{"id":2366,"date":"2020-01-09T21:09:14","date_gmt":"2020-01-09T19:09:14","guid":{"rendered":"http:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/?p=2366"},"modified":"2026-03-20T13:07:53","modified_gmt":"2026-03-20T11:07:53","slug":"zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/","title":{"rendered":"Zen ja kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"186\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/Zen-ja-KA-mallintaminen-300x186.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2379\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/Zen-ja-KA-mallintaminen-300x186.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/Zen-ja-KA-mallintaminen-768x475.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/Zen-ja-KA-mallintaminen-1024x633.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">&#8221;Zen ja kokonaisarkkitehtuurin mallintamisen taito&#8221;, Eero Hosiaisluoma 2020-01. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Katso my\u00f6s: <\/p>\n\n\n\n<ul style=\"color:#0435f8;background-color:#e9f7ff\" class=\"wp-block-list has-text-color has-background\">\n<li><a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuuri\/kerrosnakyma\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Liiketoiminnan kehitt\u00e4minen ja kerrosn\u00e4kym\u00e4<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuuri\/kokonaisarkkitehtuuri-ja-liiketoiminnan-kehittaminen\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Kokonaisarkkitehtuuri ja liiketoiminnan kehitt\u00e4minen<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/archimate\/archimate-kasikirja\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\"><strong>ArchiMate k\u00e4sikirja<\/strong><\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blog\/archimate\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\"><strong>ArchiMate Cookbook<\/strong><\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"https:\/\/hosiaisluoma.fi\/design\/enterprise-design-with-edgy-cookbook\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">EDGY Cookbook<\/a><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Johdanto<\/h2>\n\n\n\n<p>Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme miksi kokonaisarkkitehtuurin (<em>Enterprise Architecture, EA<\/em>) mallintaminen on hy\u00f6dyllist\u00e4, meid\u00e4n tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 on kokonaisarkkitehtuuri, ja miksi se on merkityksellinen. Kokonaisarkkitehtuuri, mit\u00e4 se siis on? Tai paremminkin, <em>mik\u00e4<\/em> se on?  <\/p>\n\n\n\n<p>Kokonaisarkkitehtuuri ilment\u00e4\u00e4 organisaatiota. Organisaatiolla on kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuurissa on kyse organisaation <em><strong>toiminnasta ja rakenteesta<\/strong><\/em> kokonaisuutena, t\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, ja sen monimutkaisuuden hallinnasta. Eli organisaatiosta kyse, ei mist\u00e4\u00e4n erillisest\u00e4 asiasta. <\/p>\n\n\n\n<p>Kun kokonaisuus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4. Kun tunnetaan mist\u00e4 osista kokonaisuus muodostuu ja miten se toimii, sit\u00e4 voidaan muuttaa, siihen voidaan lis\u00e4t\u00e4 osia, tai osia voidaan korvata tai poistaa, tai toimintaa voidaan tehostaa. Organisaation toiminta ja rakenne voidaan mallintaa. T\u00e4m\u00e4 <em>malli<\/em> on kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuurimalli on organisaation ns. <em>digitaalisen kaksosen&nbsp;(DTO)<\/em> runko. (DTO = organisaation digitaalinen kopio).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1886\" height=\"486\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Organisaatio-KA-malli-DTO.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2964\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Organisaatio-KA-malli-DTO.png 1886w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Organisaatio-KA-malli-DTO-300x77.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Organisaatio-KA-malli-DTO-768x198.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Organisaatio-KA-malli-DTO-1024x264.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 1886px) 100vw, 1886px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 1: Kokonaisarkkitehtuuri ilment\u00e4\u00e4 organisaatiota, ja kokonaisarkkitehtuurimalli on organisaation digitaalisen kopion runko.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuvausv\u00e4lineeseen mallinnettu kokonaisarkkitehtuuri on organisaation toiminnallisten ja rakenteellisten osien hallintaj\u00e4rjestelm\u00e4. Ne asiat, joita ei ole mallinnettu kuvausv\u00e4lineeseen, ovat t\u00e4m\u00e4n ns. &#8217;kirjanpidon&#8217; ulkopuolella, ja niiden riippuvuussuhteet, vaikutukset ja toiminnallisuudet ovat harmaata aluetta, jota ei tunneta.  <\/p>\n\n\n\n<p><strong>M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<\/strong>: <em><strong>Kokonaisarkkitehtuuri on yhten\u00e4inen periaatteiden, menetelmien ja mallien kokonaisuus, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kun suunnitellaan ja toteutetaan organisaation rakennetta, liiketoimintaprosesseja, tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4 ja infrastruktuuria, sek\u00e4 n\u00e4ihin liittyvi\u00e4 muutoksia.<\/strong> <\/em>(<em>Enterprise Architecture at Work<\/em>, 4th edit., Lankhorst et. al, 2017.)<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 on useita, ja monissa n\u00e4kyy vahva IT painotus. Nykyisin painopiste on kuitenkin siirtynyt enemm\u00e4n liiketoiminnan puolelle. T\u00e4ll\u00f6in ensisijainen huomio kohdistuu mm. asiakaskokemukseen, palveluihin, palvelujohtamiseen, organisaation strategisiin tavoitteisiin ja arvovirtoihin. N\u00e4ist\u00e4 muotoillaan liiketoimintamalleja, joista johdetaan operatiivisia toimintamalleja. Eli nykyisin organisaation toiminnan kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohta on asiakas- ja liiketoimintal\u00e4ht\u00f6isyys, joille alisteisia ovat kaikki muu.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa keskityt\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen organisaation toiminnan ja rakenteen, eli kokonaisarkkitehtuurin, tarkasteluun, ja pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n se j\u00e4rkiper\u00e4isesti, j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti ja johdonmukaisesti, mallintamisen avulla. Samat mallintamisen periaatteet p\u00e4tev\u00e4t my\u00f6s, kun kyseess\u00e4 on mik\u00e4 tahansa yksitt\u00e4ist\u00e4 organisaatiota laajempi yhteenliittym\u00e4, jolla on yhteiset tavoitteet, kuten esimerkiksi ekosysteemi. Kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen on systemaattinen ja formaali l\u00e4hestymistapa tarkastella organisaation toimintaa ja rakennetta. Mallintamisessa pyrit\u00e4\u00e4n siis mahdollisimman tarkkaan esitystapaan, joka perustuu m\u00e4\u00e4riteltyjen elementtien ja yhteystyyppien k\u00e4ytt\u00e4miseen. On huomattava, ett\u00e4 mallintamisella voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 jopa t\u00e4sm\u00e4llisyyteen, mutta kokonaisarkkitehtuurin mallintamisessa t\u00e4rkeint\u00e4 on ns. <em>riitt\u00e4v\u00e4<\/em> tarkkuus. Eli tarkkuus, jota pidet\u00e4\u00e4n tarkoituksenmukaisena kulloinkin k\u00e4sill\u00e4 olevan kehitt\u00e4miskohteen kannalta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kokonaisarkkitehtuurin avulla hallitaan organisaation muodostamaa kokonaisuutta.  Mik\u00e4 se organisaation muodostama kokonaisuus sitten on? Se on niin ilmeinen ja p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4, ett\u00e4 juuri siksi sit\u00e4 kannattaa hieman avata. Tarkastellaanpa siis itse organisaatiota\u2026<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">1. Organisaatio<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">1.1. Organisaation toiminta ja rakenne<\/h3>\n\n\n\n<p>Organisaatio on <em>sosio-teknis-ekonominen<\/em> kokonaisuus, joka muodostuu <em>toiminnallisista<\/em> ja <em>rakenteellisista<\/em> osista. Rakenteellisia<em>&nbsp;<\/em>osia ovat esimerkiksi liiketoimintayksik\u00f6t, ryhm\u00e4t, tiimit ja henkil\u00f6st\u00f6; tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t; tilat ja laitteet. Toiminnallisia osia ovat esimerkiksi strategiat, liiketoimintamallit, liiketoiminnan palvelut ja -prosessit sek\u00e4 tietoj\u00e4rjestelmien tarjoamat sovelluspalvelut. Alla olevassa kuvassa on esitetty keskeisimpi\u00e4 organisaatioon liittyvi\u00e4 toiminnallisia ja rakenteellisia osia.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2742\" height=\"1800\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Organisaatio.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2616\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Organisaatio.png 2742w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Organisaatio-300x197.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Organisaatio-768x504.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Organisaatio-1024x672.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 2742px) 100vw, 2742px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 2: Organisaatio.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Organisaatiolla on tarina jota se toteuttaa: sill\u00e4 on olemassaolon tarkoitus (missio), n\u00e4kemys siit\u00e4 mihin se aikoo pyrki\u00e4 (visio), sek\u00e4 tavoitteet ja toimenpiteet sinne p\u00e4\u00e4semiseksi (strategia). Kun on selvill\u00e4 <em>miksi<\/em> organisaatio on olemassa, m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n <em>miten<\/em> se toteuttaa t\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4. Organisaation johto laatii a) <em>liiketoimintamallin&nbsp;(Business&nbsp;Model)<\/em>, joka m\u00e4\u00e4rittelee miten organisaatio luo arvoa asiakkailleen, sek\u00e4 b) <em>toimintamallin (Operating Model)<\/em> ja tarvittavat kyvykkyydet, eli kuinka organisaatio toimii k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. N\u00e4ihin yl\u00e4tason m\u00e4\u00e4rittelyihin liittyv\u00e4t kaikki organisaation konkreettiset asiat, kuten esimerkiksi: asiakkaille tarjottavat liiketoiminnan palvelut, liiketoiminnan prosessit joilla em. palveluita tuotetaan, organisaatioyksik\u00f6t, ryhm\u00e4t ja tiimit, jotka toimivat prosesseissa, sek\u00e4 kaikki tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t ja niiden tarjoamat palvelut, jotka tukevat liiketoiminnan prosesseja, sek\u00e4 teknologiat, fyysiset tilat, verkot ja laitteet, kuten my\u00f6s ulkoiset sidosryhm\u00e4t ja muutostarpeet ja -vaikutukset. Kokonaisarkkitehtuuri on t\u00e4t\u00e4 kaikkea, sill\u00e4 se on organisaation toiminnan ja rakenteen j\u00e4sennys.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-left\"><em><strong>Jos organisaation toiminnan ja rakenteen ymm\u00e4rt\u00e4minen, sen monimutkaisuuden hallinta ja sen liiketoiminnan kehitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, silloin kokonaisarkkitehtuuri on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4. <\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 kaikki voidaan mallintaa mallinnuselementeill\u00e4 (kuva alla), jotka vastaavat kaikkia n\u00e4it\u00e4 organisaation toiminnallisia ja rakenteellisia osia.<br><\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2874\" height=\"1786\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Organisaatio-ja-KA-mallintaminen.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-3100\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Organisaatio-ja-KA-mallintaminen.png 2874w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Organisaatio-ja-KA-mallintaminen-300x186.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Organisaatio-ja-KA-mallintaminen-768x477.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Organisaatio-ja-KA-mallintaminen-1024x636.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 2874px) 100vw, 2874px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 3: Organisaation toiminta ja rakenne, sek\u00e4 mallintamisen elementit (yksinkertaistus).<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Organisaatio on systeemi, joka voidaan pilkkoa toiminnallisiin ja rakenteellisiin osiin, sek\u00e4 n\u00e4iden v\u00e4lisiin yhteyksiin. Kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan t\u00e4t\u00e4 toimintaa ja rakennetta, ja n\u00e4iden toiminnallisten ja rakenteellisten osien v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4. Termi &#8221;arkkitehtuuri&#8221; miellet\u00e4\u00e4n tyypillisesti rakenteisiin liittyv\u00e4ksi. Termi &#8221;kokonaisarkkitehtuuri&#8221; tarkastelee t\u00e4t\u00e4 organisaation toiminnallisten ja rakenteellisten osien, sek\u00e4 niiden v\u00e4listen suhteiden muodostamaa arkkitehtuuria kokonaisuutena: systeemien muodostamana systeemin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kokonaisuus on usein varsin laaja ja monimutkainen. Kokonaisarkkitehtuuria hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4nkin juuri laajan kokonaisuuden monimutkaisuuden hallinnassa. Mallintaminen on systemaattinen ja formaali tapa kuvata t\u00e4m\u00e4 monimutkainen kokonaisuus niin, ett\u00e4 kaikki organisaation toiminnalliset ja rakenteelliset osat, sek\u00e4 niiden v\u00e4liset yhteydet kuvataan tarkasti m\u00e4\u00e4ritellyn notaation avulla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-left\"><em><strong>Kun organisaation toiminnan ja rakenteen ymm\u00e4rt\u00e4minen, sen monimutkaisuuden hallinta ja sen liiketoiminnan kehitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, silloin kokonaisarkkitehtuuri on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4. Kun kokonaisarkkitehtuuri on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, silloin sen mallintaminen on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 ja hy\u00f6dyllist\u00e4. Kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 systemaattisesti ja ammattimaisesti, standardipohjaisen mallinnuskielen avulla, asianmukaisella mallinnusv\u00e4lineell\u00e4.<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">1.2 Organisaation ja sen kokonaisarkkitehtuurin kehitt\u00e4minen<\/h3>\n\n\n\n<p>Organisaation kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisint\u00e4 aloittaa rajatuista kehitt\u00e4miskohteista, kuten uusista palveluista tai palvelukokonaisuuksista. Niiden osalta mallinnetaan kokonaisvaltaisesti kaikkia edell\u00e4 esiteltyj\u00e4 toiminnallisia ja rakenteellisia osia, ja niiden v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4. Laajempien kohdealueiden, kuten organisaatioyksikk\u00f6jen kokonaisuuksia voidaan alkaa mallintamaan kartoittamalla ensin niiden elementtej\u00e4, ja sitten kytkem\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 yhteen. <\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>Kartoittamisella<\/em><\/strong> tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 elementtiryhmien keskeisten elementtien tunnistamista ja kokoamista mallinnusv\u00e4lineeseen. Elementtej\u00e4 voidaan usein my\u00f6s tuoda mallinnusv\u00e4lineeseen ulkoisist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 mallinnusv\u00e4lineiden tarjoamien ominaisuuksien avulla. T\u00e4llaisia &#8221;elementtikarttoja&#8221; ovat esimerkiksi seuraavat: palvelukartta, prosessikartta, j\u00e4rjestelm\u00e4kartta, teknologiakartta. Kun elementit on kartoitettu, niit\u00e4 voidaan kytke\u00e4 yhteen. Elementeist\u00e4 ja niiden yhteyksist\u00e4 voidaan muodostaa erilaisia &#8221;n\u00e4kymi\u00e4&#8221;, aina tarpeen mukaan, sopivalla tarkkuustasolla ja riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 laajuudella. N\u00e4kymi\u00e4 voidaan laatia erityisill\u00e4 kaaviotyypeill\u00e4, kuten <em>kerrosn\u00e4kym\u00e4<\/em> ja <em>vuorovaikutusn\u00e4kym\u00e4<\/em> (n\u00e4ist\u00e4 tarkemmin j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4). Mallinnusv\u00e4lineen erityispiirre verrattuna ns. piirustusv\u00e4lineisiin on, ett\u00e4 samoja elementtej\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eri kaavioissa kautta linjan. Kun elementti\u00e4 muutetaan, se muuttuu kaikissa kaavioissa joissa se esiintyy. <\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>Kehitt\u00e4miskohteella<\/em><\/strong>  tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 rajattua muutoksen kohteena olevaa kokonaisuutta. Kehitt\u00e4miskohde voi olla eri laajuinen kohdealue, jonka kehitt\u00e4minen halutaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaisuutena. Tyypillisesti kehitt\u00e4miskohde on jokin uusi palvelu, mutta se voi olla my\u00f6s esimerkiksi kokonainen palvelualue (palveluiden joukko), liiketoiminta-alue tai -yksikk\u00f6 kokonaisuudessaan, tai oragnisaation tai sen osa-alueen digistrategia tms. Oleellista on, ett\u00e4 arkkitehtuurin mallintamisen keinoin kehitt\u00e4miskohdetta voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti, jolloin huomioidaan kaikki liiketoiminnan kannalta merkitykselliset elementit.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4ihin em. asioiden kuvaamiseen on valmiit kaaviotyypit, joiden avulla mallintaminen tapahtuu. Keskeisi\u00e4 kaaviotyyppej\u00e4 on itse asiassa vain muutama, joten mallintaminen niiden avulla on selke\u00e4t\u00e4 ja systemaattista, ja lopulta varsin helppoa toteuttaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Kaaviotyypeist\u00e4 tarkemmin j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Kun organisaatio koostuu osista ja niiden v\u00e4lisist\u00e4 suhteista, ja osien ja niiden v\u00e4listen suhteiden kuvaaminen on mallintamisen tarkoitus, siksi organisaation toimintaa ja rakennetta on hy\u00f6dyllist\u00e4 tarkastella mallintamalla se.