ja hy\u00f6tyy teko\u00e4lyavusteisuudesta aivan erityisesti.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>Oikeutus tulee asiakkailta, ei hallintomallista\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>KA:n&nbsp;perinteinen valta-asema on perustunut mandaattiin ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4, ja sis\u00e4isist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista, mik\u00e4 on hauras perusta. Enterprise Design hakee oikeutuksensa, uskottavuutensa, hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytens\u00e4 ja vaikuttavuutensa toisaalta: se on hy\u00f6dyllinen, koska se auttaa organisaatiota n\u00e4kem\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 asiakkaan silmin ja kehittym\u00e4\u00e4n sen mukaan. T\u00e4m\u00e4 on kest\u00e4v\u00e4mpi asetelma kuin ns. &#8217;governance-pakko&#8217;.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Onko Enterprise Design vain uusi nimi samalle asialle?<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ei ole &#8211; vaan se on todellinen paradigman muutos: ulkoa sis\u00e4\u00e4n, fasilitointi dokumentoinnin sijaan, yhteinen kieli teknisten notaatioiden sijaan, kehityskumppanuus valvonnan sijaan. Enterprise Design on siirtymist\u00e4 toiselle tasolle, toiselle &#8217;lentokorkeudelle&#8217;.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Enterprise Design ja EDGY mahdollistavat monia ty\u00f6kaluja yhteisen ymm\u00e4rryksen muodostamiseen. Kuvassa alla on <em>Enterprise Wheel <\/em>(lis\u00e4tietoja t\u00e4\u00e4ll\u00e4: <a href=\"https:\/\/hosiaisluoma.fi\/design\/enterprise-wheel\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">linkki<\/a>).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1312\" height=\"1348\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-30.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-12683\" style=\"aspect-ratio:0.9732959174436498;width:556px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-30.png 1312w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-30-292x300.png 292w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-30-997x1024.png 997w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-30-768x789.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1312px) 100vw, 1312px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong>: Enterprise Wheel.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisarkkitehtuuri on et\u00e4\u00e4ntynyt siit\u00e4, mit\u00e4 organisaatiot todella tarvitsevat: parempaa kehitt\u00e4mist\u00e4, ei parempia kuvauksia. KA syntyi kuvaamaan vakaata maailmaa, mutta nykyorganisaatiot el\u00e4v\u00e4t jatkuvassa muutoksessa, asiakasl\u00e4ht\u00f6isesti ja moniammatillisesti. Ratkaisu ei ole uusi menetelm\u00e4 vaan uusi identiteetti: dokumentoijasta kehitt\u00e4misen kumppaniksi, teknisest\u00e4 kuvaustavasta yhteiseen kieleen, sis\u00e4lt\u00e4-ulos -ajattelusta ulkoa-sis\u00e4\u00e4n. Enterprise Design on se l\u00e4hestymistapa, jossa asiakasymm\u00e4rrys ja rakenteellinen ymm\u00e4rrys vihdoin kohtaavat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lis\u00e4tietoja Enterprise Design -l\u00e4hestymistavasta ja EDGY -kuvauskielest\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><a href=\"https:\/\/enterprise.design\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Enterprise Design with EDGY<\/a> (&#8217;viralliset <a href=\"https:\/\/intersection.group\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Intersection Groupin<\/a> sivut)<\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"https:\/\/hosiaisluoma.fi\/design\/edgy-fast-track\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">EDGY Fast Track<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"https:\/\/hosiaisluoma.fi\/design\/enterprise-wheel\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Enterprise Wheel<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"https:\/\/hosiaisluoma.fi\/design\/enterprise-design-with-edgy-cookbook\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">EDGY Cookbook<\/a> ja <a href=\"https:\/\/hosiaisluoma.fi\/Enterprise-Design-Cookbook.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">PDF-versio<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/liiketoiminnan-kehittaminen\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Liiketoiminnan kehitt\u00e4minen<\/a><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background has-medium-font-size wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\"><strong>Enterprise Design<\/strong> on l\u00e4hestymistapa, jossa asiakasymm\u00e4rrys ja rakenteellinen ymm\u00e4rrys kohtaavat.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Uusi br\u00e4ndi<\/h3>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignright size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1782\" height=\"1644\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-31.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-12766\" style=\"aspect-ratio:1.0839583837406241;width:204px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-31.png 1782w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-31-300x277.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-31-1024x945.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-31-768x709.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-31-1536x1417.png 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1782px) 100vw, 1782px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Liiketoiminnan kehitt\u00e4minen l\u00e4htee aina ensin kysymyksest\u00e4: <em>mit\u00e4 asiakkaat tarvitsevat?<\/em> Vasta sen j\u00e4lkeen tulee toinen: <em>miten toimimme?<\/em> Ja kaiken taustalla on kolmas: <em>miksi olemme olemassa &#8211; eli mik\u00e4 on toimintamme tarkoitus?<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisarkkitehtuuri ja palvelumuotoilu voivat toimia erikseen. Usein toimitaan niin. Mutta erikseen toimiessaan ne vastaavat eri kysymyksiin eri aikaan &#8211; ja kokonaiskuva j\u00e4\u00e4 syntym\u00e4tt\u00e4. Ent\u00e4 jos ne toimisivat yhdess\u00e4, yhteisest\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta? Se l\u00e4ht\u00f6kohta on asiakas. <em>Mit\u00e4 <\/em>asiakas tarvitsee &#8211; t\u00e4h\u00e4n palvelumuotoilu on vahvimmillaan. <em>Miten <\/em>organisaatio toimii toteuttaakseen sen &#8211; t\u00e4h\u00e4n kokonaisarkkitehtuuri vastaa. Ja <em>miksi <\/em>toimimme niin kuin toimimme &#8211; t\u00e4h\u00e4n strateginen suunnittelu antaa suunnan. Kun n\u00e4m\u00e4 kolme toimivat yhdess\u00e4, organisaatio n\u00e4kee itsens\u00e4 kokonaisuutena: identiteettin\u00e4, kokemuksena ja arkkitehtuurina. Ei sis\u00e4lt\u00e4 ulos, vaan ulkoa sis\u00e4\u00e4n. Ei menetelm\u00e4n\u00e4, vaan tapana ajatella ja kehitt\u00e4\u00e4. T\u00e4t\u00e4 on moderni <a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/liiketoiminnan-kehittaminen\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">liiketoiminnan kehitt\u00e4minen<\/a>, ja t\u00e4h\u00e4n soveltuu yhteiseksi l\u00e4hestymistavaksi Enterprise Design, ja t\u00e4h\u00e4n EDGY tarjoaa yhteisen kielen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1482\" height=\"1444\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-33.png\" alt=\"liiketoiminnan kehitt\u00e4minen\" class=\"wp-image-12772\" style=\"aspect-ratio:1.0263263397033275;width:369px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-33.png 1482w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-33-300x292.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-33-1024x998.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-33-768x748.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1482px) 100vw, 1482px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong>: Yhteisty\u00f6malli.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center wp-block-paragraph\"><em>Stop talking architecture, and start talking customer- and business value.