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">2. Organisaation toiminnan ja rakenteen mallintaminen<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">2.1 Organisaation toiminnan ja rakenteen perusperiaate<\/h3>\n\n\n\n<p>Yksinkertaistettuna tyypillinen palveluorganisaatio toimii kokonaisarkkitehtuurin mallintamisen kannalta tarkasteltuna seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Asiakkaille tarjotaan <strong>liiketoiminnan palveluita<\/strong> (ja tuotteita) &#8211; jotka <em>palvelevat<\/em> asiakkaita<\/li>\n\n\n\n<li>Liiketoiminnan palveluita tuotetaan <strong>prosesseilla<\/strong> &#8211; jotka <em>toteuttavat<\/em> palveluita<\/li>\n\n\n\n<li>Prosesseja tuetaan <strong>sovelluspalveluilla<\/strong> &#8211; jotka <em>palvelevat<\/em> liiketoiminnan prosesseja<\/li>\n\n\n\n<li>Prosesseihin osallistuu <strong>henkil\u00f6st\u00f6\u00e4<\/strong> <\/li>\n\n\n\n<li>Prosesseissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n <strong>tietoja<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li>Sovelluspalveluita toteutetaan <strong>sovelluksilla<\/strong>&nbsp;&#8211;&nbsp;jotka <em>toteuttavat<\/em> sovelluspalveluita<\/li>\n\n\n\n<li>Sovellukset on toteutettu m\u00e4\u00e4r\u00e4tyill\u00e4 <strong>teknologioilla<\/strong>&nbsp;&#8211;&nbsp;jotka <em>toteuttavat<\/em> sovelluksia<\/li>\n<\/ul>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2746\" height=\"1048\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/Organisaation-pino.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-6366\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/Organisaation-pino.png 2746w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/Organisaation-pino-300x114.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/Organisaation-pino-1024x391.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/Organisaation-pino-768x293.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/Organisaation-pino-1536x586.png 1536w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/Organisaation-pino-2048x782.png 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 2746px) 100vw, 2746px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 4: Organisaation tyypillinen perusperiaate, toiminta ja rakenne yksinkertaistettuna.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>T\u00e4st\u00e4 on kysymys! Organisaatio toimii n\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 kerrosmainen kaavio esitt\u00e4\u00e4 organisaation toiminnallisten ja rakenteellisten osien luokat pinona, jotka on kytketty yhteen. T\u00e4m\u00e4 on ns. <em>kerroksellinen l\u00e4hestymistapa<\/em>, joka vastaa organisaatiota, ja joka on kokonaisarkkitehtuurin mallintamisen peruskaava. Mallintaminen perustuu n\u00e4ihin kerroksiin, ja n\u00e4iss\u00e4 kerroksissa oleviin samankaltaisina toistuviin yksik\u00f6ihin. Kerroksellisessa l\u00e4hestymistavassa korostuu <em>asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys<\/em> ja <em>palvelul\u00e4ht\u00f6isyys,&nbsp;<\/em>sek\u00e4 n\u00e4iden taustalla oleva <em>liiketoimintal\u00e4ht\u00f6isyys<\/em>. N\u00e4m\u00e4 ovat kaiken kehitt\u00e4misen perusl\u00e4ht\u00f6kohdat organisaation toiminnan ja rakenteen kannalta.<\/p>\n\n\n\n<p>HUOM! Organisaatio voi toimialasta riippuen tarjota asiakkailleen palveluita tai tuotteita, tai molempia. Sovellukset (eli j\u00e4rjestelm\u00e4t) puolestaan tarjoavat palveluita toisilleen ja k\u00e4ytt\u00e4jilleen (rajapintojensa kautta). <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">2.2 Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys + palvelul\u00e4ht\u00f6isyys = liiketoimintal\u00e4ht\u00f6isyys<\/h3>\n\n\n\n<p>&#8221;Asiakas, tai organisaation palveluiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, on oikeutus organisaation olemassaololle. <br>Asiakkaille tarjottavat palvelut (tai tuotteet) ovat syy, miksi organisaatio on olemassa. <br>Asiakas m\u00e4\u00e4rittelee, miten hyvin tai huonosti organisaatio kykenee tarjoamaan palveluita tai toimittamaan tuotteita. Organisaation toiminnan tehokkuus on yhdentekev\u00e4\u00e4, jos se ei n\u00e4y asiakkaalle esimerkiksi parempana laatuna, halvempina hintoina, nopeampana toimituksena tai paremman kokemuksen tai yhteisen hyv\u00e4n muodossa.\u201d [<em>J\u00e4rki t\u00f6ihin<\/em>, Sami Paju, Tapani Riekki, Tuuma, 2019]<\/p>\n\n\n\n<p>Kun avataan edell\u00e4 kuvattua organisaation kerrosmaista yksinkertaistusta, voidaan elementit ryhmitell\u00e4 toiminnallisiin ja rakenteellisiin (kuva alla). Samalla tunnistetaan muutama oleellinen elementti lis\u00e4\u00e4. Toiminnallisia elementtej\u00e4 ovat palvelut, sek\u00e4 prosessit tai toiminnot. Rakenteellisia elementtej\u00e4 ovat toimijat, rajapinnat, sovellukset ja teknologia-alustat. Informaatioelementtej\u00e4 ovat k\u00e4sitteet, tiedot (eli tietoelementit) ja artefaktit (eli ohjelmistotuotokset).<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2342\" height=\"1524\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/Organisaation-toiminta-ja-rakenne-seka\u0308-elementit.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2433\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/Organisaation-toiminta-ja-rakenne-seka\u0308-elementit.png 2342w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/Organisaation-toiminta-ja-rakenne-seka\u0308-elementit-300x195.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/Organisaation-toiminta-ja-rakenne-seka\u0308-elementit-768x500.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/Organisaation-toiminta-ja-rakenne-seka\u0308-elementit-1024x666.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 2342px) 100vw, 2342px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 5: Organisaation toiminnalliset ja rakenteelliset elementit.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>2.3 Toiminnan ja rakenteen perusyksikk\u00f6<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Toiminnan ja rakenteen perusyksikk\u00f6<\/strong> (kuva alla) muodostuu sis\u00e4isest\u00e4- ja ulkoisesta-, sek\u00e4 informaatio-osasta. Sis\u00e4inen osa koostuu rakenneosasta, sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4st\u00e4 toiminnallisuudesta, jotka yhdess\u00e4 ovat perusyksik\u00f6n varsinainen ydin. Ulkoinen osa koostuu palvelusta ja rajapinnasta. Palvelu kuvaa sit\u00e4 toiminnallisuutta, jonka rakenneosa paljastaa eli tarjoaa ulosp\u00e4in rajapinnan kautta. Toiminta (palvelu ja toiminnallisuus) on liiketoiminnan kannalta merkityksellinen. Rakenne (rajapinta ja rakenneosa) on konkreettinen entiteetti, kuten organisaatioyksikk\u00f6 tai tietoj\u00e4rjestelm\u00e4, joka toteuttaa toiminnallisuuden. <\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"3116\" height=\"966\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Toiminta-ja-rakenne-perusmalli.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2481\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Toiminta-ja-rakenne-perusmalli.png 3116w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Toiminta-ja-rakenne-perusmalli-300x93.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Toiminta-ja-rakenne-perusmalli-768x238.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Toiminta-ja-rakenne-perusmalli-1024x317.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 3116px) 100vw, 3116px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 6: Toiminnan ja rakenteen perusyksikk\u00f6.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>K\u00e4rjist\u00e4en voi todeta ett\u00e4 rakenneosat, kuten esimerkiksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tty organisaatioyksikk\u00f6 tai j\u00e4rjestelm\u00e4, ovat resursseja (tuotannontekij\u00f6it\u00e4), jotka ovat vaihdettavissa jo korvattavissa, mutta niiden tarjoama toiminnallisuus ja palvelu ovat liiketoiminnan kannalta korvaamattomia. T\u00e4ss\u00e4 on havaittavissa analogia k\u00e4sitteisiin <em>kyvykkyys<\/em> ja <em>resurssi<\/em>. Kyvykkyys on liiketoiminnan kannalta t\u00e4rke\u00e4 &#8221;toiminnallisuus&#8221;, joka on merkityksellinen operatiivisen toiminnan kannalta. Resurssi on kyvykkyyden tuottamiseen osallistuva (tuotannon)tekij\u00e4. Kun toiminnallisten ja rakenteellisten asioiden liiketoiminnallinen merkitys liittyy strategisiin- ja liiketoimintamallin mukaisiin tavoitteisiin, t\u00e4st\u00e4 seuraa ett\u00e4 kyvykkyydet eli &#8221;toiminta&#8221; on oleellista, mutta &#8221;rakenne&#8221; jolla toiminta saadaan aikaan on toisarvoista. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 ett\u00e4 haluttu toiminta pyrit\u00e4\u00e4n saamaan aikaan mahdollisimman kustannustehokkaasti, ja v\u00e4h\u00e4isill\u00e4 rakenteellisilla kustannuksilla (kuten henkil\u00f6st\u00f6- ja IT-kustannuksilla).<\/p>\n\n\n\n<p>Palvelu ja rajapinta ovat saman kolikon eri puolet: palvelu on toiminnallinen ja looginen, rajapinta on rakenteellinen ja konkreettinen. N\u00e4it\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eri k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksissa, mutta molemmat kuvaavat rakenneosan ulosp\u00e4in n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 toiminnallisuutta. Palvelulla voidaan mallintaa esimerkiksi sovelluksen k\u00e4ytt\u00f6tapausta, ja rajapinnalla esimerkiksi k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4\u00e4 (<em>GUI, Graphical User Interface<\/em>) tai sovellusrajapintaa (<em>API, Application Programming Interface<\/em>). Palvelulla voidaan mallintaa my\u00f6s toimijan (=rakenneosa) tarjoamaa liiketoiminnan palvelua, joita tuotetaan prosessilla (=toiminnallisuus), ja joka tarjotaan kanavan (=rajapinta) kautta. T\u00e4llaisia kanavia ovat esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6posti, puhelin, palvelutapaaminen\/k\u00e4ynti, chat, internet jne.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiminnan ja rakenteen perusyksik\u00f6ss\u00e4 voidaan tunnistaa luonnollisen kielen lauserakenne subjekti-predikaatti-objekti. Se p\u00e4tee my\u00f6s mallintamisen yhteydess\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 muistis\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4, kun tarkastellaan jonkin organisaatiossa esiintyv\u00e4n entiteetin (kuten toimijan tai tietoj\u00e4rjestelm\u00e4n) olemusta. Aktiivinen rakenne on subjekti, toiminta on predikaatti, ja passiivinen rakenne on objekti (kuva alla).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"111\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Subjekti-predikaatti-objekti-1024x111.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2493\" style=\"width:768px;height:83px\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Subjekti-predikaatti-objekti-1024x111.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Subjekti-predikaatti-objekti-300x33.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Subjekti-predikaatti-objekti-768x83.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 7: Aktiivinen rakenne on subjekti, toiminta on predikaatti, ja passiivinen rakenne on objekti.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy luonnollisen kielen lauserakenne: subjekti &#8211; predikaatti -objekti (tosin k\u00e4\u00e4nteinen sanaj\u00e4rjestys).<\/p>\n\n\n\n<p>HUOM! ArchiMate -metamallin &#8221;<em>Behavior<\/em>&#8221; -aspektista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 suomennosta &#8221;<em>toiminta<\/em>&#8221;. Voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s suomennosta &#8221;<em>k\u00e4ytt\u00e4ytyminen<\/em>&#8221;, mik\u00e4 korostaisi t\u00e4m\u00e4n aspektin humaania puolta. Mutta t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 (ja kirjoituksessa) &#8221;<em>toiminta<\/em>&#8221; soveltuu paremmin organisaation kuvaamiseen: esimerkiksi <em>liiketoiminta<\/em> on vakiintunut termi. Vastaavasti sovellusten (eli j\u00e4rjestelmien) katsotaan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n ja tarjoavan &#8221;<em>toiminnallisuutta<\/em>&#8221; (jota voidaan mallintaa Function tai Process -elementeill\u00e4, kaikissa ns. &#8221;kerroksissa&#8221;).<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">2.4 Toiminta ja rakenne sek\u00e4 kerroksellinen l\u00e4hestymistapa<\/h3>\n\n\n\n<p>Toiminnan ja rakenteen perusyksikk\u00f6 toistuu samanlaisena eri kerroksissa (kuva alla). Kerrokset ovat: liiketoimintakerros, sovelluskerros ja teknologiakerros. Kussakin kerroksessa esiintyy toiminnalliset ja rakenteelliset osat, sek\u00e4 informaatioaspekti. <\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2644\" height=\"1840\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Toiminta-ja-rakenne-eri-kerroksissa.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2487\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Toiminta-ja-rakenne-eri-kerroksissa.png 2644w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Toiminta-ja-rakenne-eri-kerroksissa-300x209.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Toiminta-ja-rakenne-eri-kerroksissa-768x534.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Toiminta-ja-rakenne-eri-kerroksissa-1024x713.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 2644px) 100vw, 2644px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 8: Toiminnan ja rakenteen perusyksikk\u00f6 toistuu samanlaisena eri kerroksissa.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Liiketoimintakerroksen <em>rakenteellisia<\/em> osia eli toimijoita ovat esimerkiksi sis\u00e4iset organisaatiorakenteet kuten yksik\u00f6t, ryhm\u00e4t ja tiimit, sek\u00e4 erilaiset kanavat. N\u00e4m\u00e4 osallistuvat liiketoimintaprosesseihin tai -toimintoihin, jotka ovat <em>toiminnallisia<\/em> osia. Lis\u00e4ksi rakenneosia ovat ulkoiset toimijat kuten esimerkiksi asiakkaat, kumppanit ja sidosryhm\u00e4t. Informaatiota ovat ne liiketoiminnan kannalta merkitykselliset k\u00e4sitteet, joita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n prosesseissa tai joita liikutellaan toimijoiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Sovelluskerroksen <em>rakenteellisia<\/em> osia ovat sovellukset (eli j\u00e4rjestelm\u00e4t) ja niiden tarjoamat rajapinnat. <em>Toiminnallisia<\/em> osia ovat sovellusten sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t prosessit ja toiminnot, joista osa tarjotaan palveluina ulosp\u00e4in. Palveluita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rajapintojen kautta, jotka puolestaan ovat sovellusten rakenteellisia osia. Sovelluskerroksen informaatioaspektia edustavat tietoelementit, joita sovellukset k\u00e4sittelev\u00e4t ja vaihtavat kesken\u00e4\u00e4n. Tietoelementit ovat konkreettisia ilmentymi\u00e4 liiketoiminnan k\u00e4sitteist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Informaatioarkkitehtuurin eli tietoarkkitehtuurin kannalta liiketoiminnan konseptien k\u00e4sitemallinnus tarkentuu loogisessa tietomallinnuksessa, jossa mallinetaan organisaation varsinainen tieto. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 tietoarkkitehtuuri on horisontaalisia kerroksia l\u00e4pileikkaava vertikaalinen aspekti, joka on mukana kaikessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Teknologiakerroksen entiteeteiss\u00e4 toistuvat niin ik\u00e4\u00e4n kaikki samat toiminnan ja rakenteen perusyksik\u00f6n osat. Teknologiakerros edustaa konkreettisia teknologia-alustoja, ohjelmistoja, laitteita, tiloja ja tietoverkkoja, joiden ajoymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 liiketoiminnan loogiset sovellukset ovat asennettuina. Teknologiakerroksen rooli ja merkitys kokonaisuuden kannalta vaihtelee. Nykyisin hankitaan yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin pilvipalveluina erilaisia liiketoiminnan tarvitsemia ratkaisuja, jolloin pilvipalvelun sis\u00e4inen teknologia on tilaavan organisaation liiketoiminnan kannalta toisarvoista.  <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">3. Organisaation toiminnan ja rakenteen mallintaminen<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">3.1 Kokonaisarkkitehtuurin mallintamisen kattavin notaatio &#8211; ArchiMate<\/h3>\n\n\n\n<p>Organisaation toimintaa ja rakennetta voidaan tarkastella systemaattisesti mallintamisen keinoin. Open Groupin <strong>ArchiMate<\/strong> -notaatio (<a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"linkki (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/pubs.opengroup.org\/architecture\/archimate3-doc\/\" target=\"_blank\">linkki<\/a>) tarjoaa kattavimman joukon elementtej\u00e4, joiden avulla voidaan mallintaa kokonaisvaltaisesti organisaation toimintaa ja rakennetta, sek\u00e4 n\u00e4ihin oleellisesti liittyvi\u00e4 asioita.  Keskeisimm\u00e4t ArchiMate-elementit (ydinelementit) on esitetty kuvassa alla kerroksittain. <\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2544\" height=\"1690\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Toiminta-ja-rakenne-ArchiMate.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2505\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Toiminta-ja-rakenne-ArchiMate.png 2544w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Toiminta-ja-rakenne-ArchiMate-300x199.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Toiminta-ja-rakenne-ArchiMate-768x510.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Toiminta-ja-rakenne-ArchiMate-1024x680.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 2544px) 100vw, 2544px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 9: Organisaation toiminnan ja rakenteen elementit ArchiMate-notaation symboleilla.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>ArchiMaten ydinelementtien v\u00e4liset yhteystyypit on esitetty alla olevassa kuvassa. Paljon ArchiMate malleja ja esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy mm. <em>ArchiMate k\u00e4sikirjasta<\/em> (<a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"linkki (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuuri\/archimate-kasikirja\/\" target=\"_blank\">linkki<\/a>), sek\u00e4 EA ja ArchiMate aiheisesta blogistani (<a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"linkki (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blog\/\" target=\"_blank\">linkki<\/a>).<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2108\" height=\"1888\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ArchiMate-elementit-ja-yhteystyypit-ja-kerrokset-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2948\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ArchiMate-elementit-ja-yhteystyypit-ja-kerrokset-1.png 2108w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ArchiMate-elementit-ja-yhteystyypit-ja-kerrokset-1-300x269.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ArchiMate-elementit-ja-yhteystyypit-ja-kerrokset-1-768x688.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ArchiMate-elementit-ja-yhteystyypit-ja-kerrokset-1-1024x917.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 2108px) 100vw, 2108px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 10: ArchiMate elementit ja -yhteystyypit sek\u00e4 kerrokset.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Kerrosmainen l\u00e4hestymistapa perustuu ArchiMate -viitekehyksen kerroksiin (Business-, Application ja Technology Layer) (kuva alla). On huomattava, ett\u00e4 ArchiMate -viitekehys jaottelee sis\u00e4lt\u00f6elementit paitsi kerroksiin, my\u00f6s aspeketeihin (<a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"linkki (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/pubs.opengroup.org\/architecture\/archimate3-doc\/chap03.html#_Toc10045293\" target=\"_blank\">linkki<\/a>). On siis mahdollista muodostaa organisaation arkkitehtuurin sis\u00e4lt\u00f6kehikko joko a) kerroksellisesti tai b) aspekti-pohjaisesti &#8211; ilman kerroksia!<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1420\" height=\"783\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ArchiMate-Core.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2534\" style=\"width:710px;height:392px\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ArchiMate-Core.png 1420w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ArchiMate-Core-300x165.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ArchiMate-Core-768x423.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ArchiMate-Core-1024x565.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 1420px) 100vw, 1420px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 11: ArchiMate Core Layers<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>ArchiMate kerrokset vastaavat TOGAF ADM (Architecture Development Method) -menetelm\u00e4n vaiheita (B. Business Architecture, C. Information Systems Architecture ja D. Technology Architecture).<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"3276\" height=\"1266\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ArchiMate-kerrokset-ja-TOGAF-ADM.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2511\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ArchiMate-kerrokset-ja-TOGAF-ADM.png 3276w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ArchiMate-kerrokset-ja-TOGAF-ADM-300x116.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ArchiMate-kerrokset-ja-TOGAF-ADM-768x297.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ArchiMate-kerrokset-ja-TOGAF-ADM-1024x396.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 3276px) 100vw, 3276px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 12: ArchiMate kerrokset ja TOGAF ADM.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">3.2 Mallintaminen<\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Mallintaminen<\/strong> on hy\u00f6dyllinen apuv\u00e4line, kun organisaation toimintaan ja rakenteeseen kohdistuu muutoksia. Kun suunnitellaan uusia palveluita tai muutetaan nykyisi\u00e4, ne aina liitet\u00e4\u00e4n osaksi olemassa olevaa kokonaisuutta. Mallintamisen avulla muutosvaikutuksia voidaan tunnistaa tehokkaasti. Mallintaminen auttaa eri sidosryhmi\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4miskohdetta ja arvioimaan sen muutosvaikutuksia paremmin. Mallintamisessa hy\u00f6dyllisint\u00e4 on itse mallinnusprosessi, jonka aikana yhdess\u00e4 tarkastellaan kehitt\u00e4miskohdetta, ja pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki siihen liittyv\u00e4t oleelliset asiat, ja jaetaan yhteinen k\u00e4sitys kokonaisuudesta. Mallintamisen arvo on siin\u00e4, ett\u00e4 sen avulla tulee kysytyksi oikeita kysymyksi\u00e4 ja kuvatuksi organisaatiota systemaattisesti ja ammattimaisesti &#8211; n\u00e4in saavutetaan parempaa laatua lopputulosten muodossa kaikilla organisaation kehitt\u00e4mistoiminnan tasoilla.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p><strong>Mallintamisessa hy\u00f6dyllisint\u00e4 on itse mallinnusprosessi<\/strong>, jonka aikana yhdess\u00e4 tarkastellaan kehitt\u00e4miskohdetta, ja pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki siihen liittyv\u00e4t oleelliset asiat, ja jaetaan yhteinen k\u00e4sitys kokonaisuudesta, ja tehd\u00e4\u00e4n se n\u00e4kyv\u00e4ksi sek\u00e4 arvioitavaksi &#8211; visualisoimalla se.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>Kehitt\u00e4miskohteiden l\u00e4pivienti on se varsinainen \u201dpihvi\u201d. Mallintaminen on vain keino tukea varsinaista kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4, kuvaamalla kehitt\u00e4miskohdetta. Mutta mallintaminen on keino tehd\u00e4 kuvaaminen ammattimaisesti, ja saada aikaan laadukkaita tuotoksia. Mallintaminen on erinomainen tapa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4miskohteesta juuri se oleellinen, ja tehd\u00e4 se n\u00e4kyv\u00e4ksi. Kun t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys on yhdess\u00e4 jaettu, on kehitt\u00e4miskohdetta helpompi kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Mallintamisessa on kyse organisaation toiminnan ja rakenteen ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, ja nimenomaan kokonaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, sek\u00e4 sen monimutkaisuuden hallinnasta. Mallintamisessa tunnistetaan ja visualisoidaan organisaation rakenteelliset osat, ja niihin liittyv\u00e4 toiminta, sek\u00e4 n\u00e4iden toiminnallisten ja rakenteellisten osien v\u00e4liset relaatiot eli suhteet. Suhteet voivat olla rakenteellisia, riippuvuutta ilmaisevia, tai dynamiikkaa kuvaavia.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun organisaation toiminnalliset ja rakenteelliset osat, sek\u00e4 niiden v\u00e4liset yhteydet on mallinnettu, kokonaisuus on tehty n\u00e4kyv\u00e4ksi, sit\u00e4 voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ja kun voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, voidaan kehitt\u00e4\u00e4. Mallinnettujen yhteyksien, eli &#8221;kytkent\u00f6jen&#8221;, avulla voidaan my\u00f6s j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 mik\u00e4 vaikuttaa mihinkin. N\u00e4ist\u00e4 organisaation toiminnallisista ja rakenteellisista osista, sek\u00e4 niiden v\u00e4lisist\u00e4 suhteista muodostuu kokonaisuuden arkkitehtuuri. Eli kokonaisarkkitehtuuri. <\/p>\n\n\n\n<p>Mallintaminen on tehokkainta, kun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on asianmukainen mallinnusv\u00e4line, joka tukee standardinotaatioita (kuten ArchiMate, BPMN ja UML), ja joka tarjoaa keskitetyn kuvauskannan (repositorion) mallinnuselementeille, sek\u00e4 kaavioiden julkaisumahdollisuuden.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Voidaan todeta, ett\u00e4 ArchiMate tarjoaa ainoastaan mallinnusnotaation, eli yhteiset merkint\u00e4tavat kaikille mallintajille. Haaste onkin siin\u00e4, miten ArchiMate:a k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4sti. Usein mallinnuksessa lopputuloksena syntyvi\u00e4 ArchiMate-malleja t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 onkin itse mallinnusprosessi, sill\u00e4 se pakottaa mallintajan ajattelemaan systemaattisesti ja miettim\u00e4\u00e4n mallinnettavan ongelman kaikkia puolia, sek\u00e4 mahdollistaa ennen toteutusta tapahtuvan eri suunnitteluratkaisujen keskin\u00e4isen vertailun.<\/p>\n<cite>[Sovitettu kontekstiin; M. Luukkainen, H. Laine, Tietojenk\u00e4sittelytieteen laitos Helsingin Yliopisto, 2010.]<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Mallinnuksessa ideana on tehd\u00e4 abstraktio jostain tarkastelun alla olevasta kehitt\u00e4miskohteesta. Abstraktiolla tarkoitetaan yksinkertaistettua mallia, joka kuitenkin sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n kiinnostavia yksityiskohtia. Mallinnusta on siis hyvin monen tasoista, ylimalkaisista luonnoksista aina hyvinkin detaljoituun mallinnukseen asti. Mallinnusta tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. ArchiMate:n erilaiset kaaviotyypit tarjoavat kukin mahdollisuuden hieman erilaiseen n\u00e4k\u00f6kulman esilletuomiseen. Yhdell\u00e4 kaaviotyypill\u00e4 ei pystyt\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti mallintamaan tietty\u00e4 kohdetta tyhjent\u00e4v\u00e4sti vaan on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 useita eri n\u00e4k\u00f6kulmia tarjoavia kaavioita. Voidaan esim. kuvata sovelluksen sis\u00e4isten rakenneosien (osaj\u00e4rjestelmien, moduulien) staattista luonnetta rakennekaaviolla (komponenttikaaviolla). N\u00e4in ei kuitenkaan saada viel\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista kuvaa siit\u00e4, miten ja miss\u00e4 roolissa sovellus toimii osana kokonaisarkkitehtuuria, eli tarvitaan lis\u00e4ksi esim. sovellusten vuorovaikutuskaaviota (sovellusintegraatiot) kuvaamaan sovellusten v\u00e4list\u00e4 yhteistoimintaa.<br> <\/p>\n\n\n\n<p>Mallinnuksen detaljirikkauden ja n\u00e4k\u00f6kulmien lis\u00e4ksi mallinnuksen luonteeseen vaikuttaa my\u00f6s se, miss\u00e4 kehitt\u00e4misporisessin vaiheessa mallinnus tapahtuu. Vaatimusm\u00e4\u00e4rittelyn aikana kuvataan ongelman kohdealueen (problem domain) k\u00e4sitteit\u00e4 ja niiden suhteita yl\u00e4tason k\u00e4sitemallikaavioilla. Siirrytt\u00e4ess\u00e4 suunnitteluvaiheeseen, aiemmin tehdyt kaaviot tarkentuvat. Siirrytt\u00e4ess\u00e4 vaatimusm\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 suunnitteluun, kaavioista tulee konkreettisempia, eli niiden abstraktiotaso laskee. Kaaviot siis tarkentuvat ja muuttuvat toteutusl\u00e4heisemm\u00e4ksi siirrytt\u00e4ess\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 suunnitteluun. <\/p>\n<cite>[Sovitettu kontekstiin; M. Luukkainen, H. Laine, Tietojenk\u00e4sittelytieteen laitos Helsingin Yliopisto, 2010.]<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Mallinnusv\u00e4lineen k\u00e4ytt\u00e4minen ja mallintaminen ovat taitoja, jotka edellytt\u00e4v\u00e4t paneutumista ja osaamista paitsi organisaation toiminnasta, my\u00f6s taiteellista silm\u00e4\u00e4 ja ihmissuhdetaitoja. Mallinnusty\u00f6 onkin arkkitehtuurity\u00f6t\u00e4, josta noin 80%  on kommunikointia ja tiedonkeruuta, ja 20% puhdasta mallintamista. Mallintaminen itse on tarkkuutta ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 vaativaa, ja edellytt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tynlaista asennetta. <\/p>\n\n\n\n<p>Mallintaminen on paras tapa oppia mallintamista ja saada arkkitehtuurin tuotoksia aikaan. Mallintamista ei opi kursseilla vaan tekem\u00e4ll\u00e4. P\u00e4ivitt\u00e4in. Edes v\u00e4h\u00e4n kerralla. Silloin siit\u00e4 muodostuu rutiini, joka alkaa palkitsemaan tekij\u00e4\u00e4ns\u00e4 kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla! Kun keskittyy tekemiseen, taitojen oppiminen kehittyy. &#8221;K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tekeminen opettaa&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\"><em><strong>&#8221;Mallintaminen on helppoa, jos on oikea asenne. <br>Mutta oikean asenteen omaksuminen on vaikeaa.&#8221; <br>Oikean asenteen oppii tekem\u00e4ll\u00e4. <\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Tekeminen on ylivoimaisesti paras tapa saada asioita aikaan! [Anssi Tuulenm\u00e4ki]<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">3.3 Mallinnusv\u00e4line<\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Mallinnusv\u00e4line<\/strong> on organisaation toiminnallisten ja rakenteellisten osien, sek\u00e4 n\u00e4iden v\u00e4listen yhteyksien hallintaj\u00e4rjestelm\u00e4. Mallinnusv\u00e4line on my\u00f6s organisaation kokonaisarkkitehtuurin ja kehitt\u00e4miskohteiden k\u00e4sittelyn ja visualisoinnin v\u00e4line, eli <em>kuvausv\u00e4line<\/em>. Samalla se on my\u00f6s johtamisen ja kehitt\u00e4misen sek\u00e4 operatiivisen toiminnan tukij\u00e4rjestelm\u00e4. Ammattimainen v\u00e4line mahdollistaa systemaattisen kehitt\u00e4misen. <\/p>\n\n\n\n<p>Tyypillisesti mallinnusv\u00e4lineet tarjoavat elementtien kuvauskannan (repositorion) ja kaavioiden julkaisumahdollisuuden. Usein mallinnusv\u00e4line mahdollistaa my\u00f6s erilaiset analyysit kuvauskannan dataan perustuen. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 ominaisuutenaan mallinnusv\u00e4lineet tarjoavat tuen standardinotaatioille, joista kattavin, monipuolisin ja ilamisuvoimaisin on ArchiMate. Se on vakiinnuttanut paikkansa merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 kokonaisarkkitehtuurin mallinnuskielen\u00e4. ArchiMatea tukee useat eri mallinnusv\u00e4lineet (<a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blog\/enterprise-architecture-modelling-tools-with-archimate-support\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"linkki (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\">linkki<\/a>), joista osa on Open Groupin sertifioimia (<a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"linkki (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/certification.opengroup.org\/register\/archimate-tool\" target=\"_blank\">linkki<\/a>). <\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"863\" height=\"525\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/archi_laptop.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2414\" style=\"width:432px;height:263px\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/archi_laptop.png 863w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/archi_laptop-300x183.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/archi_laptop-768x467.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 863px) 100vw, 863px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 13: Archi mallinnusv\u00e4line (<a href=\"https:\/\/www.archimatetool.com\/\">https:\/\/www.archimatetool.com\/<\/a>).<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Mallinnusv\u00e4lineist\u00e4 moderneimmat tukevat paitsi standardinotaatioita kuten <strong>ArchiMate<\/strong>, my\u00f6s Open Groupin ArchiMate-mallien siirtoformaattia, <em><strong>ArchiMate Model Exchange File Format<\/strong><\/em> (<a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"linkki (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.opengroup.org\/open-group-archimate-model-exchange-file-format\" target=\"_blank\">linkki<\/a>). Sen avulla ArchiMate-malleja voidaan siirt\u00e4\u00e4 eri v\u00e4lineiden v\u00e4lill\u00e4. Mallinnusv\u00e4lineet tarjoavat tyypillisesti my\u00f6s jonkinlaisen skriptikielen, jonka avulla voidaan laatia esimerkiksi automatisoituja rutiineja vaikkapa repositorion elementtien k\u00e4sittelyyn (muunnokset, import \/ export, relaatioiden luonti jne.). Mallinnusv\u00e4lineiss\u00e4 on vaihteleva m\u00e4\u00e4r\u00e4 mallinnusty\u00f6t\u00e4 helpottavia ja tehostavia ominaisuuksia, kuten sallittujen relaatioiden validointi, n\u00e4kymien generointi, elementtien relaatioiden ja niiden kautta kytkettyjen elementtien automaattinen visualisointi, raporttien genereointi (eri formaatteihin kuten esim. Word, Powerpoint, pdf, HTML) jne.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\"><em><strong>Taitava mallintaja saa mallinnusv\u00e4lineell\u00e4 aikaan mit\u00e4 vaan halutaan. <br>Taitamaton mallintaja saa mallinnusv\u00e4linell\u00e4 aikaan mit\u00e4 vaan, paitsi sit\u00e4 mit\u00e4 halutaan.<br>\u201dA fool with a tool is still a fool\u201d.<\/strong>\ufeff<\/em><\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Mallinnusv\u00e4line on kokonaisarkkitehtuurin kuvausv\u00e4line ja -hallintaj\u00e4rjestelm\u00e4<\/h4>\n\n\n\n<p>Ammattimaisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja systemaattisessa kokonaisarkkitehtuurin mallintamsessa mallinnusv\u00e4line on organisaation kokonaisarkkitehtuurin hallintakyvykkyyden \/ -toiminnon (<em>Enterprise Architecture Management, EAM<\/em>) p\u00e4\u00e4asiallinen tukiv\u00e4line. Valittu mallinnusv\u00e4line on kokonaisarkkitehtuurin ensisijainen kuvausv\u00e4line, ja organisaation toiminnallisten ja rakenteellisten osien, sek\u00e4 niiden v\u00e4lisien yhteyksien yll\u00e4pitoj\u00e4rjestelm\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 mallinnusv\u00e4line on kokonaisarkkitehtuurin hallintaj\u00e4rjestelm\u00e4 (<em>EA tool<\/em>).