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background has-medium-font-size wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\">Lopetetaan puhuminen arkkitehtuurista, ja aloitetaan puhuminen asiakas- ja liiketoiminta-arvosta &#8211; liiketoiminnan asiakasl\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Yhteinen kieli &#8211; EDGY <\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>EDGY<\/strong> (<em><strong>E<\/strong>nterprise <strong>D<\/strong>esign <strong>G<\/strong>raph Interpla<strong>Y<\/strong><\/em>) on Intersection Groupin avoimen l\u00e4hdekoodin ty\u00f6kalu, joka on suunniteltu auttamaan liiketoiminnan kehitt\u00e4ji\u00e4 luomaan &#8217;parempia organisaatioita&#8217; ja &#8217;parempaa liiketoimintaa&#8217; (<em>creating better enterprises<\/em>). EDGY on ihmiskeskeinen (<em>human-centric<\/em>), eri osaamisalueita yhdist\u00e4v\u00e4 yhteinen kieli (<em>collaborative<\/em>), jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhteiskehitt\u00e4misess\u00e4 (co-design).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Miksi EDGY?<\/strong> On olemassa monia erikoistuneita, mutta eriytyneit\u00e4 osaamisaloja, kuten k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4- ja k\u00e4ytt\u00f6kokemussuunnittelijat (CX), palvelumuotoilijat, kokonaisarkkitehdit, organisaatiosuunnittelijat. Niist\u00e4 kukin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omia, erikoistuneita menetelmi\u00e4, v\u00e4lineit\u00e4 ja kuvauskieli\u00e4, jotka ovat tyypillisesti vain erikoisasiantuntijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Ne harvoin liittyv\u00e4t toisiinsa, mist\u00e4 seuraa katveita kokonaiskuvan ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 ja tiedonkulussa, sek\u00e4 ristiriitoja toteutuksissa. T\u00e4m\u00e4 johtaa heikkoon kokonaissuunnitteluun. T\u00e4m\u00e4n liiketoiminnan kehitt\u00e4misen perusongelman ratkaisemiseksi EDGY on kehitetty: se ei yrit\u00e4 korvata erikoistuneita kieli\u00e4, vaan rakentaa sillan niiden v\u00e4lille. Se t\u00e4ydent\u00e4\u00e4, ei korvaa.  EDGY ei ole tarkoitettu korvaamaan kaikkia olemassa olevia erikoistuneita kieli\u00e4 ja mallinnusstandardeja, vaan t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 kielell\u00e4, joka on helppo, yksinkertainen ja v\u00e4rik\u00e4s, mutta riitt\u00e4v\u00e4n monipuolinen useimpiin k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin. EDGY on miellytt\u00e4v\u00e4n visuaalinen, yhteisty\u00f6h\u00f6n kutsuva ja palkitseva k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Se kannustaa yhteiskehitt\u00e4miseen ja yhteiseen keskusteluun, kun yhteisi\u00e4 kehitt\u00e4mistarpeita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ja suunnitellaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 eri osaajaryhmien kesken. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Miten EDGY erottuu edukseen? <\/strong>EDGY on yksinkertainen, jotta kaikki voivat nopeasti oppia sen. EDGY on helppo oppia, jotta kaikki voivat alkaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 matalalla kynnyksell\u00e4 &#8211; yhteisten keskustelujen tukena. EDGY on visuaalisesti miellytt\u00e4v\u00e4n v\u00e4rik\u00e4s ja selke\u00e4, jotta se on houkutteleva ja mukava k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. EDGY perustuu vain nelj\u00e4\u00e4n (4) peruselementtiin ja kahteen (2) yhteystyyppiin, jotka riitt\u00e4v\u00e4t (!) yhteiseen suunnitteluun ja kuvaamaan kaikkien organisaation liiketoiminnan rakenneosien dynamiikkaa ja riippuvuuksia. EDGY on yleisk\u00e4ytt\u00f6inen, jotta keskustelut pysyv\u00e4t kaikkien ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yl\u00e4tasolla. Tarvittaessa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erikoistuneempia kuvauskieli\u00e4 tarkempien kuvausten tuottamiseksi. On siis huomattava, ett\u00e4 EDGY toimii hyvin kun kehitt\u00e4mistarpeiden ja -toimenpiteiden k\u00e4sittely aloitetaan yhdess\u00e4 eri osaajaryhmien kesken, ja se voi riitt\u00e4\u00e4 kuvamaan kaiken oleellisen, mutta ett\u00e4 tarvittaessa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muita kieli\u00e4 mik\u00e4li ne tuottavat lis\u00e4arvoa yhteissuunnittelussa. EDGY:n vahvuus on yksinkertaisuus ja yleisk\u00e4ytt\u00f6isyys. Formaali t\u00e4sm\u00e4llisyys t\u00e4ydentyy muiden erikoistuneiden kielten avulla, mik\u00e4li tarkoituksenmukaista. EDGY on kaikille yhteinen yl\u00e4tason kieli, joka t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 muita kieli\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>EDGY:n tausta<\/strong>. EDGY perustuu vuosikausien kokemuksiin kokonaisarkkitehtuurista ja sen suunnitteluk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, ja se on saanut vaikutteita mallinnuskielist\u00e4 ja notaatioista kuten ArchiMate ja UML, sek\u00e4 l\u00e4hestymistavoista kuten C4. EDGY:n yksinkertainen logiikka perustuu FBS-ontologian suunnitteluteoriasta. FBS-ontologia, <em>Function, Behavior, Structure<\/em>, on k\u00e4sitteellinen pohja, jolle EDGY:n nelj\u00e4 peruselementti\u00e4 (<em>People, Activity, Object, Outcome<\/em>) rakentuvat. T\u00e4m\u00e4 jaottelu on k\u00e4sitteellisesti t\u00e4sm\u00e4llisin tapa erottaa toiminnalliset, rakenteelliset ja lopputulos-elementit toisistaan, ja t\u00e4m\u00e4 jaottelu toimii yleisesti kaikenlaisten (!) systeemien kuvaamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>EDGY:n n\u00e4k\u00f6kulmamalli (<em>Facet Model)<\/em><\/strong>. EDGY:n analyysin ydin on kolmen n\u00e4k\u00f6kulman malli, joka tarjoaa kolme toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 ominaispiirrett\u00e4, n\u00e4k\u00f6kulmaa, samaan kokonaisuuteen (=liiketoimintaan \/ organisaatioon \/ <em>enterprise<\/em>).<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Identiteetti<\/strong> (<em>Identity<\/em>) kysyy <em>miksi<\/em> organisaatio on olemassa, mik\u00e4 on sen tarkoitus, arvot ja suunta. T\u00e4m\u00e4 on strateginen ja eksistentiaalinen n\u00e4k\u00f6kulma. Elementit: tarkoitus (purpose), tarina (story), sis\u00e4lt\u00f6 (content).<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Kokemus<\/strong> (<em>Experience<\/em>) kysyy <em>mit\u00e4<\/em> ihmiset tarvitsevat, tekev\u00e4t ja kokevat vuorovaikutuksessa organisaation kanssa. T\u00e4m\u00e4 on ihmiskeskeinen n\u00e4k\u00f6kulma. Elementit: teht\u00e4v\u00e4 (task), polku (journey), kanava (channel).<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Arkkitehtuuri<\/strong> (<em>Architecture<\/em>) kysyy <em>miten<\/em> organisaatio toimii, mill\u00e4 kyvykkyyksill\u00e4 ja resursseilla (asseteilla). T\u00e4m\u00e4 on operatiivinen n\u00e4k\u00f6kulma. Elementit: kyvykkyys (capability), prosessi (process), assetti (asset) kuten tieto, j\u00e4rjestelm\u00e4, tila, laite.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4k\u00f6kulmien leikkauksissa on kolme integroivaa elementti\u00e4: <strong>organisaatio<\/strong> (Identity \u2229 Architecture), <strong>br\u00e4ndi<\/strong> (Identity \u2229 Experience) ja <strong>tuote<\/strong> (Experience \u2229 Architecture). N\u00e4m\u00e4 leikkaukset ovat EDGY:n erityinen oivallus: ne pakottavat tarkastelemaan, miten eri n\u00e4k\u00f6kulmat kohtaavat ja mit\u00e4 niiden rajapinnoilla tapahtuu. Ne auttavat vaihtamaan n\u00e4k\u00f6kulmaa, ja huomioimaan vaikutukset laajemmin. Mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, ne kannustavat tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti n\u00e4k\u00f6kulmien ja niiden elementtien muodostamaa kokonaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1756\" height=\"1646\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-38.png\" alt=\"EDGY suomeksi\" class=\"wp-image-12790\" style=\"aspect-ratio:1.0668360057151929;width:631px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-38.png 1756w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-38-300x281.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-38-1024x960.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-38-768x720.