<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Mallinnusv\u00e4line on organisaation digitaalisen kaksosen (DTO) hallintaj\u00e4rjestelm\u00e4<\/h4>\n\n\n\n<p>Sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 kokonaisarkkitehtuurin mallinnusv\u00e4lineess\u00e4 on tietoa kaikista organisaation toiminnallisista ja rakenteellisista osista, siihen voidaan yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin integroida l\u00e4hes reaaliaikaista tietoa organisaation prosesseista ja muista organisaation j\u00e4rjestelmist\u00e4, kuten esimerkiksi konfiguraation hallintaj\u00e4rjestelm\u00e4 (<em>Configuration Management DataBase, CMDB<\/em>). T\u00e4ll\u00f6in on luontevaa ajatella ett\u00e4, kokonaisarkkitehtuurin mallinnusv\u00e4line on organisaation digitaalisen kaksosen (<em><strong>Digital Twin of an Organization, DTO<\/strong><\/em>, tai <em>Enterprise Digital Twin<\/em>) hallintaj\u00e4rjestelm\u00e4. DTO on Gartnerin 2017 lanseeraama k\u00e4site, jolla tarkoitetaan organisaation digitaalista versiota, jonka avulla organisaation toimintaa voidaan esimerkiksi monitoroida, simuloida ja hallita.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1330\" height=\"426\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Mallinnusva\u0308line-KA-malli-ja-DTO.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2692\" style=\"width:665px;height:213px\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Mallinnusva\u0308line-KA-malli-ja-DTO.png 1330w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Mallinnusva\u0308line-KA-malli-ja-DTO-300x96.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Mallinnusva\u0308line-KA-malli-ja-DTO-768x246.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Mallinnusva\u0308line-KA-malli-ja-DTO-1024x328.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 1330px) 100vw, 1330px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 14: Mallinnusv\u00e4line, kokonaisarkkitehtuurin (KA) malli ja DTO.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>V\u00e4linepuolella DTO-konseptiin liitet\u00e4\u00e4n usein ns. <em>process mining<\/em> eli prosessien louhinta- ja suorituskyvyn analysointiv\u00e4lineet (kuten esimerkiksi QPR Process Analy<em>zer<\/em>, <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"linkki (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.qpr.com\/products\/qpr-processanalyzer\" target=\"_blank\">linkki<\/a>), mutta DTO-konsepti on laajempi kokonaisuus kuin mit\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n prosessien suorituskyvyn analysointi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4. Kun prosesseista saatava suorituskykytieto yhdistet\u00e4\u00e4n tietoihin organisaation muista tietol\u00e4hteist\u00e4, sek\u00e4 perustietoihin organisaation toiminnallisista ja rakenteellisista osista, ja niihin liittyvist\u00e4 tilatiedoista, voidaan puhua t\u00e4ysiverisest\u00e4 DTO-hallintaj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Kattavimmillaan DTO k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 mm. organisaation kaikki liiketoiminnan palvelut ja -prosessit, toimijat, j\u00e4rjestelm\u00e4t, IT-palvelut sek\u00e4 tilat ja laitteet, jotka kaikki liittyv\u00e4t toisiinsa, ja joiden muodostama kokonaisuus on konkreettisen organisaation digitaalinen kaksonen. Mit\u00e4 reaaliaikaisemman n\u00e4kym\u00e4n DTO tarjoaa organisaation tilasta, sit\u00e4 paremmin se on hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 eri tasoisiin toimenpiteisiin (strategisiin, taktisiin ja operatiivisiin). Parhaimmillaan DTO mahdollistaa nopean ja ajantaisaisen palautesilmukan avulla operatiivisten toimenpiteiden hallinnan <strong>OODA<\/strong>-silmukan mukaisesti (OODA-loop, Observe-Orient-Decide-Act, <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"linkki (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/OODA_loop\" target=\"_blank\">linkki<\/a>).<\/p>\n\n\n\n<p>Modernien kokonaisarkkitehtuurin kuvausv\u00e4lineiden ja DTO-ratkaisujen (esim. <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Mavim (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.mavim.com\/\" target=\"_blank\">Mavim<\/a>, <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Orbus iServer (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.orbussoftware.com\/\" target=\"_blank\">Orbus iServer<\/a>) k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4t tarjoavat helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 ja ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 n\u00e4kymi\u00e4 (dashboardeja) organisaatiosta eri k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhmille (johto, liiketoiminnan kehitt\u00e4j\u00e4t, p\u00e4\u00e4llik\u00f6t, arkkitehdit, kehitystiimit, palvelunhallinta jne.). DTO-j\u00e4rjestelm\u00e4t integroituvat moniin organisaation j\u00e4rjestelmiin ker\u00e4t\u00e4kseen tietoa, jota yhdistell\u00e4\u00e4n ja jalostetaan. N\u00e4in DTO tarjoaa l\u00e4hes reaaliaikaisen tilannekuvan organisaation toiminnasta ja rakenteesta. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 osa kokonaisarkkitehtuurin mallinnusv\u00e4lineist\u00e4 tullee kasvamaan, laajenemaan, konsolidoitumaan, tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n integroitumaan tiiviimmin muiden erikoistuneiden v\u00e4lineiden kanssa (esim. CMDB, BI, BI\/A, BAM, BPM, portfolion hallinta jne.). Joka tapauksessa kokonaisarkkitehtuurin hallinta (EAM) on osa DTO-konseptia. Voidaan ajatella my\u00f6s ett\u00e4 DTO on kokonaisarkkitehtuurin (EA) kehittymisen seuraava aste. Osa kokonaisarkkitehtuurin mallinnusv\u00e4lineist\u00e4 kytkeytyy jo nyt mm. gaafitietokantoihin (<em>Graph Database<\/em>), ja muihin tiedon yhdistelyn v\u00e4lineisiin, sek\u00e4 &#8217;korkeamman visuaalisen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemuksen&#8217; tarjoaviin k\u00e4ytt\u00f6liittymiin.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">3.4 Mallintamisen kaaviotyypit<\/h3>\n\n\n\n<p>Kun organisaation toimintaa ja rakennetta mallinnetaan, se voidaan tehd\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyj\u00e4 kaavioityyppej\u00e4. Kaaviotyyppi on esim\u00e4\u00e4ritelty &#8221;suunnittelumalli&#8221;, jossa m\u00e4\u00e4r\u00e4tyill\u00e4 elementeill\u00e4 ja yhteystyypeill\u00e4 voidaan mallintaa kehitt\u00e4miskohdetta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyst\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta (viewpoint). <\/p>\n\n\n\n<p>Organisaatiossa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t kaaviotyypit on m\u00e4\u00e4ritelty valmiiksi, jotta mallintaminen olisi helpompaa ja arkkitehtuurituotokset olisivat yhteismitallisia. Kun organisaatiossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n samoja kaaviotyyppej\u00e4, saadaan organisaation kokonaisarkkitehtuurin sis\u00e4lt\u00f6 pysym\u00e4\u00e4n mahdollisimman koherenttina, yhdenmukaisena ja johdonmukaisena. Siksi onkin t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 organisaatiossa sovitaan mit\u00e4 kaaviotyyppej\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4t kaaviotyypit ovat valikoituneet eri l\u00e4hteist\u00e4 (artikkelit, seminaarit) ja vuosien arkkitehtuurity\u00f6n kokemusten perusteella eri organisaatiosta. N\u00e4m\u00e4 keskeisimm\u00e4t kaaviotyypit ja niist\u00e4 versioidut sovellutukset riitt\u00e4v\u00e4t useimpiin mallinnustarpeisiin. N\u00e4iden kaaviotyyppien avulla voidaan kuvata kaikki oleelliset asiat m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn kehitt\u00e4miskohteen kuvaamiseksi ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Keskeiset kaaviotyypit ovat: 1) Tavoitteet -n\u00e4kym\u00e4, 2) Kerrosn\u00e4kym\u00e4, 3) Vuorovaikutusn\u00e4kym\u00e4 eli integraation\u00e4kym\u00e4 (toimijoiden-, prosessien- ja sovellusten vuorovaikutus), 4) K\u00e4sitemalli ja 5) Teknologia-alusta (kuva alla).<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"3166\" height=\"1820\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kaaviotyypit-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2550\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kaaviotyypit-1.png 3166w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kaaviotyypit-1-300x172.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kaaviotyypit-1-768x441.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kaaviotyypit-1-1024x589.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 3166px) 100vw, 3166px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 15: Keskeiset kaaviotyypit.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">3.4.1 Tavoitteet-n\u00e4kym\u00e4<\/h4>\n\n\n\n<p><strong>Tavoitteet -n\u00e4kym\u00e4n<\/strong> (<em>Motivation View, Goals View<\/em>) avulla voidaan kiteytt\u00e4\u00e4 yhteen n\u00e4kym\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4miskohteen tarve: mik\u00e4 on se lis\u00e4arvo joka t\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4miskohteen avulla saavutetaan (alustava \u201dbusiness case\u201d). Tavoitteet -n\u00e4kym\u00e4n avulla vastataan kysymyksiin:<em> kenelle, miksi, mit\u00e4<\/em>. Kaiken kehitt\u00e4misen perustana tulisi aina olla selke\u00e4 k\u00e4sitys <em>miksi<\/em> muutos tarvitaan. T\u00e4m\u00e4n kaaviotyypin avulla on mahdollista analysoida, ennen kuin tehd\u00e4\u00e4n yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, seuraavia asioita:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><em>Kenelle<\/em> kehitt\u00e4miskohde on tarkoitettu, mitk\u00e4 <strong>sidosryhm\u00e4t<\/strong> ovat kiinnostuneita t\u00e4st\u00e4 kehitt\u00e4mistarpeesta tai muutoksesta, tai joilla on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n jokin intressi t\u00e4h\u00e4n kehitt\u00e4miskohteeseen liittyen, eli mit\u00e4 sidosryhmi\u00e4 se koskee? Sidosryhmi\u00e4 ovat esimerkiksi asiakkaat, sis\u00e4iset tai ulkoiset toimijat.<\/li>\n\n\n\n<li><em>Miksi<\/em> kehitt\u00e4miskohde tarvitaan, mitk\u00e4 ovat sen <strong>ajurit<\/strong> eli taustavaikuttimet, mitk\u00e4 ovat varsinaiset ongelmat tai juurisyyt. On eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 analysoida miksi kehitt\u00e4mistarve on merkityksellinen, miksi tarvitaan muutos nykyiseen asiantilaan?<\/li>\n\n\n\n<li><em>Mit\u00e4<\/em> ovat ne <strong>tavoitteet<\/strong>, joita kehitt\u00e4mistarpeeseen liittyy. Ne on syyt\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sanamuodoiltaan selke\u00e4sti ohjaaviksi, kohti konkretiaa pyrkiviksi, sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavoitteeseen laadullisen m\u00e4\u00e4reen. Esimerkiksi &#8221;asiakastyytyv\u00e4isyyden parantaminen&#8221;, &#8221;hakemusk\u00e4sittelyn nopeuttaminen&#8221;, &#8221;manuaality\u00f6n v\u00e4hent\u00e4minen&#8221; jne.<\/li>\n\n\n\n<li><em>Mit\u00e4<\/em> halutaan saada aikaan, mitk\u00e4 ovat konkreettiset <strong>lopputulokset<\/strong>? Tavoitteille voidaan tunnistaa mitattavissa olevia lopputuloksia, kuten esim. &#8221;asiakastyytyv\u00e4isyyden parantaminen 20%&#8221;. Lopputuloksen arvon mitta on viime k\u00e4dess\u00e4 se, miten hyvin se k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4 tyydytt\u00e4\u00e4, eli mik\u00e4 on asiakkaan kokema tyytyv\u00e4isyys.<\/li>\n\n\n\n<li><em>Miten<\/em> tavoitteisiin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, voidaan tunnistaa mallintamalla kehitt\u00e4miskohteeseen liittyv\u00e4t <strong>periaatteet<\/strong> ja <strong>rajoitteet<\/strong> sek\u00e4 <strong>kehitt\u00e4misvaatimukset<\/strong>. Niist\u00e4 voidaan tunnistaa <em>mill\u00e4<\/em> konkreettisilla <strong>toimenpiteill\u00e4<\/strong> tavoitteiden mukaisiin lopputuloksiin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, sek\u00e4 <em>mit\u00e4<\/em><strong>&nbsp;kyvykkyyksi\u00e4&nbsp;<\/strong>organisaation&nbsp;tulee&nbsp;omata, ja <em>mill\u00e4<\/em> <strong>resursseilla<\/strong> kyvykkyydet toteutuvat.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Tavoitteet-n\u00e4kym\u00e4 on apuv\u00e4line kehitt\u00e4mistarpeen analysointiin, jossa pyrit\u00e4\u00e4n tunnistamaan todellinen tarve, sen juurisyyt, konkreettiset tavoitteet, lopputulokset ja toimenpiteet. Konkretia lis\u00e4\u00e4ntyy siirrytt\u00e4ess\u00e4 alasp\u00e4in, kun tarkennetaan tavoitetta, lopputuloksisiksi, ja edelleen konkreettisiksi toimenpiteiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4llaisella yhden sivun tiivistyksell\u00e4 havainnollistetaan kehitt\u00e4mistarpeen juurisyyt, tavoitteet, periaatteet ja rajaukset sek\u00e4 kehitt\u00e4misvaatimukset. Kaaviotyypill\u00e4 saadaan aikaan yksinkertainen rautalankamalli kehitt\u00e4mistarpeesta, kaiken tekemisen pohjaksi. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 Tavoitteet -n\u00e4kym\u00e4t ovat eritt\u00e4in hy\u00f6dyllisi\u00e4 jokaisen kehitt\u00e4miskohteen osalta, sill\u00e4 niiden avulla tehd\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4ksi ja arvioitavaksi ennen kaikkea MIKSI kyseinen kehitt\u00e4miskohde on merkityksellinen, ja mik\u00e4 on sen tuottama lis\u00e4arvo.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1462\" height=\"1610\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Tavoitteet-na\u0308kyma\u0308-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2633\" style=\"width:731px;height:805px\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Tavoitteet-na\u0308kyma\u0308-1.png 1462w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Tavoitteet-na\u0308kyma\u0308-1-272x300.png 272w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Tavoitteet-na\u0308kyma\u0308-1-768x846.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Tavoitteet-na\u0308kyma\u0308-1-930x1024.png 930w\" sizes=\"auto, (max-width: 1462px) 100vw, 1462px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 16: Tavoitteet-n\u00e4kym\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>HUOM! <em>Tavoitteet<\/em> -n\u00e4kym\u00e4 soveltuu strategiaty\u00f6n tueksi, kun halutaan tarkasti osoittaa miten strategisista tavoitteista johdetaan mittattavissa olevia lopputuloksia, edelleen toimenpiteit\u00e4 ja kyvykkyyksi\u00e4. <em>Tavoitteet<\/em> -n\u00e4kym\u00e4n avulla voidaan visualisoida strategia, ja tuoda se kiinte\u00e4ksi osaksi organisaation toiminnan ja rakenteen kehitt\u00e4mist\u00e4. Osaksi kokonaisarkkitehtuuria. <em>Tavoitteet<\/em> -n\u00e4kym\u00e4n avulla voidaan my\u00f6s tunnistaa tarvittavat kyvykkyydet, kun halutaan kuvata tavoitetilaa.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">3.4.2 Kerrosn\u00e4kym\u00e4<\/h4>\n\n\n\n<p><strong>Kerrosn\u00e4kym\u00e4ll\u00e4<\/strong> (<em>Layered View<\/em>) voidaan esitt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4miskohteen kokonaiskuva, konteksti \/ toimintaymp\u00e4rist\u00f6, joka on kehitt\u00e4miskohteen kannalta kiinnostava ja merkityksellinen. Kerrosn\u00e4kym\u00e4n avulla voidaan tunnistaa ja kuvata kehitt\u00e4miskohteen toiminnan ja rakenteen t\u00e4rkeimm\u00e4t osatekij\u00e4t, sek\u00e4 n\u00e4iden v\u00e4liset riippuvuudet. T\u00e4llaisia osatekijeit\u00e4 ovat esimerkiksi seuraavat: asiakkaat, joille tarjotaan, liiketoiminnan palveluita, joita tuotetaan  m\u00e4\u00e4r\u00e4tyill\u00e4 liiketoimintaprosesseilla, joita tuetaan sovelluspalveluilla, joita tarjoavat m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt sovellukset, jotka on toteutettu m\u00e4\u00e4r\u00e4tyill\u00e4 teknologiapalveluilla ja -alustoilla. <br><\/p>\n\n\n\n<p>Kerrosn\u00e4kymiss\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kaikkien ArchiMate kerrosten (<em>Biz, App, Tech<\/em>) elementtej\u00e4, ja kerrosn\u00e4kym\u00e4n avulla n\u00e4it\u00e4 eri kerrosten elementtej\u00e4 kytket\u00e4\u00e4n toisiinsa. Kerrosn\u00e4kym\u00e4 on kenties hy\u00f6dyllisin ja informatiivisin kaaviotyyppi, sill\u00e4 kerrosn\u00e4kym\u00e4n avulla visualisoidaan eri kerrosten elementtien v\u00e4liset suhteet. N\u00e4in voidaan esitt\u00e4\u00e4 samassa kaaviossa elementtien v\u00e4lisi\u00e4 rakenteellisia- ja dynaamisia suhteita, sek\u00e4 riippuvuussuhteita. N\u00e4iden osoittaminen onkin er\u00e4s arkkitehtuurin t\u00e4rkeimmist\u00e4 ominaispiirteist\u00e4. <\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1282\" height=\"1302\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kerrosna\u0308kyma\u0308.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2626\" style=\"width:641px;height:651px\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kerrosna\u0308kyma\u0308.png 1282w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kerrosna\u0308kyma\u0308-295x300.png 295w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kerrosna\u0308kyma\u0308-768x780.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kerrosna\u0308kyma\u0308-1008x1024.png 1008w\" sizes=\"auto, (max-width: 1282px) 100vw, 1282px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 17: Kerrosn\u00e4kym\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-black-color has-pale-cyan-blue-background-color has-text-color has-background\">Katso &#8221;<strong>Kerrosn\u00e4kym\u00e4<\/strong>&#8221; <a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/Kerrosnakyma.mp4\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">video<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">3.4.3 Vuorovaikutusn\u00e4kym\u00e4<\/h4>\n\n\n\n<p><strong>Vuorovaikutusn\u00e4kym\u00e4<\/strong> (<em>Cooperation View<\/em>) eli integraation\u00e4kym\u00e4 kuvaa tietovirtoja toimijoiden, prosessien tai sovellusten v\u00e4lill\u00e4. Eli mit\u00e4 tietoa siirtyy ja mihin suuntaan. Vuorovaikutusn\u00e4kymi\u00e4 on kolmea eri tyyppi\u00e4 (kuva alla), joita voidaan my\u00f6s yhdistell\u00e4 mik\u00e4li tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi sovellusten vuorovaikutusn\u00e4kym\u00e4ss\u00e4 voidaan esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s toimijoita.