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-38-1536x1440.png 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1756px) 100vw, 1756px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong>: EDGY n\u00e4k\u00f6kulmamalli on liiketoiminnan kehitt\u00e4misen <em>analyysimalli<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">EDGY-n\u00e4k\u00f6kulmamalli auttaa kysym\u00e4\u00e4n oikeita kysymyksi\u00e4, kun yhdess\u00e4 tarkastellaan kehitt\u00e4miskohdetta eri n\u00e4k\u00f6kulmista. EDGY:n mahdollistama yhteinen keskustelu ja vuorovaikutus on kehitt\u00e4misprosessin hy\u00f6dyllisin ja t\u00e4rkein vaihe, jolloin kaikki kehit\u00e4miseen osallistuvat sidosryhm\u00e4t yhdess\u00e4 tarkastelevat kehitt\u00e4miskohdetta, sen syit\u00e4 ja vaikutuksia. Yhteisen ymm\u00e4rryksen visualisoiminen on seuraus ja yhteenveto t\u00e4st\u00e4 yhteisest\u00e4 n\u00e4kemyksest\u00e4. Visualisointi on syyt\u00e4 tehd\u00e4 muotokielell\u00e4, joka on kaikille helppo omaksua, joka on yksinkertainen ja helppo, mutta riitt\u00e4v\u00e4n ilmaisuvoimainen. T\u00e4h\u00e4n EDGY-kuvauskieli soveltuu erinomaisesti: se on yksinkertainen, helppo, v\u00e4rik\u00e4s, ja siksi miellytt\u00e4v\u00e4 ja kaikille sopiva. Kehitt\u00e4miskohde sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n voi olla eri laajuinen: koko organisaatio, tai jopa ekosysteemi, tai jokin rajattu liiketoiminnan osa-alue, liiketoimintayksikk\u00f6 tai tuote- tai palvelualue.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kenelle EDGY on tarkoitettu? <\/strong>EDGY on kehitetty kaikille, jotka osallistuvat liiketoiminnan kehitt\u00e4miseen tai ovat tekemisiss\u00e4 organisaation operatiivisen toiminnan kanssa. T\u00e4m\u00e4 laaja-alaisuus on tarkoituksellinen, sill\u00e4 EDGY ei ole vain arkkitehtien ty\u00f6kalu eik\u00e4 suunnittelijoiden ty\u00f6kalu &#8211; se on kaikkien yhteinen kieli eri sidosryhmien v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>EDGY ja liiketoiminnan kehitt\u00e4minen<\/strong>. Liiketoiminnan yhteiskehitt\u00e4minen on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 EDGY-l\u00e4hestymistavan soveltamista: kehitt\u00e4mistarpeen tarkastelua eri n\u00e4k\u00f6kulmista ja n\u00e4k\u00f6kulmien vaihtamista, yhteist\u00e4 l\u00e4pik\u00e4ynti\u00e4 ja keskustelua, asiakastarpeiden tunnistamista, asiakaskokemuksen muodostumista asiakaspolulla, toiminnallisten ja rakenteellisten elementtien tunnistamista ja niiden keskin\u00e4isten suhteiden kartoittamista. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kuvauskieli on parhaimmillaankin apu mentaalimallin muodostumiseen<\/strong>. Kuvauskielien suurin rajoite on: ihmisviestint\u00e4 ei ole kehittynyt olemaan tiukasti t\u00e4sm\u00e4llinen, parhaimmillaankin vain &#8217;tarkka&#8217;. Inhimillinen kieli on moniselitteinen ja usein ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen. Vaikka tarvitsemme t\u00e4sm\u00e4llisempi\u00e4 kieli\u00e4 suunnitellessamme organisaatioita yksityiskohtaisesti, j\u00e4yk\u00e4t kielet voivat helposti est\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 osallistumasta yhteissuunnitteluprosessiin. T\u00e4ss\u00e4 EDGY tulee avuksi tarjoten mahdollisimman yksinkertaisen, mutta silti ilmaisuvoimaisen kielen. T\u00e4m\u00e4 on EDGY:n tietoinen valinta: joustavuus on ominaisuus, joka tarjoaa mukautuvia k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia. Se madaltaa oppimis- ja osallistumiskynnyst\u00e4. Jos tarvitaan t\u00e4sm\u00e4llisyytt\u00e4, silloin voidaan siirty\u00e4 erikoistuneempiin kieliin (ArchiMate, BPMN, UML), jotka nekin kiinnittyv\u00e4t EDGY:n tarjoamaan yhteiseen viitekehykseen: n\u00e4k\u00f6kulmamalliin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 EDGY toimii parhaiten suunnittelun ja strategian alkuvaiheessa, yhteisen ymm\u00e4rryksen rakentamisessa ja eri ammattiryhmien v\u00e4lisess\u00e4 kommunikaatiossa. Kun siirryt\u00e4\u00e4n toteutukseen ja tekniseen spesifikaatioon, EDGY voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 taustaviitekehykseksi ja erikoistuneet kielet astuvat etualalle. Mutta EDGY riitt\u00e4\u00e4 useimpiin kuvaamis- ja visualisointitarpeisiin, erityisesti teko\u00e4lyavusteisesti, joten ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoituksenmukaista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muita kieli\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background has-medium-font-size wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\">EDGY on yhteinen kieli, jolla liiketoiminta, palvelumuotoilu ja arkkitehtuuri voivat vihdoin puhua samaa kielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-text-color has-black-color has-alpha-channel-opacity has-black-background-color has-background is-style-wide\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading has-background\" style=\"background:linear-gradient(135deg,rgb(255,153,189) 0%,rgb(255,255,255) 100%)\">Asiakasn\u00e4k\u00f6kulma liiketoiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys ja asiakkaat KA-toiminnassa?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mit\u00e4 <em><strong>asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys<\/strong><\/em> tarkoittaa KA-toiminnassa? Tarkoitetaanko asiakasl\u00e4ht\u00f6isyydell\u00e4 a) organisaation ulkoisten (loppu)asiakkaiden tarpeiden ja asiakaspolkujen huomioimista, vai b) organisaation sis\u00e4isten toimijoiden tarpeita, vai c) sek\u00e4-ett\u00e4? Ent\u00e4 keit\u00e4 ovat <em>uuden<\/em> kokonaisarkkitehtuurin &#8217;<strong><em>asiakkaat<\/em><\/strong>&#8217;: a) ulkoisia vai b) sis\u00e4isi\u00e4 vai c) molempia? Vastaus: a ja a.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Asiakaat ovat ulkoisia. <\/li>\n\n\n\n<li>Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyydell\u00e4 tarkoitetaan ulkoisten asiakkaiden tarpeisiin vastaamista. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys KA-toiminnassa tarkoittaa organisaation ulkoisten loppuasiakkaiden asettamista kehitt\u00e4misen, mukaan lukien arkkitehtuurisuunnittelun, l\u00e4ht\u00f6kohdaksi. T\u00e4m\u00e4 merkitsee asiakkaiden tarpeiden, kokemusten ja asiakaspolkujen huomioimista kehitt\u00e4misen perustana, sill\u00e4 organisaation tarjoamien palveluiden tarkoitus on tuottaa asiakkaille arvoa.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Kokonaisarkkitehtuurissa asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki sis\u00e4iset toteutukset perustellaan sill\u00e4, miten ne vaikuttavat ulkoisen asiakkaan kokemukseen.\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Ennen<\/strong>: perinteinen KA aloitti sis\u00e4isist\u00e4 j\u00e4rjestelmist\u00e4, teknologioista, tai parhaimmillaan sis\u00e4isist\u00e4 prosesseista: sis\u00e4lt\u00e4-ulos (<em>inside-out<\/em> ) tai alhaalta-yl\u00f6s (<em>bottom-up<\/em>).<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Nyt<\/strong>: uusi KA aloittaa asiakkaan tarpeesta, palvelusta ja asiakaspolusta: ulkoa-sis\u00e4\u00e4n (<em>outside-in<\/em>) tai ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4-alas (<em>top-down<\/em>). Se kysyy: &#8221;Mit\u00e4 palveluita, prosesseja, j\u00e4rjestelmi\u00e4 ja dataa tarvitaan taustalla, jotta t\u00e4m\u00e4 asiakaspolun vaihe toimii sujuvasti?&#8221;<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1866\" height=\"1020\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-37.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-12789\" style=\"aspect-ratio:1.8294425917103383;width:629px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-37.png 1866w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-37-300x164.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-37-1024x560.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-37-768x420.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-37-1536x840.png 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1866px) 100vw, 1866px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong>: Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys = ulkoa-sis\u00e4\u00e4n -tarkastelua.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ff99bd\"><strong>Kokonaisarkkitehtuurin asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys<\/strong> = organisaation ulkoisten asiakkaiden tarpeisiin vastaamista.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Asiakkaat<\/h4>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading\">KA:n kaksijakoinen &#8217;asiakassuhde&#8217;<\/h5>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Asiakkaat = organisaation ulkoiset asiakkaat. \n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys KA:ssa tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 arkkitehtuuriratkaisut perustellaan ulkoisten asiakkaiden tarpeiden ja asiakaspolkujen kautta. T\u00e4m\u00e4 on modernin, janamuksien, uuden KA:n suuntautumisen periaate.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>Kaikki sis\u00e4iset johtamisen ja kehitt\u00e4misen toimijat &#8211; johto, liiketoiminnan omistajat, kehitt\u00e4misroolit &#8211; ovat yhteisty\u00f6n osapuolia. \n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Nykyorganisaatioiden kehitt\u00e4mistoiminnassa, he eiv\u00e4t &#8217;osta&#8217; tai &#8217;tilaa&#8217; KA:lta palvelua, vaan toimivat yhdess\u00e4 KA:n kanssa organisaation kehitt\u00e4miseksi. T\u00e4m\u00e4 on moderni, toimiva malli: KA ei ole (en\u00e4\u00e4) sis\u00e4inen palvelutoimisto vaan kehitt\u00e4miskumppani.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Miksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erotella a) ulkoiset asiakkaat ja b) sis\u00e4iset toimijat?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8221;Sis\u00e4inen asiakas&#8221; -ajattelu on vanhentunut tapa, joka:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>asemoi KA:n reaktiiviseksi tilausten toteuttajaksi<\/li>\n\n\n\n<li>hajottaa yhteisen vastuun kehitt\u00e4mistuloksesta<\/li>\n\n\n\n<li>est\u00e4\u00e4 aitoa kumppanuutta ja yhteiskehitt\u00e4mist\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading\"><strong>Miksi organisaation sis\u00e4iset toimijat ja liiketoiminnan kehitt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t ole KA:n asiakkaita?<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun on kyse esimerkiksi seuraavista organisaation sis\u00e4isist\u00e4 ryhmist\u00e4 ja rooleista: johto, liiketoiminnan omistajat, palvelumuotoilijat, tuoteomistajat, kehitt\u00e4j\u00e4t (kehitystiimit), tietoturva-asiantuntijat, riskianalyytikot, jne. &#8211; he eiv\u00e4t ole KA:n &#8217;asiakkaita&#8217;. He ovat saman kehitt\u00e4mistoiminnan toimijoita, osapuolia: yhteisty\u00f6kumppaneita yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aikaisemmassa, perinteisess\u00e4 KA-ajattelussa esiintynyt <em>sis\u00e4inen asiakas<\/em> on haitallinen k\u00e4site: jos arkkitehdit ajattelevat, ett\u00e4 &#8221;liiketoiminta on meid\u00e4n asiakkaamme&#8221;, syntyy helposti asetelma, jossa &#8221;KA toimittaa liiketoiminnalle&#8221;. T\u00e4ll\u00f6in KA j\u00e4\u00e4 helposti pelk\u00e4ksi asiantuntijapalveluksi. Mutta modernissa kehitt\u00e4misess\u00e4 tarvitaan enemm\u00e4n, asetelma jossa kaikki sis\u00e4iset toimijat toimivat yhdess\u00e4 yhteiseten tavoitteiden eteen. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><span style=\"box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px;\"><em>Sis\u00e4inen asiakkuus<\/em>&nbsp;on toimiva k\u00e4site silloin, kun on kyse tyypillisist\u00e4 tukitoiminnoista, eli yhteisist\u00e4 jaetuista palveluista, kuten esimerkiksi HR- tai toimitilapalveluista.<\/span> KA on mielek\u00e4st\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 johtamisen ja kehitt\u00e4misen toimintana, ei erikseen tilattavana tukipalveluna. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 KA:lla on yhteisty\u00f6kumppaneita, joiden kanssa yhdess\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n operatiivista toimintaa, jotta se toimisi tehokkaammin ja palvelisi ulkosia asiakkaita paremmin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Organisaation sis\u00e4iset toimijat ovat tasavertaisia yhteisty\u00f6kumppaneita, joiden kanssa organisaation asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 tulevaisuutta kehitet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4. Ne eiv\u00e4t ole KA:n &#8217;asiakkaita&#8217;. KA:lla ei ole sis\u00e4ist\u00e4 <em>asiakas-palveluntuottaja<\/em> -suhdetta, tai <em>tilaaja-toimittaja <\/em>-suhdetta &#8211; vaan tasavertainen yhteisty\u00f6suhde, jaettu &#8217;toimijuus&#8217;, kun organisaatio kehitt\u00e4\u00e4 palveluita ja\/tai tuotteita ulkoisten asiakkaiden tarpeisiin. Kaikki organisaation sis\u00e4iset toimijat ovat yhteisen asian, asiakasl\u00e4ht\u00f6isen (tai per\u00e4ti asiakaskeskeisen) kehitt\u00e4misen osatekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Organisaation toiminnasta ja rakenteesta muodostuva kokonaisuus on yhteinen asia. T\u00e4m\u00e4 kokonaisuus on olemassa siksi, ett\u00e4 sill\u00e4 on yhteiset tavoitteet ja jaettu tarkoitus, eli syy olla olemassa: asiakastarpeet ja\/tai muut toiminnalle asetetut teht\u00e4v\u00e4t. Organisaation missio, visio, strategia, arvot, periaatteet ja kehitt\u00e4misen tavoitteet ja -toimenpiteet ovat kaikkien sis\u00e4sisten toimijoiden yhteinen asia strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja asiakasarvon tuottamiseksi. T\u00e4ss\u00e4 kokonaisuudessa KA on yksi komponentti muiden joukossa: kaikki suunnittelevat ja toteuttavat yhdess\u00e4. Liiketoiminnan kehitt\u00e4minen, uusien palveluiden ja tuotteiden toteuttaminen ovat tehokkaita, kun kaikki tarvittava osaaminen on integroitu samaan, yhteiseen kehitt\u00e4mistoimintaan (<em>ideasta-tuotantoon <\/em>kehitt\u00e4misprosessiin). Vastaavasti sis\u00e4inen siiloutuminen tai sis\u00e4iset tilaaja-toimittajasuhteet ovat ilmentymi\u00e4 hitaasta ja raskaasta toiminnasta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">KA-toiminnan suhde sis\u00e4isiin kehitt\u00e4mistoiminnan ryhmiin kuten liiketoiminnan kehitt\u00e4jiin, tuoteomistajiin ja palvelumuotoilijoihin on yhteisty\u00f6t\u00e4, rinnakkain tekemist\u00e4 ja kumppanuutta:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Yhteinen asiakas: organisaation ulkopuolinen asiakas.<\/li>\n\n\n\n<li>Yhteinen tavoite: luoda mahdollisimman toimiva ja tehokas palvelu tuolle asiakkaalle.<\/li>\n\n\n\n<li>Yhteisty\u00f6: \n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Palvelumuotoilijat tuovat syv\u00e4n ymm\u00e4rryksen asiakkaan tarpeista ja tunteista \u2013 asiakasymm\u00e4rryksen (customer insight). <\/li>\n\n\n\n<li>Arkkitehdit tuovat ymm\u00e4rryksen siit\u00e4, miten organisaation prosessit, tieto, j\u00e4rjestelm\u00e4t ja teknologiat saadaan valjastettua tuon tarpeen taakse niin, ett\u00e4 kokonaisuus on toteuttamiskelpoinen.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun \u201csis\u00e4iset asiakkaat\u201d -ajattelu puretaan, KA:n rooli muuttuu tukifunktiosta strategiseksi yhteiskehitt\u00e4misen mahdollistajaksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun sis\u00e4iset toimijat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n <em>kumppanei<\/em>na, silloin on luontevaa n\u00e4hd\u00e4 KA:n toimivan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena ja yhteiskehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 &#8211; ei palveluntarjoajana, jolle annetaan toimeksianto. KA:n asiakkaat ovat organisaation asiakkaita. Organisaation sis\u00e4ll\u00e4 on yhteisty\u00f6kumppaneita, ja yhteisty\u00f6kumppaneita ovat luonnollisesti my\u00f6s kehitt\u00e4mistoimintaan osallistuvien ulkoisten toimijoiden osaajat (kuten konsultit).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background wp-block-paragraph\" style=\"background:linear-gradient(135deg,rgb(255,153,189) 34%,rgb(255,255,255) 100%)\">Organisaation sis\u00e4iset toimijat ovat yhteisty\u00f6n osapuolia, kokonaisarkkitehtuurin yhteisty\u00f6kumppaneita &#8211; ne eiv\u00e4t ole <em>asiakkaita<\/em>: KA:lla ei ole <em>sis\u00e4isi\u00e4 asiakkaita<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>KA:n asiakkaat =  Organisaation ulkoiset asiakkaat.