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"3208\" height=\"1618\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Vuorovaikutus-na\u0308kyma\u0308.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2567\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Vuorovaikutus-na\u0308kyma\u0308.png 3208w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Vuorovaikutus-na\u0308kyma\u0308-300x151.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Vuorovaikutus-na\u0308kyma\u0308-768x387.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Vuorovaikutus-na\u0308kyma\u0308-1024x516.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 3208px) 100vw, 3208px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 18: Vuorovaikutus-n\u00e4kym\u00e4 (variaatiot).<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">3.4.4 K\u00e4sitemalli<\/h4>\n\n\n\n<p><strong>K\u00e4sitemalli<\/strong> (<em>Conceptual Data Model<\/em>) kuvaa kehitt\u00e4miskohteen tai kohdealueen liiketoiminnan k\u00e4sitteit\u00e4 ja niiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. K\u00e4sitemallin pohjalta voidaan laatia my\u00f6s sovellustason tietomalli. <\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1222\" height=\"568\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Ka\u0308sitemalli-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2636\" style=\"width:611px;height:284px\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Ka\u0308sitemalli-1.png 1222w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Ka\u0308sitemalli-1-300x139.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Ka\u0308sitemalli-1-768x357.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Ka\u0308sitemalli-1-1024x476.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 1222px) 100vw, 1222px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 19: K\u00e4sitemalli.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">3.4.5 Teknologia-alusta<\/h4>\n\n\n\n<p><strong>Teknologia-alusta<\/strong> (<em>Technology- \/ Infrastructure View, Deploymenet Diagram<\/em>) kuvaa sovelluksen ajoymp\u00e4rist\u00f6n: alustaohjelmistot kuten k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n, laitteet kuten palvelimet jne. (kuva alla). Solmu on alustan rakenteellinen elementti, jonka sis\u00e4\u00e4n ohjelmistot voidaan sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 (nesting) tilan s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi ja ymm\u00e4rrett\u00e4vyyden parantamiseksi. T\u00e4ll\u00f6in teknologia-alusta esitet\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin pinona, ja se on visuaalisesti helpompi hahmottaa. Lis\u00e4ksi tilaa s\u00e4\u00e4styy, jos samalle kaaviolle tulee useita alustasolmuja, esimerkiksi eri palvelinkonfiguraatioille, klusterin solmuille tms.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1580\" height=\"756\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Teknologia-alusta.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2641\" style=\"width:790px;height:378px\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Teknologia-alusta.png 1580w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Teknologia-alusta-300x144.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Teknologia-alusta-768x367.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Teknologia-alusta-1024x490.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 1580px) 100vw, 1580px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 20: Teknologia-alusta.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">3.5 Mallintamisen referenssimateriaalia<\/h3>\n\n\n\n<p>Esimerkkej\u00e4 ja malleja eri kaaviotyypeist\u00e4 l\u00f6ytyy mm. seuraavista linkeist\u00e4: <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"ArchiMate k\u00e4sikirja (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuuri\/archimate-kasikirja\/\" target=\"_blank\">ArchiMate k\u00e4sikirja<\/a><\/strong> &#8211; malleja ja esimerkkej\u00e4 suomeksi,<\/li>\n\n\n\n<li><strong><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"ArchiMate Cookbook (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blog\/archimate-cookbook\/\" target=\"_blank\">ArchiMate Cookbook<\/a><\/strong> &#8211; paljon malleja ja esimerkkej\u00e4 englanniksi,<\/li>\n\n\n\n<li><a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"ArchiMate Examples (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blog\/archimate-examples\/\" target=\"_blank\"><strong>ArchiMate Examples<\/strong><\/a> &#8211; eritt\u00e4in paljon ArchiMate mallintamisen suunnittelumalleja ja esimerkkej\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><em>Enterprise Architecture at Work<\/em>, 4th Edition, Marc Lankhorst et al., Springer, 2017.<\/li>\n\n\n\n<li><em>Mastering ArchiMate<\/em>, Edition III, Gerben Wierda, 2017. (1st edition 2012)<\/li>\n\n\n\n<li><em>Chess and the Art of Enterprise Architecture<\/em>, Gerben Wierda, 2015.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">4. Kokonaisarkkitehtuurin ongelma ja sen ratkaisu<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">4.1 Kokonaisarkkitehtuurin ongelma on kokonaisarkkitehtuuri<\/h3>\n\n\n\n<p>Useille organisaation sidosryhmille, kuten johdolle ja toiminnan kehitt\u00e4miseen osallistuville kokonaisarkkitehtuuri on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, sen v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 on vaikea n\u00e4hd\u00e4, se on &#8221;erillinen kaikesta muusta&#8221;. Kokonaisarkkitehtuurin viitekehykset ovat laajoja ja vaikeaselkoisia, ja niiden perinteinen &#8221;<strong>n\u00e4k\u00f6kulmapohjaisuus<\/strong>&#8221; (nelj\u00e4 T:t\u00e4: <strong>T<\/strong>oiminta, <strong>T<\/strong>ieto, <strong>T<\/strong>ietoj\u00e4rjestelm\u00e4, <strong>T<\/strong>eknologia) johtaa siilomaiseen tarkasteluun. Se mik\u00e4 joskus oli hyv\u00e4 muistis\u00e4\u00e4nt\u00f6, ja auttoi kokonaisarkkitehtuurity\u00f6n j\u00e4sentelyss\u00e4 (nuo nelj\u00e4 T:t\u00e4), ei toimi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Organisaatio (tai sen liiketoimintayksikk\u00f6, <em>Business Domain<\/em>) on kokonaisuus. Yksi konkreettinen ja koherentti reaalimaailman kokonaisuus. Ei nelj\u00e4 eri osakokonaisuutta. &#8221;N\u00e4k\u00f6kulmapohjaisessa&#8221; organisaation tarkastelussa ei huomioida kahta asiaa: 1) kokonaisuutta ja 2) arkkitehtuuria. Wanha &#8221;n\u00e4k\u00f6kulmapohjaisuus&#8221; korostaa liikaa eri n\u00e4k\u00f6kulmien erityisyytt\u00e4 ja erillisyytt\u00e4. Sen sijaan, organisaatiota tai sen osaa, tai yksitt\u00e4ist\u00e4 kehitt\u00e4miskohdetta, tulisi tarkastella yhten\u00e4 kokonaisuutena, jolloin huomioidaan kaikki oleelliset asiat, kerrokset ja n\u00e4k\u00f6kulmat, palvelut, prosessit, tiedot ja j\u00e4rjestelm\u00e4t jne. &#8211; kokonaisvaltaisesti, samalla kertaa, kokonaisuuteen ei saa j\u00e4\u00e4d\u00e4 aukkoja. <\/p>\n\n\n\n<p>Kokonaisarkkitehtuuritoiminto on usein ollut varsin erillinen kaikesta muusta kehitt\u00e4mistoiminnasta. On pidetty katselmointeja j\u00e4lkik\u00e4teen, viisasteltu norsunluutornista, piirusteltu viikko- tai kuukausikaupalla kaavioita joita kukaan muu ei ymm\u00e4rr\u00e4, tai edes halua n\u00e4hd\u00e4. Kuvaukset ovat wanhentuneita jo valmistuessaan. Kokonaisarkkitehdit eiv\u00e4t ole osallistuneet p\u00e4ivitt\u00e4iseen kehitt\u00e4mistoimintaan yhdess\u00e4 muiden kanssa, vaan arkkitehdit ovat toimineet &#8221;irti arjesta&#8221;, p\u00e4\u00e4 pilviss\u00e4, omassa kuplassaan laajojen suunnitelmiensa parissa. T\u00e4llainen toiminta on usein koettu hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4ksi, ja touhu on lopetettu kokonaan kun muiden k\u00e4rsiv\u00e4llisyys on loppunut. Nykyp\u00e4iv\u00e4n liiketoimintaymp\u00e4rist\u00f6 on niin nopeatempoista, etteiv\u00e4t hitaat, raskaat, liian laajat ja liian tarkat suunnitelmat liian aikaisessa vaiheessa ole erityisen hy\u00f6dyllisi\u00e4. Kokonaisarkkitehtuurin v\u00e4lineet, -menetelm\u00e4t ja -viitekehykset ovat olleet vaikeita k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja vaikeaselkoisia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, my\u00f6s arkkitehdeille itselleen. Joskus toimintaa on yritetty uudelleenk\u00e4ynnist\u00e4\u00e4, mutta jos keinot ovat olleet ne samat wanhat, on seurauksena ollut j\u00e4lleen ep\u00e4onnistuminen. Ei ihme jos organisaation johto on jossain m\u00e4\u00e4rin allergisoitunut koko asialle. Vaikka itse asia olisikin t\u00e4rke\u00e4ksi koettu, on se pilattu t\u00f6ker\u00f6ll\u00e4 toteutuksella. T\u00e4llainen &#8221;<strong>vanhoillisuus<\/strong>&#8221; ja &#8221;<strong>erillisyys<\/strong>&#8221; ovat n\u00e4k\u00f6luklmapohjaisuuden ohella ajaneet kokonaisarkkitehtuurin itse aiheutettuihin &#8221;eksistentialistisiin&#8221; ongelmiin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kokonaisarkkitehtuurin paradoksi<\/strong>: organisaatio on monimutkainen ja laaja-alainen asia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kehitt\u00e4\u00e4 ja hallita. Kokonaisarkkitehtuuri auttaisi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hallitsemaan t\u00e4t\u00e4 organisaation kokonaisuutta ja sen monimutkaisuutta. Mutta kokonaisarkkitehtuuri itse on vaikea: kokonaisarkkitehtuurin menetelm\u00e4t ja viitekehykset ovat liian monimutkaisia ja laajoja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ja niiden hy\u00f6dynt\u00e4minen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei usein onnistu. Organisaation muodostama kokonaisuus on laaja, kuvausten tekeminen ja yll\u00e4pito on ty\u00f6l\u00e4st\u00e4. Eli kokonaisarkkitehtuurin ongelma on kokonaisarkkitehtuuri itse.<\/p>\n\n\n\n<p>Siksi kokonaisarkkitehtuuri tulisi pelastaa silt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n. Siksi kokonaisarkkitehtuuria tulisi muuttaa. T\u00e4ss\u00e4 muutoksessa kannattaa keskitty\u00e4 kokonaisarkkitehtuurin rooliin ja merkitykseen organisaatiossa. Kokonaisarkkitehtuuri on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 kuin on organisaation toiminnan ja rakenteen kehitt\u00e4minen, koska kyse on samasta asiasta. Kokonaisarkkitehuurista puhumisen sijaan kannattaa keskitt\u00e4\u00e4 huomio &#8221;varsinaiseen pihviin eik\u00e4 lautaseen&#8221;: varsinaisesti merkityksellist\u00e4 on organisaation kehitt\u00e4mistoiminta, eli kehitt\u00e4miskohteiden l\u00e4pivienti. Kehitt\u00e4mistoiminnalla aikaansaadaan organisaation olemassaolon kannalta kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4: arvon tuottamista asiakkaille. Kokonaisarkkitehtuuri on ainoa(!) ja paras menetelm\u00e4, joka tukee organisaation kokonaisvaltaista toiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4. Kokonaisarkkitehtuurilla on vakiintuneet, ammattimaiset ja systemaattiset menetelm\u00e4ns\u00e4, joiden ytimess\u00e4 on my\u00f6s mallintaminen. Kokonaisarkkitehtuuriin liittyy valmiita malleja ja menetelmi\u00e4, viitekehyksi\u00e4 ja standardeja mallinnuskieli\u00e4. Niist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 vain muotoilla organisaation tarpeisiin sopiva versio, joka on riitt\u00e4v\u00e4n yksinkertainen, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heinen. Eik\u00e4 sellaista tarvitse keksi\u00e4 en\u00e4\u00e4 uudestaan. Er\u00e4s esimerkki esitell\u00e4\u00e4n seuraavissa kappaleissa: <em><strong>LeanEA<\/strong><\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p>Ongelman ratkaisu alkaa ongelman tunnistamisesta. Ei ole erillist\u00e4 kokonaisarkkitehtuuria, jolla olisi arvoa sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Kokonaisarkkitehtuuri on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, koska organisaation toiminnan ja rakenteen ymm\u00e4rt\u00e4minen ja kehitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 &#8211; kokonaisarkkitehtuuri ilment\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4. Kokonaisarkkitehtuurity\u00f6t\u00e4 ei kannata tehd\u00e4 sen itsens\u00e4 vuoksi, sit\u00e4 kannattaa tehd\u00e4 organisaation vuoksi. Kokonaisarkkitehtuurin ongelman ratkaisu on kokonaisarkkitehtuurin muutos: kokonaisarkkitehtuurin integroiminen osaksi kehitt\u00e4mistoimintaa. Muutos on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Uusi ajanmukainen, Lean ja ketter\u00e4 menetelm\u00e4 ja toimintamalli tarvitaan. Uusi, modernisoitu ja helpompi viitekehys tarvitaan. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">4.2 Kokonaisarkkitehtuurin ratkaisu on kokonaisarkkitehtuurin muutos<\/h3>\n\n\n\n<p>Kokonaisarkkitehtuurin muutos :<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Uudelleenorganisointi \u2013 kehitt\u00e4mistoiminnan uudelleen muotoilu, kokonaisarkkitehtuurin integrointi kehitt\u00e4misen toimintamalliin<\/li>\n\n\n\n<li>Uusi viitekehys <\/li>\n\n\n\n<li>Uusi menetelm\u00e4 &#8211; edelliset yhdess\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Yksinkertaista mutta helppoa. Valmis malli on olemassa: <strong>LeanEA<\/strong> (<a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blog\/lean-enterprise-architecture-method-for-value-chain-based-development-in-public-sector\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"linkki (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\">linkki<\/a>). Py\u00f6r\u00e4\u00e4 ei tarvitse keksi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">LeanEA = LeanEA-toimintamalli + LeanEA-viitekehys<\/h4>\n\n\n\n<p><strong>LeanEA<\/strong> on organisaation kehitt\u00e4misen toimintamalli ja sit\u00e4 tukeva viitekehys.<\/p>\n\n\n\n<p>LeanEA ja kokonaisarkkitehtuurin muutos: <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Arkkitehtuurity\u00f6 integroidaan osaksi jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 kehitt\u00e4mistoimintaa<\/li>\n\n\n\n<li>Reaktiivisesta moodista dynaamiseen ja proaktiiviseen<\/li>\n\n\n\n<li>Arkkitehtuuri osallistuu kehitt\u00e4miskohteisiin heti alusta alkaen<\/li>\n\n\n\n<li>Arkkitehdit osallistuvat moniammatilliseen virtuaalitiimiin, joka k\u00e4sittelee kaikki organisaation kehitt\u00e4miskohteet<\/li>\n\n\n\n<li>Arkkitehtuurikuvauksia tehd\u00e4\u00e4n vain tarpeeseen ja vain riitt\u00e4v\u00e4sti &#8211; niist\u00e4 kehitt\u00e4miskohteista jotka tulevat &#8221;tilauksesta&#8221; ty\u00f6n alle, sek\u00e4 niist\u00e4 jotka ovat kokonaisuuden kannalta t\u00e4rkeimpi\u00e4 (kaikkea ei kannata eik\u00e4 tarvitsekaan aina kuvata)<\/li>\n\n\n\n<li>Kokonaisarkkitehtuurin sis\u00e4lt\u00f6 kasvaa pikku hiljaa, ja konaiskuva t\u00e4ydentyy jatkuvasti<\/li>\n\n\n\n<li>Arkkitehtuurituotoksia tehd\u00e4\u00e4n mallinnusv\u00e4lineell\u00e4, josta kuvaukset julkaistaan jatkuvasti<\/li>\n\n\n\n<li>Arkkitehtuurity\u00f6 on n\u00e4kyv\u00e4\u00e4: kaikki teht\u00e4v\u00e4t ovat Kanbanilla, ja kaikki tuotokset julkaisuportaalissa<\/li>\n\n\n\n<li>Arkkitehtuuri on vaikuttavaa, koska kaikkia kehitt\u00e4miskohteita tarkastellaan kokonaisarkkitehtuurin tilannekuvaa vasten<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>LeanEA -toimintamalli:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Organisaation arvoketjupohjainen kehitt\u00e4misen toimintamalli, ja siihen integroitu arkkitehtuuritoiminto<\/li>\n\n\n\n<li>Keskittyminen asiakkaalle arvoa tuottavien lopputulosten tuottamiseen, jotka perustuvat liiketoimintal\u00e4ht\u00f6isiin tarpeisiin<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>LeanEA-viitekehys:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Kokonaisvaltainen, kerroksellinen, palvelul\u00e4ht\u00f6inen<\/li>\n\n\n\n<li>Yksinkertainen, helppo omaksua ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ohjeistettu ja heti valmis kuvausv\u00e4lineess\u00e4 &#8211; p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 yksi alkaen<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>LeanEA tarkastelee organisaatiota ja sen kehitt\u00e4miskohteita tarvel\u00e4ht\u00f6isesti, asiakasl\u00e4ht\u00f6isesti, palvelul\u00e4ht\u00f6isesti, kokonaisvaltaisesti, kerroksellisesti. LeanEA keskittyy asiakkaalle arvoa tuottavien lopputulosten aikaansaamisen, ketter\u00e4n ja virtaustehokkaan toimintamallin avulla<\/p>\n\n\n\n<p>Oleellista LeanEA-mallissa on kokonaisarkkitehtuurin kannalta se, ett\u00e4 se integroidaan osaksi p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 toimintaa ja yhdess\u00e4 tekemist\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in fokus on liiketoimintal\u00e4ht\u00f6isten kehitt\u00e4miskohteiden l\u00e4pivienniss\u00e4, ja arvoa tuottavien tuotosten tuottamisesta (business driven outcomes). T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 kokonaisarkkitehtuurity\u00f6 on enemm\u00e4nkin kuin shakkia, mahdollisimman hyvien siirtojen tekemist\u00e4 jatkuvasti (kuten Gerben Wierda mainiossa kirjassaan \u201d<em>Chess and the Art of Enterprise Architecture<\/em>\u201d osuvasti kuvaa, <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"linkki (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/ea.rna.nl\/the-book\/\" target=\"_blank\">linkki<\/a>).<\/p>\n\n\n\n<p>Kun kokonaisarkkitehtuuria hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n v\u00e4lineen\u00e4 organisaation strategisten tavoitteiden toteuttamiseen, silloin voidaan soveltaa ns. kyvykkyspohjaista suunnittelua (<em>Capability-Based Planning,&nbsp;CBP<\/em>). T\u00e4ll\u00f6in strategisiin tavoitteisiin voidaan liitt\u00e4\u00e4 lopputulokset, jotka halutaan saada aikaan, sek\u00e4 toimenpiteet, joilla tavoitteiden mukaiset lopputulokset aiotaan toteuttaa, sek\u00e4 kyvykkyydet joiden kautta konkretisoituu MIT\u00c4 organisaation tulee omata. T\u00e4ll\u00f6in kokonaisarkkitehtuuri ja mallintaminen auttavat organisaation kannalta t\u00e4rkeiden kyvykkyyksien tunnistamisessa. Kyvykkyydet ovat my\u00f6s se liima, joka kytkee strategiset tavoitteet konkretiaan: organisaation toiminnallisiin ja rakenteellisiin osiin. Kyvykkyys on termin\u00e4 toisinaan haastellinen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mutta voidaan ajatella ett\u00e4 kyvykkyydet ovat &#8221;asoita&#8221;, joita organisaatiossa tulee olla kun se toteuttaa strategiaansa ja liiketoimintamalliaan operatiivisessa toiminnassaan. [T\u00e4ss\u00e4 kyvykkyys (<em>Capability<\/em>) kuten ArchiMate sen m\u00e4\u00e4rittelee: <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"linkki (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/pubs.opengroup.org\/architecture\/archimate3-doc\/chap07.html#_Toc10045359\" target=\"_blank\">linkki<\/a>. Ja CBP kuten Togaf sen m\u00e4\u00e4rittelee: <a href=\"https:\/\/pubs.opengroup.org\/architecture\/togaf9-doc\/m\/chap28.html\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"linkki (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\">linkki<\/a>]<\/p>\n\n\n\n<p>LeanEA:ssa kokonaisarkkitehtuuri ei ole erillist\u00e4, vaan se on osallistuvaa ja vaikuttavaa, eli eritt\u00e4in hy\u00f6dyllist\u00e4. Kokonaisarkkitehtuurity\u00f6 on koko kehitt\u00e4misen toimintamallin ytimess\u00e4, keskeisess\u00e4 roolissa, jonka merkitys on osallistua kaikkien kehitt\u00e4mistarpeiden k\u00e4sittelyyn heti alusta alkaen, heti kun ideat nousevat. Ja kun ideoita eli kehitystarpeita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n, konseptoidaan, suunnitellaan, innovoidaan ja kokeillaan, kokonaisarkkitehtuuri on mukana. Kysymys on kehitt\u00e4misty\u00f6n ja sen tuotosten <em>laadusta<\/em>: se paranee kun kaikkia kehitt\u00e4mistarpeita tarkastellaan organisaation olemassa olevaa tilannekuivaa vasten &#8211; kokonaisarkkitehtuurin avulla. My\u00f6s tietoturva-asiat voidaan huomioida heti alusta alkaen. Palvelumuotoilua voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tukimenetelm\u00e4n\u00e4, kun kehitt\u00e4mistapeita tarkastellaan asiakkaan ja palvelukokemuksen perspektiivist\u00e4. Kun kehitt\u00e4miskohteet tai toimintamallimuutokset yms. etenev\u00e4t toteutukseen tai vaikkapa hankintaan, ja edelleen tuotantoon (IT-palvelut palvelutuotantoon), kokonaisarkkitehtuuri on mukana jatkuvasti. Tuotannossa olevien IT-palveluiden ratkaisujen arkkitehtuurit l\u00f6ytyv\u00e4t kokonaisarkkitehtuurin kuvausv\u00e4lineest\u00e4. N\u00e4in kokonaisarkkitehtuuri on lakannut olemasta erillinen, erist\u00e4ytynyt toiminto, nyt se on mukana kaikessa. LeanEA on keino toteuttaa kaikki t\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, konkreettisesti.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">4.2.1 LeanEA -toimintamalli<\/h4>\n\n\n\n<p>LeanEA toimintamallissa koko organisaation kehitt\u00e4mistoiminta muotoillaan virtaustehokkuuden maksimoimiseksi. Kehitt\u00e4misen toimintamalli, <em>ideasta-tuotantoon<\/em> \u2013prosessi, m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n arvoketjuksi, joka muodostuu arvovirroista. N\u00e4it\u00e4 ovat vaiheet: ideointi, kehitt\u00e4minen ja palvelutuotanto. T\u00e4m\u00e4 on analoginen <em>BizDevOps<\/em> -l\u00e4hestymistavan kanssa. N\u00e4ihin vaiheisin kytket\u00e4\u00e4n tarvittavat organisaation kyvyykkyydet, eli toimijat ja toiminnot. Kokonaisuus viritet\u00e4\u00e4n k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4mistarpeita, ratkaisemaan ja toteuttamaan niit\u00e4 toimiviksi digitaalisiksi palveluiksi tai toiminitamalleiksi. <br> Kokonaisarkkitehtuuri ja mallintaminen ovat t\u00e4m\u00e4nkin toimintamalli-kokonaisuuden suunnittelun, kehitt\u00e4misen ja yll\u00e4pidon apuv\u00e4line.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"3314\" height=\"1340\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-toimintamalli.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2730\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-toimintamalli.png 3314w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-toimintamalli-300x121.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-toimintamalli-768x311.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-toimintamalli-1024x414.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 3314px) 100vw, 3314px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 21: LeanEA -toimintamalli.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>LeanEA toimintamallissa kokonaisarkkitehtuurilla on huomattava rooli ja merkitys kahdessa arvovirrassa: 1) strategiasta-portfolioon (<em>Strategy to Portfolio<\/em>), ja 2) kehitt\u00e4mistarpeesta-portfolioon (<em>Demand to Portfolio<\/em>). Molemmat ovat <em>ideasta-tuotantoon<\/em> -prosessin (=arvoketjun) ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa &#8221;<em>Ideointi<\/em>&#8221; (josta voidaan my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nime\u00e4 &#8221;suunnittelu&#8221;, mik\u00e4 tosin korostaa vesiputousmaisuutta. Tarkoitus on kuitenkin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 moderneja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja menetelmi\u00e4 kuten kokeilua, innovointia ja palvelumuotoilua osana tarpeiden k\u00e4sittely\u00e4\/ideointia, samalla kun huolehditaan virtaustehokkuudesta). Molemmissa em. arvovirroista (1 ja 2) kehitt\u00e4miskohteet kytket\u00e4\u00e4n portfolion hallintaan, mit\u00e4 LeanEA-viitekehys tukee osana <em>ideasta-tuotantoon<\/em> -prosessia. Kokonaisarkkitehtuurin tuotoksia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n l\u00e4pi koko <em>ideasta-tuontantoon<\/em> -prosessin, kuvauskannassa olevan kokonaisuuden tilannekuvan kautta. Kuvaukset t\u00e4ydentyv\u00e4t ja tarkentuvat kun kehitt\u00e4miskohde etenee prosessissa. My\u00f6s tuotannossa olevien IT-palvelujen kuvaukset l\u00f6ytyv\u00e4t kuvauskannasta. Ja jos niihin kohdistuu muutostarpeita, niit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n prosessin mukaan kuten muitakin (kehitt\u00e4mis)tarpeita.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Eteneminen<\/strong>, kun LeanEA-toimintamalli implementoidaan organisaation:<br>1. M\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4misen toimintamalli &#8211; \u201dideasta-tuotantoon\u201d<br>&#8211; Ensin yl\u00e4tason arvovirta, johon kytket\u00e4\u00e4n organisaation kyvykkyydet<br>&#8211; Sitten tarkemman tason prosessi, toimintamallin kuvaus<br>2. Muodostetaan kehitt\u00e4mistarpeita k\u00e4sittelev\u00e4 moniammatillinen virtuaalitiimi (<em>Demand Management Team<\/em>)<br>&#8211; Tiimi k\u00e4sittelee kaikki kehitt\u00e4miskohteet kehitt\u00e4mismallin ideasta-tuotantoon prosessin alussa<br>3. Arkkitehtuuritoiminto liitet\u00e4\u00e4n osaksi moniammatillista virtuaalitiimi\u00e4<br>&#8211; Arkkitehtuuri on integroitu osaksi kehitt\u00e4mismallia<br>&#8211; Arkkitehdit mallintavat vain kehitt\u00e4miskohteita, vain tarvel\u00e4ht\u00f6isesti ja vain riitt\u00e4v\u00e4sti<br>4. Kaikki kehitt\u00e4miskohteet kuvataan mallinnusv\u00e4lineeseen<br>&#8211; Mallinnusv\u00e4line tukee kehitt\u00e4mismallia; kaikki kehitt\u00e4miskohteet mallinnetaan, ja julkaistaan jatkuvasti, kaikille kehitt\u00e4mistoimintaan osallistuville n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi<br>&#8211; Ideointi, suunnittelu, kehitt\u00e4minen ja valmiit ratkaisut ovat n\u00e4kyviss\u00e4 kaikille kaiken aikaa<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"654\" height=\"378\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Demand-Management-Team.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2886\" style=\"width:164px;height:95px\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Demand-Management-Team.png 654w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Demand-Management-Team-300x173.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 654px) 100vw, 654px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kehitt\u00e4mistarpeita k\u00e4sittelev\u00e4 moniammatillinen virtuaalitiimi.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p><strong>Organisointi<\/strong> LeanEA-toimintamallissa on luonnollisesti organisaatiokohtainen. Alla olevassa kuvassa esimerkkitoteutuksen toimijoita ja rooleja. Keskeisin toimija on kehitt\u00e4mistarpeita k\u00e4sittelev\u00e4 virtuaalitiimi (kuvassa &#8221;Tarpeiden k\u00e4sittelytiimi&#8221;, <em>Demand Management Team<\/em>). <\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"222\" height=\"234\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Lean-Manager.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2890\" style=\"width:104px;height:111px\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kehitt\u00e4mistoimintaa fasilitoiva, kehitt\u00e4v\u00e4 ja johtava rooli.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Keskeisin rooli on <em><strong>Lean Manager<\/strong><\/em>, koko kehitt\u00e4mismallin operatiivista toimintaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 johtava rooli. T\u00e4m\u00e4 rooli my\u00f6s osallistuu koko kehitt\u00e4mismallin johtamiseen ja mallin itsens\u00e4 kehitt\u00e4miseen, suorituskyvyn mittaamiseen jne. T\u00e4m\u00e4 rooli toimii my\u00f6s kehitt\u00e4mistarpeita k\u00e4sittelev\u00e4n virtuaalitiimin (Demand Management Team) <em>Scrum Master<\/em> -tyyppisess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tiimit<\/strong>. Kaikkien (!) tiimien teht\u00e4v\u00e4t tulee olla l\u00e4pin\u00e4kyvi\u00e4, jotta teht\u00e4vien edistymist\u00e4 voidaan seurata paremmin. Miksi? Jotta tiimin j\u00e4senet kokevat tekev\u00e4ns\u00e4 mielek\u00e4st\u00e4 ja laadukasta ty\u00f6t\u00e4, ja saavuttavat hallinnan tunteen omaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. Miten? Teht\u00e4v\u00e4t ovat avoimella Kanban-taululla (s\u00e4hk\u00f6isell\u00e4), palaverik\u00e4yt\u00e4n\u00f6t perustuvat tyypillisiin ketterien menetelmien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen sovellutuksiin (kuten esimerkiksi daily-, bi-weekly-, weekly-palaverit). Yleisesti ottaen voidaan todeta, ett\u00e4 jos jonkin tiimin tai ryhm\u00e4n toiminta ei ole selke\u00e4sti tavoitteellista ja konkreettisia lopputuloksia tuottavaa, sellainen tiimi on tarpeeton. Kaikessa toiminnassa huomioidaan asiakkaalle tuotettava (lis\u00e4)arvo: jos toiminnasta ei ole asiakashy\u00f6ty\u00e4, suoraan tai v\u00e4lillisesti, toiminta on hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4. Kun tiimin toiminta on tavoitteellista, ja tavoitteet on tehty n\u00e4kyviksi, p\u00e4ivitt\u00e4inen toiminta on mielek\u00e4st\u00e4 ja palkitsevaa tiimin j\u00e4senille.<\/p>\n\n\n\n<p>Tiimien toiminnan ja teht\u00e4vien n\u00e4kyvyyden ja seurannan lis\u00e4\u00e4misen tarkoitus ei ole kontrollin lis\u00e4\u00e4minen, vaan tiimin j\u00e4senten p\u00e4ivitt\u00e4isen tekemisen laadun parantaminen. Sek\u00e4 toiminnallisesti ett\u00e4 lopputulosten muodossa. Varmistetaan ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n oikeita asioita, ja asioita oikein. Jotta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n resursseja hy\u00f6dyllisiin ja arvoa tuottaviin asioihin. N\u00e4in tiimin j\u00e4senet voivat keskitty\u00e4 t\u00e4rkeisiin asioihin, ja kaikki ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen tekeminen v\u00e4istyy. N\u00e4kyvyys lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s hallinnan tuntua omasta ty\u00f6st\u00e4: n\u00e4hd\u00e4\u00e4n mit\u00e4 tulisi tehd\u00e4 milloinkin, ja kuinka paljon eri asioihin on arvokasta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa ja energiaa. Tavoitteena on pyrki\u00e4 suunnitelmalliseen proaktiiviseen toimintaan, reaktiivisen sekoilun sijaan. N\u00e4in p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tilanteeseen, jossa p\u00e4\u00e4huomio ei ole ongelmien ratkaisemissa, vai asioiden tekemisest\u00e4 niin, ettei ongelmia synny!<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2742\" height=\"1058\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-organisointi.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2744\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-organisointi.png 2742w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-organisointi-300x116.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-organisointi-768x296.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-organisointi-1024x395.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 2742px) 100vw, 2742px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 22: LeanEA organisointimalli: toimijat ja roolit.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p><strong>Kehitt\u00e4mistapeita k\u00e4sittelev\u00e4 virtuaalitiimi<\/strong> k\u00e4sittelee kaikki kehitt\u00e4mistarpeet. Tiimi koostuu mm. seuraavista rooleista: asiakasvastaava, palvelumuotoilija, arkkitehti, tuoteomistaja. Virtuaalitiimin toimintaa fasilitoi <em>Lean Manager<\/em>, tai vastaava rooli, joka vet\u00e4\u00e4 palaverit ja toimii Scrum Master \u2013tyyppisen\u00e4 roolina. Jokaisen kehitt\u00e4miskohteen etenemisest\u00e4 vastaa rooli, joka omistaa kehitt\u00e4miskohteen. Se voi olla esim. kehitt\u00e4mistarpeen tuonut asiakasvastaava, tai kehitysvastaava, tai tuoteomistaja, organisaation roolinimikkeist\u00e4 riippuen. <\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1950\" height=\"1146\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kehitta\u0308mistarpeiden-virtuaalitiimi.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2754\" style=\"width:744px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kehitta\u0308mistarpeiden-virtuaalitiimi.png 1950w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kehitta\u0308mistarpeiden-virtuaalitiimi-300x176.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kehitta\u0308mistarpeiden-virtuaalitiimi-768x451.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kehitta\u0308mistarpeiden-virtuaalitiimi-1024x602.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 1950px) 100vw, 1950px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 23: Kehitt\u00e4mistarpeita k\u00e4sittelev\u00e4 virtuaalitiimi (<em>Demand Management Team<\/em>).<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Kehitt\u00e4mistarpeita k\u00e4sittelev\u00e4 tiimi organisoituu moniammatillisena virtuaalitiimin\u00e4. Osallistujina esimerkiksi seuraavia rooleja: asiakasvastaavat, arkkitehdit, tekniset asiantuntijat + muut tarvittavat asiantuntijat. Tiimi kokoontuu Scrum-palaverik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 soveltaen viikkopalavereissa, ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 demot, katselmoinnit sek\u00e4 retrospektiivit yms. sovitun sprintin pituuden mukaan. Tiimi tuottaa konsepteja kehitysportfolioon. Tiimin teht\u00e4v\u00e4t hallitaan Kanbanilla (esimerkki kuvassa alla), jota k\u00e4yd\u00e4\u00e4n viikottaisissa palavereissa l\u00e4pi. Kehitt\u00e4mistarpeet tuodaan ensin idebacklogiin, josta ne otetaan k\u00e4sittelyyn. Kehitt\u00e4mistarpeet voivat olla esimerkiksi asiakas- tai liiketoimintal\u00e4ht\u00f6isi\u00e4, strategial\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 tai teknologial\u00e4ht\u00f6isi\u00e4. Ideoista valmistellaan konsepteja, joista valitut etenev\u00e4t kehitt\u00e4misvaiheeseen, ja lopulta tuotantoon.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1124\" height=\"810\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kanban.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2750\" style=\"width:562px;height:405px\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kanban.png 1124w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kanban-300x216.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kanban-768x553.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kanban-1024x738.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 1124px) 100vw, 1124px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 24: Kanban-taulu (s\u00e4hk\u00f6inen) kehitt\u00e4miskohteiden virtauksen hallinnan apuv\u00e4lineen\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p><strong>Arkkitehtitiimin<\/strong> arkkitehdit osallistuvat kehitt\u00e4miskohteiden l\u00e4pivientiin heti alusta alkaen. Arkkitehdit vastaavat kehitt\u00e4miskohteiden kuvauksista, ja siit\u00e4, ett\u00e4 tarjolla on tilannekuva organisaation toiminnasta ja rakenteesta, jonka osaksi kehitt\u00e4miskohteet tulevat. Arkkitehtitiimi toimii kuten mik\u00e4 tahansa ketter\u00e4 kehitystiimi, ketter\u00e4n tiimin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ineen: backlog, Kanban, viikkopalaverit jne. (kuva alla). Arkkitehtitiimi voi olla my\u00f6s virtuaalinen, organisaatiosta riippuen. <\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"250\" height=\"220\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Architecture-team.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2892\" style=\"width:125px;height:110px\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Virtuaalinen arkkitehtitiimi.