<\/li>\n\n\n\n<li>KA:n yhteisty\u00f6osapuolet = Organisaation sis\u00e4iset kehitt\u00e4j\u00e4t ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ff99bd\">Kokonaisarkkitehtuurin asiakkaat = organisaation ulkoiset asiakkaat.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-text-color has-black-color has-alpha-channel-opacity has-black-background-color has-background\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Perinteisen KA:n ja uuden KA:n erot asiakasn\u00e4k\u00f6kulman osalta<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perinteisen KA:n ja uuden KA:n v\u00e4lill\u00e4 on perustavanlaatuinen ero suhtautumisessa asiakkuuden k\u00e4sitteeseen ja asiakassuhteen luonteeseen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 liittyy KA:n roolin ja toimintatavan muutokseen kohti sis\u00e4ist\u00e4 <em>yhteisty\u00f6toimijuutta<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Perinteinen KA &#8211; sis\u00e4inen orientaatio<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perinteinen KA on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 <em>sis\u00e4isesti orientoitunut<\/em>. Sen &#8221;asiakkaat&#8221; ovat organisaation sis\u00e4isi\u00e4 toimijoita: johto, IT, ohjelmat\/hankkeet\/projektit, liiketoimintayksik\u00f6t, liiketoiminnan omistajat, liiketoiminnan kehitt\u00e4j\u00e4t, tuoteomistajat, kehitystiimit jne. KA on perinteisesti tuottanut n\u00e4ille ryhmille dokumentaatiota, malleja, ohjeita, periaatteita, linjauksia ja arkkitehtuurikuvauksia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys perinteisess\u00e4 KA:ssa tarkoittaa siis l\u00e4hinn\u00e4 sis\u00e4isten tilaajien ja sidosryhmien tarpeiden huomioimista. Ulkoinen asiakas saatetaan mainita joissakin tavoitetilakuvauksessa, mutta asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys (saati asiakaskeskeisyys) ei ohjaa tai vaikuta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6h\u00f6n juurikaan. Ulkoinen asiakas on et\u00e4inen tai n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n, korkeintaan viittauskohde, ei todellinen suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Uusi KA &#8211; ulkoinen orientaatio<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uudessa, modernissa KA:ssa suunta k\u00e4\u00e4ntyy: ulkoinen asiakas on l\u00e4ht\u00f6kohta, ei sivujuonne. Kehitt\u00e4mistoimenpiteet ja -ratkaisut (mukaan lukien arkkitehtuuriratkaisut) perustellaan asiakastarpeiden, asiakaspolkujen ja arvonluonnin logiikan kautta: ulkoa-sis\u00e4\u00e4n (<em>outside-in<\/em>), ei sis\u00e4lt\u00e4-ulos (<em>inside-out<\/em>). Kehitt\u00e4minen perustuu asiakasymm\u00e4rrykseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys tarkoittaa t\u00e4ll\u00f6in organisaation ulkoisten asiakkaiden tarpeiden huomioimista. Sis\u00e4iset toimijat eiv\u00e4t ole KA:n asiakkaita, he ovat kehitt\u00e4miskumppaneita. KA toimii yhdess\u00e4 johdon, liiketoiminnan omistajien ja muiden kehitt\u00e4misroolien kanssa, ei palveluna. KA toimii tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 sis\u00e4isten toimijoiden ja roolien kanssa. T\u00e4m\u00e4n yhteisty\u00f6n peruste ja suunta tulevat ulkoisesta asiakkaasta, ei sis\u00e4isist\u00e4 tilauksista. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ulkoinen asiakas on kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohta ja p\u00e4\u00e4tepiste. Alku ja loppu. Alfa ja Omega. Kehitt\u00e4minen alkaa asiakkaan tarpeesta ja sen onnistuminen mitataan asiakkaan kokemalla arvolla. Kaikki silt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4 &#8211; palvelut, prosessit, j\u00e4rjestelm\u00e4t, teknologiat &#8211; ovat v\u00e4lineit\u00e4, ei itsetarkoituksia. T\u00e4m\u00e4 on juuri se ajattelulogiikan muutos, joka erottaa uuden KA:n perinteisest\u00e4: ulkoa-sis\u00e4\u00e4n (<em>outside-in<\/em>) korvaa sis\u00e4lt\u00e4-ulos (<em>inside-out<\/em>) ajattelun. Perinteinen KA rakentaa sis\u00e4lt\u00e4 ulos ja toivoo, ett\u00e4 ulkoinen asiakas hy\u00f6tyy. Uusi KA l\u00e4htee ulkoisesta asiakkaasta ja rakentaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4in, kysyen jatkuvasti, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarve edellytt\u00e4\u00e4 organisaatiolta. Asiakas on alku (Alfa) ja asiakas on p\u00e4\u00e4tepiste (Omega) -ajattelu sulkee keh\u00e4n: asiakas ei ole vain aloituspiste tai lopputarkistus, vaan jatkuva viitekehys koko kehitt\u00e4misen matkalla.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><thead><tr><th><\/th><th><strong>Perinteinen KA<\/strong><\/th><th><strong>Uusi KA<\/strong><\/th><\/tr><\/thead><tbody><tr><td><strong>&#8221;Asiakkaat&#8221;<\/strong><\/td><td>Sis\u00e4iset toimijat (IT, johto, kehitt\u00e4misohjelmat, -hankkeet, -projektit, liiketoimintayksik\u00f6t, liiketoiminnan kehitt\u00e4j\u00e4t, kehitystiimit, liiketoiminnan omistajat, tuoteomistajat jne.)<\/td><td>Organisaation ulkoiset asiakkaat<\/td><\/tr><tr><td><strong>Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys<\/strong><\/td><td>Sis\u00e4isten &#8221;tilaajien&#8221; palveleminen<\/td><td>Ulkoisten asiakkaiden tarpeet<\/td><\/tr><tr><td><strong>Sis\u00e4iset toimijat<\/strong><\/td><td>Tilaajia ja vastaanottajia<\/td><td>Kehitt\u00e4miskumppaneita<\/td><\/tr><tr><td><strong>Orientaatio<\/strong><\/td><td>Sis\u00e4lt\u00e4-ulos (<em>Inside-out<\/em>)<\/td><td>Ulkoa-sis\u00e4\u00e4n (<em>Outside-in<\/em>)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background wp-block-paragraph\" style=\"background:linear-gradient(135deg,rgb(255,255,255) 15%,rgb(255,153,189) 29%)\">Ulkoinen asiakas on &#8217;perinteisess\u00e4 KA:ssa&#8217; et\u00e4inen tai n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background wp-block-paragraph\" style=\"background:linear-gradient(135deg,rgb(255,153,189) 76%,rgb(255,255,255) 90%)\">Ulkoinen asiakas on &#8217;uudessa KA:ssa&#8217; kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohta.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-text-color has-black-color has-alpha-channel-opacity has-black-background-color has-background is-style-wide\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Onko kokonaisarkkitehtuuri <em>tukitoimintaa<\/em> suhteessa johtamiseen ja kehitt\u00e4miseen, vai osa niit\u00e4?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 riippuu suoraan KA-toiminnan kypsyystasosta organisaatiossa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Perinteinen KA &#8211; tukitoiminto<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perinteinen KA on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tukitoiminto: se dokumentoi, mallintaa ja tuottaa kuvauksia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon taustaksi. Johto ja liiketoiminta tekev\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, KA toimittaa arkkitehtuurimateriaalin. Rooli on reaktiivinen ja v\u00e4lineellinen: KA palvelee johtamista, mutta ei ole osa sit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 asema n\u00e4kyy organisatorisesti: KA sijoittuu usein IT:n alle tai erilliseksi asiantuntijatoiminnoksi, sivuun varsinaisesta kehitt\u00e4misen ytimest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Uusi KA &#8211; osa johtamista ja kehitt\u00e4mist\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Moderni, uusi KA ei ole tukitoiminto  se on osa johtamista ja kehitt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>KA osallistuu p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, ei vain tue niit\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Arkkitehtuurinen ajattelu on integroitu kehitt\u00e4mistoimintaan (kehitt\u00e4misprosessiin), arkkitehtuurisuunnittelu ei ole erillinen vaihe, vaan osa muuta suunnittelua, osa yhteist\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>KA:n rooli on yhteiskehitt\u00e4minen eri toimijoiden kanssa (johdon, liiketoiminnan omistajien ja -kehitt\u00e4jien kanssa).