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Arkkitehtuuria kuvataan tarvel\u00e4ht\u00f6isesti (<em>on-demand, just in time<\/em>) ja vain riitt\u00e4v\u00e4sti (<em>just enough<\/em>) kokonaisarkkitehtuurin kuvausv\u00e4lineen kuvauskantaan (repositorioon), jossa oleva kokonaisarkkitehtuurin arkkitehtuurisis\u00e4lt\u00f6 kasvaa pikku hiljaa. Tarkoitus on v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 turhaa etuk\u00e4teissuunnittelua (<em>Big Design Up Front, BDUF<\/em>) ja varastoon tekemist\u00e4 (<em>just in case<\/em>). Ajan my\u00f6t\u00e4 kokonaisarkkitehtuurin <em>tilannekuva<\/em> (<em>architeture landscape<\/em>) t\u00e4ydentyy, ja se kattaa p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n organisaation toiminnasta ja rakenteesta. LeanEA:n periaatteiden mukaan, sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 syntyy jatkuvasti kun laaditaan kaavioita nykytilaan, tavoitetilaan tai niiden yhdistelmiin liittyen. Ketter\u00e4ss\u00e4 arkkitehtuurity\u00f6ss\u00e4 ei ole tarkoitus tehd\u00e4 pitki\u00e4 ja massiivisia viikkojen tai kuukausien kuvausponnisteluja, vaan tuottaa nopeasti n\u00e4kyvi\u00e4 tuotoksia julkaistavaksi kuvausv\u00e4lineen portaalissa. <\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2458\" height=\"1112\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Arkkitehtitiimi.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2759\" style=\"width:1229px;height:556px\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Arkkitehtitiimi.png 2458w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Arkkitehtitiimi-300x136.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Arkkitehtitiimi-768x347.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Arkkitehtitiimi-1024x463.png 1024w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Arkkitehtitiimi-517x235.png 517w\" sizes=\"auto, (max-width: 2458px) 100vw, 2458px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 25: Arkkitehtitiimi.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p><strong>Kokonaisarkkitehtuurin tilannekuva<\/strong> on kuvausv\u00e4lineen kuvauskannassa (repositoriossa) oleva organisaation toiminnallisten ja rakenteellisten elementtien, sek\u00e4 niiden v\u00e4listen yhteyksien muodostama kokonaisuus. Arkkitehtien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tilannekuvaa. Se t\u00e4ydentyy jatkuvasti, ja kaikki kuvaukset my\u00f6s julkaistaan jatkuvasti kuvausv\u00e4lineen portaalissa, kaikille kehitt\u00e4mistoimintaan osallistuville tai siit\u00e4 kiinnostuneille organisaation eri rooleissa toimiville. Kuvauksia, eli arkkitehtuurituotoksia, syntyy p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti <em>ideasta-tuotantoo<\/em>n -prosessin kautta, sit\u00e4 mukaa kun kehitt\u00e4mistarpeita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n. Osasta niist\u00e4 muodostuu kehitt\u00e4miskohteita, joista syntyy ratkaisuja tuotantoon (tehd\u00e4\u00e4n itse tai hankitaan). Kuvauksia tehd\u00e4\u00e4n vain tarvel\u00e4ht\u00f6isesti (just in time), ei varastoon (just in case), ja vain riitt\u00e4v\u00e4sti (just enough) &#8211; Lean-filosofian periaatteiden mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>On nopeampaa, helpompaa ja hy\u00f6dyllisemp\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 yht\u00e4 tilannekuvaa, kuin erillisi\u00e4 nyky- ja tavoitetiloja. Ensinn\u00e4kin: nykytilan kattava kuvaaminen koko organisaatiosta on ty\u00f6l\u00e4s harjoitus, ja nykytilan kuvauksen yll\u00e4pit\u00e4minen ajan tasalla vaatii jatkuvaa ty\u00f6t\u00e4. Jos sen lis\u00e4ksi laaditaan erillinen tavoitetilan kuvaus, on arkkitehdeilla yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n kaksi eri mallia. Liiketoimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutosnopeus lis\u00e4\u00e4ntyy jatkuvasti, maali liikkuu, ja tavoitetila el\u00e4\u00e4. Tavoitetila toteutuu harvoin, jos silloinkaan, sellaisena kuin se alunperin suunniteltiin. Mit\u00e4 pidemm\u00e4lle katsotaaneteenp\u00e4in tulevaisuuteen, sit\u00e4 enemm\u00e4n ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4 esiintyy. Joten tavoitetilaa tulee jatkuvasti p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4, kuten nykytilaa. Siksip\u00e4, sen sijaan ett\u00e4 laaditaan erillisi\u00e4 nyky- ja tavoitilan kuvauksia, on mielek\u00e4st\u00e4 kuvata tarvel\u00e4ht\u00f6isesti jokin rajattu kokonaisuus (kehitt\u00e4miskohde, kohdealue jne.) silloin, kun se tulee ajankohtaiseksi <em>ideasta-tuotantoon<\/em> -prosessin kautta. T\u00e4ll\u00f6in analysoidaan nykytilaa sen verran kuin katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, ja samalla tunnistetaan muutoskohteet jotka kohdistuvat t\u00e4h\u00e4n samaan kokonaisuuteen. N\u00e4in voidaan kuvata saman aikaisesti, samassa kuvassa, sek\u00e4 olemassa oleva nykyinen tilanne ja siihen liittyv\u00e4t tavoitteena olevat muutokset.<\/p>\n\n\n\n<p>Mallintamisen avulla nykyiset elementit ja tunnistetut uudet elementit voidaan erottaa esimerkiksi v\u00e4reill\u00e4 toisistaan, jos ne esiintyv\u00e4t samassa kaaviossa. Ketter\u00e4, kevyt, nopea ja kaikkein hy\u00f6dyllisin tapa kuvata kokonaisarkkitehturia on yhdist\u00e4\u00e4 tilannekuva -mallintamisessa nykyisyys ja tulevaisuus. Tilannekuva = nykytila + tavoitetila. Mik\u00e4\u00e4n ei est\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4 erillisi\u00e4 nyky- ja tavoitetilakuvauksia. Mutta tilannekuva on aina &#8221;n\u00e4kym\u00e4&#8221; organisaatioon, tai johonkin sen rajattuun osa-alueeseen, olipa kyseess\u00e4 a) nykyinen tai b) tavoitteena oleva uusi asiantila, tai c) n\u00e4iden yhdistelm\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Innovointitiimi<\/strong> osallistuu tarpeen mukaan kehitt\u00e4miskohteiden innovointikokeiluihin, kun haluitaan saada nopeita kokeiluja tai&nbsp; protoja aikaan klehitt\u00e4miskohteista, tai kun halutaan kokeilla aivan uusia ideoita joilla olisi hy\u00f6dynt\u00e4mispotentiaalia.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"250\" height=\"218\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Development-team.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2894\" style=\"width:125px;height:109px\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Ketter\u00e4(t) kehitystiimi(t).<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p><strong>Ketter\u00e4t kehitystiimit<\/strong> kehitt\u00e4v\u00e4t kehitt\u00e4miskohteista valmiita palveluita tuotantoon. Kehitt\u00e4misvaiheessa tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s esimerkiksi hankintaa, toimintamallin muutoksia, kokeiluja ja pienkehityst\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kaikkien tiimien tulisi organisoitua ja perustua ketterien menetelmien (Scrum) k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti. Kehitt\u00e4misen ty\u00f6jonojen tulisi olla l\u00e4pin\u00e4kyvi\u00e4, esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 Kanban-taulua hy\u00f6dynt\u00e4en. Sovitulla frekvenssill\u00e4 toistuvat palaverik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t (daily scrums) ja niihin liittyv\u00e4t rituaalit (demot, retrospektiivit, suunnittelut) tulisi olla organisaatiossa laajasti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Ketter\u00e4t kehitystiimit organisoituvat nykyisin tuote-k\u00e4sitteen ymp\u00e4rille enimm\u00e4kseen (aikaisemmin kehitt\u00e4minen &#8221;projektoitiin&#8221; projektiksi useimmiten). Kehitystiimi kehitt\u00e4\u00e4 tuotetta, jonka liiketoiminnan vastaavuudesta huolehtii liiketoiminnan edustajana <em>tuoteomistaja<\/em> (<em>Product Owner<\/em>) -rooli. Muut kehitystiimin roolit ovat tyypillisesti Scrum-menetelm\u00e4n mukaisia (kuten <em>Scrum Master<\/em>).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2416\" height=\"1110\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kehitystiimi.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2762\" style=\"width:1208px;height:555px\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kehitystiimi.png 2416w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kehitystiimi-300x138.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kehitystiimi-768x353.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kehitystiimi-1024x470.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 2416px) 100vw, 2416px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 26: Ketter\u00e4 kehitystiimi (Scrum-tiimi).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kaikki kehitt\u00e4mistoiminta on kuitenkin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti organisoitu ketter\u00e4n kehitt\u00e4misen ja itseohjautuvien tiimien muotoon, jolloin kehitt\u00e4misen etenemist\u00e4 seurataan ja tuotoksia demotaan ketterien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti. <strong>Palveluiden hallintatiimi<\/strong> ja esim. palvelup\u00e4\u00e4llik\u00f6t hallinnoivat palveluita tuotannossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Koko kehitt\u00e4misten toimintamallia, eli ideasta-tuotantoon prosessia, kehitt\u00e4\u00e4 ja ohjaa erityinen <strong>kehitt\u00e4misen<\/strong> <strong>ohjausryhm\u00e4<\/strong>, johon osallistuu Lean Managerin ja valittujen roolien lis\u00e4ksi my\u00f6s organisaation johdon edustus.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">4.2.2 <em>LeanEA<\/em> viitekehys<\/h4>\n\n\n\n<p>Lean EA-viitekehys (kuva alla) tarjoaa uuden tavan tehd\u00e4 kokonaisarkkitehtuuria. Oleellista viitekehyksess\u00e4 on, ett\u00e4 se yhdist\u00e4\u00e4 kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen ja mallintamisen (taso-2) organisaation kehitt\u00e4mismalliin (taso-1), ja tukee n\u00e4in organisaation liiketoimintal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 kehitt\u00e4mistoimintaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisesti ja konkreettisesti. <br><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"3048\" height=\"1780\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-viitekehys.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2774\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-viitekehys.png 3048w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-viitekehys-300x175.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-viitekehys-768x449.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-viitekehys-1024x598.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 3048px) 100vw, 3048px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 27: LeanEA-viitekehys (tasot 1 ja 2).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti LeanEA-viitekehyksen etusivun kehitt\u00e4mismalli (taso-1) perustuu tyypilliseen <em>PLAN-BUILD-RUN<\/em> \u2013l\u00e4hestymistapaan, johon <em>ideasta-tuotantoon<\/em> arvoketju pohjautuu. LeanEA-viitekehyksen p\u00e4\u00e4huomio onkin asiakkaalle tuotettavan arvon tuottamisessa (value delivery chain). Tapauskohtaisesti LeanEA-viitekehyksen etusivun (tason-1) kehitt\u00e4misen toimintamalli muotoillaan organisaation kehitt\u00e4misen toimintamallia vastaavaksi. Vaihtoehtoisesti kehitt\u00e4mismalli voi perustua esimerkiksi SAFe:n tai IT4IT:n kaltaiseen arvoketjuun, kohdeorganisaation kehitt\u00e4mistoiminnan luonteesta riippuen. Kehitt\u00e4misen toimintamalli kannattaa muotoilla arvovirraksi (vrt. SAFe <em>Development Value Stream<\/em>), jotta kehitt\u00e4mistoimintaan liittyv\u00e4t kyvykkyydet ja niit\u00e4 vastaavat toimijat voidaan tunnistaa ja kytke\u00e4 arvovirtaan (kts. &#8221;<a aria-label=\"Value Stream Modelling (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blog\/value-stream-modelling\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Value Stream Modelling<\/a>&#8221;). Varsinaiset organisaation operatiiviset arvovirrat (vrt. SAFe O<em>perational Value Streams<\/em>) puolestaan kuvataan tason-1 yl\u00e4osaan yhdess\u00e4 liiketoimintamallin kanssa. N\u00e4iden operatiivisten arvovirtojen avulla voidaan kuvata liiketoimintal\u00e4ht\u00f6isesti mm. miten organisaatio tuottaa arvoa asiakkaalle. Yl\u00e4osassa &#8221;Johtaminen&#8221; kuvataan my\u00f6s organisaation kyvykkyydet (kyvykkyyskartta). Kyvykkyydet voidaan johtaa strategisten tavoitteiden p\u00e4\u00e4ttelyketjun seurauksena (&#8221;Tavoitteet-n\u00e4kym\u00e4&#8221;), ja kyvykkyydet voidaan kytke\u00e4 arvovirtoihin kuvaaman liiketoimintamallia (<em>Business Model<\/em>). Arvovirtaa vastaava tarkemman tason toimintamalli (<em>Operating Model<\/em>) kuvataan prosessina LeanEA-viitekehyksen sis\u00e4lt\u00f6alueelle (taso-2).<\/p>\n\n\n\n<p>LeanEA-viitekehyksen etusivu (taso-1) on siis n\u00e4kym\u00e4 organisaation johtamiseen ja liiketoiminnan kehitt\u00e4miseen, kun taas kehyksen alasivut (taso-2) ovat n\u00e4kymi\u00e4 organisaation osa-alueisiin (domain). Osa-alueet voivat perustua, organisaation toimialasta ja toiminnan luonteesta riippuen, joko tyypillisiin organisatioyksik\u00f6ihin, liiketoiminta- tai palvelualueisiin, operatiivisiin arvovirtoihin yms.<\/p>\n\n\n\n<p>Valmis, kuvausv\u00e4lineeseen implementoitavissa oleva LeanEA-mallipohja voidaan ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n nopeasti ja helposti. Lean ja ketter\u00e4 tapa tehd\u00e4 kokonaisarkkitehtuuria voidaan aloittaa heti p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 yksi alkaen. LeanEA-viitekehys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 susoiteltavat kaaviotyypit, sek\u00e4 niihin liittyv\u00e4t esimerkit ja ohjeistuksen. LeanEA-viitekehys on ArchiMate 3 yhteensopiva. Itse asiassa, LeanEA-viitekehyksen kokonaisarkkitehtuurin sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4kym\u00e4 (taso-2) perustuu ArchiMate -viitekehykseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Alla olevassa kuvassa on esitetty LeanEA-viitekehyksen tasot tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"3310\" height=\"1580\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-viitekehyksen-tasot.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2777\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-viitekehyksen-tasot.png 3310w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-viitekehyksen-tasot-300x143.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-viitekehyksen-tasot-768x367.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-viitekehyksen-tasot-1024x489.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 3310px) 100vw, 3310px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 28: LeanEA-viitekehyksen tasojen 1 ja 2 sis\u00e4ll\u00f6t.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Alla olevassa kuvassa on esitetty kaavioiden sijoittelu LeanEA-viitekehyksen tasolle kaksi (2).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"3222\" height=\"1580\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kaavioiden-sijoittelu.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2781\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kaavioiden-sijoittelu.png 3222w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kaavioiden-sijoittelu-300x147.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kaavioiden-sijoittelu-768x377.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Kaavioiden-sijoittelu-1024x502.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 3222px) 100vw, 3222px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 29: Kaavioiden sijoittelu LeanEA-viitekehyksen tasolle kaksi (2).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>LeanEA-viitekehys on yhteensopiva muiden viitekehyksien (kuten esimerkiksi JHS179, ArchiMate 3, Togaf 9.x, IT4IT, SAFE, ITIL 4 jne.) kanssa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"3306\" height=\"1618\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-viitekehys-ja-yhteensopivuus.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2785\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-viitekehys-ja-yhteensopivuus.png 3306w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-viitekehys-ja-yhteensopivuus-300x147.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-viitekehys-ja-yhteensopivuus-768x376.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/LeanEA-viitekehys-ja-yhteensopivuus-1024x501.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 3306px) 100vw, 3306px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 30: LeanEA-viitekehys on yhteensopiva muiden viitekehyksien kanssa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Edell\u00e4 mainittujen viitekehyksien lis\u00e4ksi LeanEa-viitekehys mukautuu esim. <em>DevOps<\/em> \u2013tyyppiseen kehitt\u00e4miseen. LeanEA-viitekehyksen etusivun (taso-1) rakenne vastaa ns. <em>BizDevOps<\/em> -l\u00e4hestymistapa. <\/p>\n\n\n\n<p>LeanEA-viitekehys referenssitoteutuksia: Vantaan kaupunki (2017), Kela (2018).<\/p>\n\n\n\n<p>Tarkemmin <em>Lean EA<\/em>:sta t\u00e4\u00e4ll\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuuri\/leanea-toimintamalli-viitekehys\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">linkki<\/a>. <\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full\"><a href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/kokonaisarkkitehtuuri\/leanea-toimintamalli-viitekehys\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"318\" height=\"152\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/LeanEA-logo.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-5012\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/LeanEA-logo.png 318w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/LeanEA-logo-300x143.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 318px) 100vw, 318px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Lean EA<\/em> on l\u00e4hestymistapa, joka tukee liiketoiminnan kokonaisvaltaista kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">5. Kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">5.1 Miksi kokonaisarkkitehtuurin mallintamista?