<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tukitoiminnon ja yhteisty\u00f6kumppanin ero on perustavanlaatuinen: tukitoiminto voidaan ohittaa, kumppani ei.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><thead><tr><th><\/th><th><strong>Perinteinen KA<\/strong><\/th><th><strong>Uusi KA<\/strong><\/th><\/tr><\/thead><tbody><tr><td><strong>Suhde johtamiseen<\/strong><\/td><td>Tukee johtamista<\/td><td>Osa johtamista<\/td><\/tr><tr><td><strong>Suhde kehitt\u00e4miseen<\/strong><\/td><td>Tukee kehitt\u00e4mist\u00e4<\/td><td>Osa kehitt\u00e4mist\u00e4<\/td><\/tr><tr><td><strong>Rooli<\/strong><\/td><td>Reaktiivinen asiantuntija<\/td><td>Aktiivinen kumppani<\/td><\/tr><tr><td><strong>Asema<\/strong><\/td><td>Tukitoiminto<\/td><td>Kehitt\u00e4mistoiminnan osa<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos KA on tukitoiminto, sen voi ulkoistaa, automatisoida tai lakkauttaa ilman, ett\u00e4 johtamisen tai kehitt\u00e4misen ydin k\u00e4rsii. Jos KA on osa johtamista ja kehitt\u00e4mist\u00e4, sen poistaminen tarkoittaa, ett\u00e4 johtaminen ja kehitt\u00e4minen heikkenev\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s KA:n roolin ja merkityksen, sek\u00e4 aseman perustelujen ydin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\">Moderni kokonaisarkkitehtuuri ei ole tukitoiminto &#8211; se on osa johtamista ja kehitt\u00e4mist\u00e4.\u00a0 Perinteinen kokonaisarkkitehtuuri on\u00a0 tukitoiminto &#8211; se dokumentoi, mallintaa ja tuottaa kuvauksia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-text-color has-black-color has-alpha-channel-opacity has-black-background-color has-background is-style-wide\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Yhteenveto<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisarkkitehtuurin haaste on et\u00e4isyys: johdosta, liiketoiminnasta, asiakkaista ja muista kehitt\u00e4misen toimijoista. Ratkaisu on siirtyminen <em>sis\u00e4lt\u00e4-ulos<\/em> -ajattelusta <em>ulkoa-sis\u00e4\u00e4n<\/em> -l\u00e4hestymistapaan, dokumentoinnista osallistumiseen ja arkkitehtien kielest\u00e4 kaikkien yhteiseen kuvaustapaan. Enterprise Design ja EDGY tarjoavat t\u00e4h\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisen viitekehyksen, jossa kokonaisarkkitehtuuri, palvelumuotoilu ja strateginen suunnittelu toimivat yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Ongelmana erillisyys ja l\u00e4hestymistapa.<\/strong> Kokonaisarkkitehtuurin ongelma ei ole osaaminen &#8211; se on et\u00e4isyys. Et\u00e4isyys johdosta, liiketoiminnasta, asiakkaista ja muista kehitt\u00e4misen toimijoista. KA on ollut oikeassa paikassa ja oikealla asialla, mutta v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n aikaan ja v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tavalla: se on n\u00e4hnyt kokonaisuuden silloin kun muut eiv\u00e4t n\u00e4hneet, mutta kertonut siit\u00e4 kielell\u00e4, jota muut eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet. Perinteisen KA:n l\u00e4hestymistapa on <em>organisaatiol\u00e4ht\u00f6inen<\/em> sis\u00e4lt\u00e4-ulos. Se l\u00e4htee organisaation rakenteista, prosesseista ja j\u00e4rjestelmist\u00e4, ja toivoo, ett\u00e4 ulkoinen asiakas hy\u00f6tyy. T\u00e4m\u00e4 logiikka on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Organisaatio on olemassa asiakkaitaan varten, ei itse\u00e4\u00e4n varten. T\u00e4ll\u00f6in l\u00e4hestymistapa on <em>asiakasl\u00e4ht\u00f6inen<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Muutoksen kolme ulottuvuutta.<\/strong> Uudistuminen vaatii kolmea siirtym\u00e4\u00e4: 1) roolin muutos (dokumentoijasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kumppaniksi), 2) toimintatavan muutos (siiloutuneesta asiantuntijaty\u00f6st\u00e4 yhteistoimintaan) ja 3) kuvaustavan muutos (vaikeasta notaatiosta helppoon, kaikille yhteiseen, teko\u00e4lyavusteiseen kieleen). Kun n\u00e4m\u00e4 kolme asiaa muuttuvat, ja kun ulkoinen asiakas nousee kehitt\u00e4misen alku- ja loppupisteeksi, kokonaisarkkitehtuurista tulee aidosti se, mit\u00e4 sen pit\u00e4\u00e4 olla: organisaation yhteinen kyvykkyys n\u00e4hd\u00e4 kokonaisuus ja tehd\u00e4 sen pohjalta parempaa liiketoimintaa: parempia palveluita asiakkaiden tarpeisiin.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignright size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"822\" height=\"778\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-29.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-12613\" style=\"aspect-ratio:1.0565693430656935;width:221px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-29.png 822w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-29-300x284.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-29-768x727.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 822px) 100vw, 822px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Ratkaisuna yhdistyminen ja yhteistoiminta<\/strong>. Enterprise Design k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 suunnan. Kehitt\u00e4minen alkaa asiakkaan tarpeesta ja p\u00e4\u00e4ttyy asiakkaan kokemaan arvoon. Kaikki silt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4 &#8211; palvelut, prosessit, kyvykkyydet, j\u00e4rjestelm\u00e4t &#8211; ovat v\u00e4lineit\u00e4, ei itsetarkoituksia. Asiakas on alku ja loppu: alfa ja omega. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 KA:n&nbsp;rakenteiden ymm\u00e4rrys olisi tarpeetonta. P\u00e4invastoin, se on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Mutta se on arvokasta vasta, kun se on kytketty asiakasarvoon. Enterprise Design ei hylk\u00e4\u00e4 arkkitehtuurista ajattelua, vaan tuo sen kaikkien yhteiseksi asiaksi. EDGY on t\u00e4ss\u00e4 suunnan muutoksessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n v\u00e4line: yhteinen kieli, jolla asiakaskokemus, organisaation rakenne ja identiteetti voidaan kuvata samassa kehyksess\u00e4, ilman ett\u00e4 eri osaamisalueet puhuvat toistensa ohi. Ei tekninen notaatio arkkitehdeille, vaan jaettu viitekehys kaikille kehitt\u00e4miseen osallistuville, jossa teko\u00e4lyavusteinen mallinnus tuo huomattavan tuottavuusloikan. Enterprise Design ei ratkaise kaikkia KA:n&nbsp;ongelmia. Mutta se on ainoa l\u00e4hestymistapa, joka l\u00e4htee oikeasta p\u00e4\u00e4st\u00e4, oikealla tavalla: ulkoa-sis\u00e4\u00e4n, asiakasl\u00e4ht\u00f6isesti, yhteisty\u00f6n kautta, yhteisill\u00e4 kuvaustavoilla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Uusi suunta. <\/strong>Enterprise Design on se suunta, johon KA:n&nbsp;on kehitytt\u00e4v\u00e4. Ei siksi, ett\u00e4 se ratkaisee kaiken, vaan siksi, ett\u00e4 se on l\u00e4hestymistapa, joka l\u00e4htee oikeasta p\u00e4\u00e4st\u00e4: ulkoisesta asiakkaasta sis\u00e4\u00e4np\u00e4in, ja aidosti kokonaisvaltaisesti. Se huomioi strategisen suunnittelun, asiakaskokemuksen ja arkkitehtuurin kokonaisuutena, yhteisell\u00e4 ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kielell\u00e4. Se yhdist\u00e4\u00e4 eri osaamisalueet yhteisen hyv\u00e4n tuottamiseksi, paremman organisaation ja paremman liiketoiminnan aikaansaamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-background has-medium-font-size wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\"><strong>Enterprise Design<\/strong> antaa kokonaisarkkitehtuurille sen, mit\u00e4 silt\u00e4 on puuttunut: suunnan ulosp\u00e4in,  ansaitun paikan yhteiskehitt\u00e4misen ytimess\u00e4 ja yhteisen kielen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1724\" height=\"1472\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-34.png\" alt=\"liiketoiminnan kehitt\u00e4minen\" class=\"wp-image-12775\" style=\"aspect-ratio:1.171216313370079;width:504px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-34.png 1724w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-34-300x256.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-34-1024x874.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-34-768x656.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-34-1536x1311.png 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1724px) 100vw, 1724px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong>: Liiketoiminnan kehitt\u00e4misen yhteisty\u00f6malli.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisarkkitehtuurin on muututtava sis\u00e4isen toiminnan ja rakenteen kuvaajasta liiketoiminnan kehitt\u00e4miskumppaniksi, joka yhdistyy palvelumuotoilun kanssa, ja l\u00e4htee liikkeelle asiakkaan tarpeesta. Kokonaisarkkitehtuuri ja palvelumuotoilu ovat kumpikin k\u00e4rsineet ep\u00e4selv\u00e4st\u00e4 roolista ja merkityksest\u00e4. Ne eiv\u00e4t ole niin vaikuttavia kuin ne voisivat olla, jos ne yhdist\u00e4isiv\u00e4t voimansa. Ne ovat j\u00e4\u00e4neet omiin kupliinsa, erillisiksi toimijoiksi, liian et\u00e4\u00e4lle liiketoiminnan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisest\u00e4 kehitt\u00e4misest\u00e4. Kun ne yhdistet\u00e4\u00e4n organisaation liiketoiminnan strategisen suunnittelun kanssa, p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n aidosti kokonaisvaltaiseen liiketoiminnan kehitt\u00e4miseen. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Enterprise<\/strong> Architecture + Service <strong>Design<\/strong> = <strong>Enterprise Design<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1880\" height=\"600\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-42.png\" alt=\"Enterprise Design\" class=\"wp-image-12888\" style=\"aspect-ratio:3.1334149326805387;width:589px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-42.png 1880w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-42-300x96.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-42-1024x327.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-42-768x245.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-42-1536x490.png 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1880px) 100vw, 1880px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong>: Enterprise Design = Enterprise Architecture + Service Design.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-background wp-block-paragraph\" style=\"background-color:#ffd580\">Aidosti kokonaisvaltaisessa liiketoiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4 yhdistyv\u00e4t strateginen suunnittelu, palvelumuotoilu ja kokonaisarkkitehtuuri.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-text-color has-black-color has-alpha-channel-opacity has-black-background-color has-background is-style-wide\"\/>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kirjoittajalta:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 &#8217;pamfletti&#8217; k\u00e4sittelee kokonaisarkkitehtuurin (KA) tilaa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Liiketoiminta muuttuu kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla. Mik\u00e4\u00e4n ei ole pysyv\u00e4\u00e4. Ulkoinen toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja asiakastarpeet muuttuvat ja kohdistavat organisaatioon yh\u00e4 enemm\u00e4n muutospainetta. Organisaation sis\u00e4inen toiminta ja rakenne ovat jatkuvassa muutoksessa. Miten t\u00e4t\u00e4 muutosta voidaan hallita? Voidaanko muutosta hallita, vai pit\u00e4isik\u00f6 sit\u00e4 vain pysty\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin, monipuolisemmin ja yhdess\u00e4? <\/li>\n\n\n\n<li>Onko KA yh\u00e4 relevanttia toimintaa? Jos on, miss\u00e4 muodossa? Onko KA &#8217;maalannut itsens\u00e4 nurkkaan&#8217;, vai onko jo her\u00e4tty uuteen aikaan? Onko teko\u00e4ly uhka vai mahdollisuus. Kuljetaanko samalla wanhalla tavalla, vai yritet\u00e4\u00e4nk\u00f6 yhdess\u00e4 muiden kanssa? Onko vaihtoehtona muutos vai kuihtuminen pois? Valinta on omissa k\u00e4siss\u00e4. Uudistumisen aika on nyt. Ratkaisu on silmiemme edess\u00e4 &#8211; alammeko soveltamaan sit\u00e4? Muutos uuteen ei olekaan iso k\u00e4\u00e4nne &#8211; se on muutos ajattelutavassa. Muutos on pieni, vaikutus suuri: yhdistet\u00e4\u00e4n olemassa olevat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t yhdeksi.\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>\u201d<em>Emme voi ratkaista ongelmia samalla ajattelulla, jolla ne ovat syntyneet.<\/em>\u201d, sanoi Einstein.&nbsp;<\/li>\n\n\n\n<li><em>&#8221;Nykyp\u00e4iv\u00e4n viheli\u00e4isten ongelmien ratkaiseminen edellytt\u00e4\u00e4 uudenlaista osaamista ja vertaisten yhteistoimintaan perustuvaa, verkottunutta organisoitumista<\/em>&#8221; (J. Colchester).<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>Niin kauan kuin puhumme <em>kokonaisarkkitehtuurista<\/em>, puhumme v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 asiasta. Pit\u00e4isi puhua <em>organisaation liiketoiminnasta<\/em> ja sen <em>kehitt\u00e4misest\u00e4<\/em>, eli operatiivisesta toiminnasta. Se yhdist\u00e4\u00e4 kaikkia. Kun liiketoimintaa kehitet\u00e4\u00e4n, on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme monia menetelmi\u00e4, kuten KA, palvelumuotoilu ja Lean &#8211; vain keskeisimpi\u00e4 mainitakseni. Oleellista on muutostarpeiden ymm\u00e4rt\u00e4minen ja jalostaminen kehitt\u00e4mistoimenpiteiksi, joilla voimme tehd\u00e4 muutoksia, joilla on vaikutusta, jotta aikaansaadaan <em>parempaa<\/em> operatiivista (liike)toimintaa &#8211; jotta asiakkaita voidaan palvella <em>paremmin<\/em>.\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>&#8221;<em>Holistic, collaborative and human-centric co-design for creating better enterprises<\/em>&#8221;. Enterprise design + EDGY.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>Moderni tapa tehd\u00e4 kokonaisarkkitehtuuria on lakata tekem\u00e4st\u00e4 kokonaisarkkitehtuuria. Sen sijaan keskityt\u00e4\u00e4n olennaiseen: kaikille yhteiseen liiketoiminnan kehitt\u00e4miseen, jossa asiakas on sek\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tepiste. Yhteisty\u00f6ll\u00e4, yhteisill\u00e4 v\u00e4lineill\u00e4 ja teko\u00e4lyavusteisesti.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8212; Eero Hosiaisluoma<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kokonaisarkkitehtuuri (KA) on organisaation yhteinen kyvykkyys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 kokonaisuuttaan &#8211; yhteisty\u00f6ss\u00e4, yhteisill\u00e4 v\u00e4lineill\u00e4, parempien tuotteiden ja palveluiden, paremman toiminnan ja paremman organisaation aikaansaamiseksi. T\u00e4ss\u00e4 roolissa KA ei ole erillinen asiantuntijatoiminto vaan osa liiketoiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4: kehitt\u00e4misen kumppani, joka l\u00e4htee aina ulkoisesta asiakkaasta ja palaa takaisin asiakkaaseen. <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":12447,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[170,4,24],"tags":[178,177,13,229,230,231,232,20],"class_list":["post-12098","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-enterprise-design","category-kokonaisarkkitehtuuri","category-liiketoiminnan-kehittaminen","tag-edgy","tag-enterprise-design","tag-kokonaisarkkitehtuuri","tag-kokonaisarkkitehtuurin-muutos","tag-kokonaisarkkitehtuurin-uudistaminen","tag-kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen","tag-kokonaisarkkitehtuurin-uudistus","tag-liiketoiminnan-kehittaminen"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.8 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Kokonaisarkkitehtuurin uudistuminen - Liiketoiminnan kehitt&auml;minen<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kokonaisarkkitehtuurin uudistuminen - Liiketoiminnan kehitt&auml;minen\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kokonaisarkkitehtuuri (KA) on organisaation yhteinen kyvykkyys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 kokonaisuuttaan - yhteisty\u00f6ss\u00e4, yhteisill\u00e4 v\u00e4lineill\u00e4, parempien tuotteiden ja palveluiden, paremman toiminnan ja paremman organisaation aikaansaamiseksi. T\u00e4ss\u00e4 roolissa KA ei ole erillinen asiantuntijatoiminto vaan osa liiketoiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4: kehitt\u00e4misen kumppani, joka l\u00e4htee aina ulkoisesta asiakkaasta ja palaa takaisin asiakkaaseen.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Liiketoiminnan kehitt&auml;minen\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-06-18T06:55:17+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-07-21T06:03:19+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-8-scaled.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1438\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Eero Hosiaisluoma\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Eero Hosiaisluoma\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"61 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Eero Hosiaisluoma\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/cebedf754113e7df1f3fe211ed61ff18\"},\"headline\":\"Kokonaisarkkitehtuurin uudistuminen\",\"datePublished\":\"2026-06-18T06:55:17+00:00\",\"dateModified\":\"2026-07-21T06:03:19+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\\\/\"},\"wordCount\":11125,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/06\\\/image-8-scaled.png\",\"keywords\":[\"EDGY\",\"enterprise design\",\"kokonaisarkkitehtuuri\",\"kokonaisarkkitehtuurin muutos\",\"kokonaisarkkitehtuurin uudistaminen\",\"kokonaisarkkitehtuurin uudistuminen\",\"kokonaisarkkitehtuurin uudistus\",\"liiketoiminnan kehitt\u00e4minen\"],\"articleSection\":[\"Enterprise Design\",\"Kokonaisarkkitehtuuri\",\"Liiketoiminnan kehitt\u00e4minen\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\\\/\",\"name\":\"Kokonaisarkkitehtuurin uudistuminen - Liiketoiminnan kehitt&auml;minen\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/06\\\/image-8-scaled.png\",\"datePublished\":\"2026-06-18T06:55:17+00:00\",\"dateModified\":\"2026-07-21T06:03:19+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/06\\\/image-8-scaled.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/06\\\/image-8-scaled.png\",\"width\":2560,\"height\":1438},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kokonaisarkkitehtuurin uudistuminen\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/\",\"name\":\"Liiketoiminnan kehitt&auml;minen\",\"description\":\"EDGY Esimerkkej&auml;\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#organization\",\"name\":\"Liiketoiminnan kehitt&auml;minen\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/02\\\/cropped-image-8.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/02\\\/cropped-image-8.png\",\"width\":100,\"height\":30,\"caption\":\"Liiketoiminnan kehitt&auml;minen\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/cebedf754113e7df1f3fe211ed61ff18\",\"name\":\"Eero Hosiaisluoma\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/2970f2177bc70310d857524ac38ad7aa7098ed06a90619a386959a67a3d5c344?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/2970f2177bc70310d857524ac38ad7aa7098ed06a90619a386959a67a3d5c344?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/2970f2177bc70310d857524ac38ad7aa7098ed06a90619a386959a67a3d5c344?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Eero Hosiaisluoma\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/author\\\/admin\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kokonaisarkkitehtuurin uudistuminen - Liiketoiminnan kehitt&auml;minen","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kokonaisarkkitehtuurin uudistuminen - Liiketoiminnan kehitt&auml;minen","og_description":"Kokonaisarkkitehtuuri (KA) on organisaation yhteinen kyvykkyys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 kokonaisuuttaan - yhteisty\u00f6ss\u00e4, yhteisill\u00e4 v\u00e4lineill\u00e4, parempien tuotteiden ja palveluiden, paremman toiminnan ja paremman organisaation aikaansaamiseksi. T\u00e4ss\u00e4 roolissa KA ei ole erillinen asiantuntijatoiminto vaan osa liiketoiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4: kehitt\u00e4misen kumppani, joka l\u00e4htee aina ulkoisesta asiakkaasta ja palaa takaisin asiakkaaseen.","og_url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/","og_site_name":"Liiketoiminnan kehitt&auml;minen","article_published_time":"2026-06-18T06:55:17+00:00","article_modified_time":"2026-07-21T06:03:19+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1438,"url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-8-scaled.png","type":"image\/png"}],"author":"Eero Hosiaisluoma","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Eero Hosiaisluoma","Arvioitu lukuaika":"61 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/"},"author":{"name":"Eero Hosiaisluoma","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#\/schema\/person\/cebedf754113e7df1f3fe211ed61ff18"},"headline":"Kokonaisarkkitehtuurin uudistuminen","datePublished":"2026-06-18T06:55:17+00:00","dateModified":"2026-07-21T06:03:19+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/"},"wordCount":11125,"publisher":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-8-scaled.png","keywords":["EDGY","enterprise design","kokonaisarkkitehtuuri","kokonaisarkkitehtuurin muutos","kokonaisarkkitehtuurin uudistaminen","kokonaisarkkitehtuurin uudistuminen","kokonaisarkkitehtuurin uudistus","liiketoiminnan kehitt\u00e4minen"],"articleSection":["Enterprise Design","Kokonaisarkkitehtuuri","Liiketoiminnan kehitt\u00e4minen"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/","url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/","name":"Kokonaisarkkitehtuurin uudistuminen - Liiketoiminnan kehitt&auml;minen","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-8-scaled.png","datePublished":"2026-06-18T06:55:17+00:00","dateModified":"2026-07-21T06:03:19+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/#primaryimage","url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-8-scaled.png","contentUrl":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/image-8-scaled.png","width":2560,"height":1438},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuurin-uudistuminen\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kokonaisarkkitehtuurin uudistuminen"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#website","url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/","name":"Liiketoiminnan kehitt&auml;minen","description":"EDGY Esimerkkej&auml;","publisher":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#organization","name":"Liiketoiminnan kehitt&auml;minen","url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/cropped-image-8.png","contentUrl":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/cropped-image-8.png","width":100,"height":30,"caption":"Liiketoiminnan kehitt&auml;minen"},"image":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#\/schema\/logo\/image\/"}},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#\/schema\/person\/cebedf754113e7df1f3fe211ed61ff18","name":"Eero Hosiaisluoma","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2970f2177bc70310d857524ac38ad7aa7098ed06a90619a386959a67a3d5c344?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2970f2177bc70310d857524ac38ad7aa7098ed06a90619a386959a67a3d5c344?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2970f2177bc70310d857524ac38ad7aa7098ed06a90619a386959a67a3d5c344?s=96&d=mm&r=g","caption":"Eero Hosiaisluoma"},"url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/author\/admin\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12098","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12098"}],"version-history":[{"count":585,"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12098\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12953,"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12098\/revisions\/12953"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12447"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12098"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12098"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12098"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}