<\/h3>\n\n\n\n<p>Miksi tehd\u00e4 kokonaisarkkitehtuurin mallintamista? Miksi vaivautua?<br>Silloin, kun: <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>halutaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4miskohteen tai kohdealueen kokonaisuutta ja hallita sen monimutkaisuutta<\/li>\n\n\n\n<li>kyseess\u00e4 ovat uudet kehitt\u00e4miskohteet, muutokset organisaation toimintaan ja rakenteeseen <\/li>\n\n\n\n<li>k\u00e4sill\u00e4 on uusi ja tuntematon asia, on luonnollista, ett\u00e4 j\u00e4rkevint\u00e4 mit\u00e4 voidaan tehd\u00e4 on suunnitella se huolella <\/li>\n\n\n\n<li>kehitt\u00e4miskohde on t\u00e4rke\u00e4 liiketoiminnan kannalta tai asiakask\u00e4ytt\u00e4ytymisen kannalta<\/li>\n\n\n\n<li>halutaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 liiketoiminta johon kehitt\u00e4miskohde liittyy <\/li>\n\n\n\n<li>kehitt\u00e4miskohteen toiminta on monimutkaista<\/li>\n\n\n\n<li>kehitt\u00e4miskohde on laaja-alainen <\/li>\n\n\n\n<li>kehitt\u00e4miskohteeseen liittyy paljon osapuolia: toimijoita, prosesseja, j\u00e4rjestelmi\u00e4, ja paljon integraatioita eli riippuvuuksia<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Kysymys on siit\u00e4, ett\u00e4 on tarve ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4miskohteen tai muutoksen osalta, miksi se tarvitaan, mit\u00e4 se k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 ja mihin se liittyy &#8211; eli mihin se vaikuttaa. Kysymys on lopulta laadusta: sit\u00e4 laadukkaampia ja asiakkaalle eniten arvoa tuottavia lopputuloksia saadaan aikaan, mit\u00e4 paremmin tunnetaan ja suunnitellaan kehitt\u00e4miskohteen toiminnalliset ja rakenteelliset osat sek\u00e4 niiden v\u00e4liset suhteet.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">5.2 Miten kokonaisarkkitehtuuria mallinnetaan?<\/h3>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Aloitetaan tavoitteiden mallintamisesta, miksi kehitt\u00e4miskohde tarvitaan, mit\u00e4 sill\u00e4 tavoitellaan ja halutaan aikaansaada?<\/li>\n\n\n\n<li>Kuvataan konteksti, kehitt\u00e4miskohteen kokonaisuus kerrosn\u00e4kym\u00e4ll\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Kuvataan informaatio (k\u00e4sitemalli ja\/tai tietomalli)<\/li>\n\n\n\n<li>Kuvataan integraatiot tarpeen mukaan (toimijoiden, prosessien tai sovellusten v\u00e4lill\u00e4)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">5.3 Kokonaisarkkitehtuurin mallintamisen periaatteet<\/h3>\n\n\n\n<p>Kokonaisvaltaisuus <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Huomioidaan kaikki kehitt\u00e4miskohteeseen vaikuttavat osatekij\u00e4t (holistinen l\u00e4hestymistapa)<\/li>\n\n\n\n<li>Kuvataan liiketoimintaa, sovelluksia ja teknolgiaa \u2013 kokonaisuutena, tarkoituksenmukaisesti soveltaen<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p> Kuvataan vain tarpeeseen (<em>just in time<\/em>) <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Kuvauksia tehd\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4miskohteita varten, sit\u00e4 mukaa kun niit\u00e4 virtaa kehitystarpeina sis\u00e4\u00e4n (On-demand) \u2013 kehitt\u00e4misen toimintamallin ideasta-tuotantoon -prosessiin<\/li>\n\n\n\n<li>Arkkitehtuurity\u00f6 on integroitu kehitt\u00e4mismalliin, tekeminen on l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4, kaikki tuotokset julkaistaan jatkuvasti, mallinnusta tehd\u00e4\u00e4n vain kehitt\u00e4miskohtesiin, ei varastoon<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p> Kuvataan vain riitt\u00e4v\u00e4sti (<em>just enough<\/em>)<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Kuvataan tarkoituksenmukaisesti, tapauskohtaisesti arvioiden, mik\u00e4 on oleellista juuri t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, mik\u00e4 on kuvauksen MVP (<em>Minimum Viable Product<\/em>) taso, eli mill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in.  Tai MVA (<em>Minimum Viable Architecture<\/em>), jos halutaan korostaa arkkitehtuurin osuutta kehitt\u00e4miskohteessa. <\/li>\n\n\n\n<li> Tarkennetaan ja t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin \u2013 kuvaukset t\u00e4ydentyv\u00e4t v\u00e4lineess\u00e4 \u2013 Tilannekuva el\u00e4\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Mallinnetaan niin v\u00e4h\u00e4n kuin mahdollista, mutta niin paljon kun tarvitaan (<em>as little as possible but as much as needed<\/em>) [Marc Lankhorst] <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ei lis\u00e4t\u00e4 liikaa yksityiskohtia &#8211; ellei se ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 (<em>KISS, Keep It Simple, Stupid!<\/em> &#8211; Yksinkertaisuus!)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Mallin yll\u00e4pito on helpompaa ja malli on hy\u00f6dyllisempi kun sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n ja se on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 (<em>Less Is More!<\/em> &#8211; V\u00e4hemm\u00e4n on enemm\u00e4n!)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">5.4 Arkkitehtuurituotokset ja laatu<\/h3>\n\n\n\n<p>Tavoitteena ovat laadukkaat arkkitehtuurituotokset. Laadukkan arkkitehtuurituotoksen piirteit\u00e4 ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Asiakasarvo, asiakkaalle tuotettava hy\u00f6ty on t\u00e4rkeint\u00e4, kaikki muu on sille alisteista<\/li>\n\n\n\n<li>Oleellisen tunnistaminen<\/li>\n\n\n\n<li>Riitt\u00e4v\u00e4 tarkkuus ja laajuus<\/li>\n\n\n\n<li>Selkeys, ymm\u00e4rrett\u00e4vyys<\/li>\n\n\n\n<li>Vaikuttavuus, hy\u00f6dynnett\u00e4vyys (kaavioilla on arvoa jos niist\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4)<\/li>\n\n\n\n<li>Johdonmukaisuus<\/li>\n\n\n\n<li>Kokonaisvaltaisuus<\/li>\n\n\n\n<li>Kerroksellisuus<\/li>\n\n\n\n<li>Standardinmukaisuus<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Mallintaminen nostaa arkkitehtuurity\u00f6n lopputulosten laatua.<\/p>\n\n\n\n<p>Asiakkaan kokemassa arvossa on kyse laadusta:  laadukkaampi lopputulos on arvokkaampi. Mit\u00e4 laadukkaampi lopputulos, sit\u00e4 tyytyv\u00e4isempi asiakas. Asiakas p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 onko lopputulos laadukas. Asiakkaasta on siis syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolta.<\/p>\n\n\n\n<p>Noin yleisesti ottaen, laatua on vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Sit\u00e4 joko on tai ei ole. Tied\u00e4mme kyll\u00e4 milloin sit\u00e4 on, ja milloin ei. Tied\u00e4mme mik\u00e4 on laadukas lopputulos, mik\u00e4 ei. Laadun arvostaminen on kuitenkin se syy, miksi asioita kannattaa tehd\u00e4 hyvin, kuten mallintamista. <\/p>\n\n\n\n<p>Arkkitehtuurin mallintamisessa l\u00e4hes aina on hy\u00f6dyllisint\u00e4 itse mallinnusprosessi, jonka aikana yhdess\u00e4 tarkastellaan kehitt\u00e4miskohdetta, ja pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki siihen liittyv\u00e4t oleelliset seikat. Mallintaminen on erinomainen tapa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 juuri se oleellinen, ja tehd\u00e4 se n\u00e4kyv\u00e4ksi. Kun t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys on yhdess\u00e4 jaettu, on kehitt\u00e4miskohdetta helpompi kehitt\u00e4\u00e4. Mallintaminen nostaa arkkitehtuurity\u00f6n lopputulosten laatua, ja sit\u00e4 kautta asiakas- ja liiketoimintal\u00e4ht\u00f6isten kehitt\u00e4miskohteiden laatua.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\"><em><strong>Mallintamisessa hy\u00f6dyllisint\u00e4 on itse mallinnusprosessi, jonka aikana yhdess\u00e4 tarkastellaan kehitt\u00e4miskohdetta, ja pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki siihen liittyv\u00e4t oleelliset asiat &#8211; samalla kun visualisoidaan.<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\"><em><strong>Mallintaminen on erinomainen tapa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4miskohteesta juuri se oleellinen, ja tehd\u00e4 se n\u00e4kyv\u00e4ksi. <br> Kun t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys on yhdess\u00e4 jaettu, on kehitt\u00e4miskohdetta helpompi kehitt\u00e4\u00e4.<\/strong>  <\/em><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">5.5.  Kokonaisarkkitehtuurin mallintamisen kokonaisvaltainen ajattelu <\/h3>\n\n\n\n<p>Kokonaisvaltainen ajattelu on yhdistelm\u00e4 seuraavista:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Tavoitel\u00e4ht\u00f6isyys ja arvon tuottaminen asiakkaalle kaiken tekemisen ytimess\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Holistinen l\u00e4hestymistapa (huomioidaan liiketoiminta sek\u00e4 tiedot ja j\u00e4rjestelm\u00e4t kokonaisuutena)<\/li>\n\n\n\n<li>Tarkastellaan kokonaisuutta systeemin\u00e4 &#8211; systeemiajattelu<\/li>\n\n\n\n<li>Kerrosmainen l\u00e4hestymistapa<\/li>\n\n\n\n<li>Palvelupohjainen l\u00e4hestymistapa &#8211; asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys<\/li>\n\n\n\n<li>Arvovirta-ajattelu<\/li>\n\n\n\n<li>Kyvykkyyspohjainen suunnittelu<\/li>\n\n\n\n<li>Lean-ajattelu<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Holistinen l\u00e4hestymistapa<\/strong>, huomioidaan kaikki osat ja tasot kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen:  \u201dkokonaisuus on enemm\u00e4n kuin osiensa summa\u201d. Tarkastellaan kokonaisuutta systeemin\u00e4, organisaatio on systeemien systeemi \u2013 systeemiajatelu. Ja jos tarkastellaankin jotakin kokonaisuuden osaa, kuten organisaation yksikk\u00f6\u00e4, silloinkin sit\u00e4 tarkastellaan kokonaisarkkitehtuurin kaikki kerrokset huomioiden: liiketoiminta-, sovellukset ja teknologiat. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kerrosmainen l\u00e4hestymistapa<\/strong>, huomioidaan kokonaisvaltaisesti kehitt\u00e4miskohteen liiketoiminta, sovellukset ja teknologia, mahdollisuuksien mukaan.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Palvelupohjainen<\/strong> l\u00e4hestymistapa, korostaa asiakasl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4, mit\u00e4 asiakas tarvitsee, mik\u00e4 tuottaa asiakkaalle arvoa, selvi\u00e4\u00e4 kun aloitetaan palvelusta ja palvelukokemuksesta asiakkaan l\u00e4ht\u00f6kohdista. T\u00e4ss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n muotoiluajattelua.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tavoitel\u00e4ht\u00f6isyys<\/strong>, aloitetaan aina kysym\u00e4ll\u00e4 miksi? Mit\u00e4 tavoitellaan, mitk\u00e4 halutaan saada aikaan, eli mitk\u00e4 ovat lopputulokset? Ja miten ne saavutetaan? Eli tavoitteiden j\u00e4lkeen pyrit\u00e4\u00e4n tunnistamaan konkreettiset toimenpiteet.<br><\/p>\n\n\n\n<p>Tunnistetaan kunkin liiketoimintamallin <strong>arvovirta<\/strong>: miten asiakasarvoa tuotetaan organisaatiotasolla, mit\u00e4 kyvykkyyksi\u00e4 arvon tuottamiseen osallistuu ja mill\u00e4 panoksella? Eli tunnistetaan mit\u00e4 kyvykkyyksi\u00e4 organisaatio tarvitsee, toteuttaakseen tavoitteiden ja arvovirran mukaiset lopputolokset. (Huom! Operatiivisten arvovirtojen lis\u00e4ksi organisaatiolla on kehitt\u00e4misen arvovirtoja.)<\/p>\n\n\n\n<p>Kaikessa tekemisess\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n noudattamaan <strong>Lean<\/strong>-filosofiaa ja ketterien menetelmien periaatteita. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi keskittyminen kehitt\u00e4mistoiminnan virtausnopeuteen ja l\u00e4pin\u00e4kyvyyteen kaikessa toiminnassa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kokonaisarkkitehtuuri ja organisaatiokulttuuri<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation \u201dkova\u201d puoli, mekanistinen ja tekninen luonteeltaan. Kulttuuri on organisaation pehme\u00e4 puoli, organisaatioyksik\u00f6iden ja niiss\u00e4 toimivien henkil\u00f6iden vuorovaikutussuhteet ovat merkitt\u00e4v\u00e4 onnistumisten ja ep\u00e4onnistumisten l\u00e4hde. Kyse on saman kokonaisuuden eri puolista, jotka molemmat tulee huomioida, jotta toiminta olisi mahdollisimman tehokasta, ja joissain organisaatioissa voitaisiin edet\u00e4 kohti Leani\u00e4 organisaatiota. Kun mallinnetaan ja tehd\u00e4\u00e4n kokonaisarkkitehtuurity\u00f6t\u00e4, tulee huomioida ty\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulma, eli ns. ty\u00f6ntekij\u00e4kokemus. Sen tulee olla kehitt\u00e4misen toimintamallia tukeva, jotta organisaation kulttuuri ei olisi kehitt\u00e4misen toimintamallin hidaste, vaan kiihdytin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">6. Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Organisaatiolla on aina kokonaisarkkitehtuuri<\/li>\n\n\n\n<li>Kokonaisarkkitehtuuri ilment\u00e4\u00e4 organisaatiota<\/li>\n\n\n\n<li>Kokonaisarkkitehtuurissa on kyse organisaation toiminnasta ja rakenteesta, sek\u00e4 t\u00e4m\u00e4n monimutkaisen kokonaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, kehitt\u00e4misest\u00e4 ja hallinnasta<\/li>\n\n\n\n<li>Toiminta ja rakenne voidaan mallintaa<\/li>\n\n\n\n<li>Malli on kokonaisarkkitehtuuri<\/li>\n\n\n\n<li>Kokonaisarkkitehtuurimalli on organisaation &#8221;digitaalisen kaksosen&#8221; perusta.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1272\" height=\"514\" src=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/organisaatio-KA-ja-malli.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2375\" style=\"width:636px;height:257px\" srcset=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/organisaatio-KA-ja-malli.png 1272w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/organisaatio-KA-ja-malli-300x121.png 300w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/organisaatio-KA-ja-malli-768x310.png 768w, https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/organisaatio-KA-ja-malli-1024x414.png 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 1272px) 100vw, 1272px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Kuva<\/strong> 31: Kokonaisarkkitehtuuri ilment\u00e4\u00e4 organisaation toimintaa ja rakennetta.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Kun halutaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaisuutta ja hallita sen monimutkaisuutta<\/h4>\n\n\n\n<p>Kokonaisarkkitehtuurin mallintamisessa on kyse organisaation toiminnallisten ja rakenteellisten osien, sek\u00e4 n\u00e4iden v\u00e4listen yhteyksien kuvaamisesta. Mallinnettu kokonaisarkkitehtuuri tukee organisaation johtamista, kehitt\u00e4mist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. <\/p>\n\n\n\n<p>Ent\u00e4 se <em>Zen<\/em> t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4? Zen on se oikea asenne. Ammatillinen suhtautuminen mallintamiseen. <em>&#8221;Mallintaminen on helppoa, jos on oikea asenne. Mutta oikean asenteen omaksuminen on vaikeaa.&#8221; <\/em>(Robert M. Pirsigi\u00e4 mukaillen). Kun mallintaa usein ja paljon, mallintaminen muuttuu koko ajan helpommaksi, ja sen my\u00f6t\u00e4 hy\u00f6dyllisemm\u00e4ksi apuv\u00e4lineeksi. Mallintamista voi t\u00e4ll\u00f6in hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kaikkien(!) kehitt\u00e4miskohteiden yhteydess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\"><em><strong>Mallintamista on turha yritt\u00e4\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 kaikille, koska kaikki eiv\u00e4t sit\u00e4 tule koskaan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n. <br>Sitten on joukko ihmisi\u00e4, joille sit\u00e4 kannattaa yritt\u00e4\u00e4 selitt\u00e4\u00e4, jotta he ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t.<br>Sitten on joitakin ihmisi\u00e4, jotka ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t selitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4kin.<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>_________________________________________________________________________________________________________________<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>&#8211; Eero Hosiaisluoma <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kokonaisarkkitehtuurin mallintamisessa on kyse organisaation toiminnallisten ja rakenteellisten osien, sek\u00e4 n\u00e4iden v\u00e4listen yhteyksien kuvaamisesta. Mallinnettu kokonaisarkkitehtuuri tukee organisaation johtamista, kehitt\u00e4mist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2367,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15,4],"tags":[8,86,13,14,21],"class_list":["post-2366","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-archimate","category-kokonaisarkkitehtuuri","tag-archimate","tag-eero-hosiaisluoma","tag-kokonaisarkkitehtuuri","tag-lean-ea","tag-mallintaminen"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.4 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Zen ja kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen - Kokonaisvaltainen kehitt&auml;minen &amp; liiketoiminnan muotoilu<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Zen ja kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen - Kokonaisvaltainen kehitt&auml;minen &amp; liiketoiminnan muotoilu\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kokonaisvaltainen kehitt&auml;minen &amp; liiketoiminnan muotoilu\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-01-09T19:09:14+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-03-20T11:07:53+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/zen-ja-KA-mallintaminen.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1418\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"868\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Eero Hosiaisluoma\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Eero Hosiaisluoma\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"56 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Eero Hosiaisluoma\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/cebedf754113e7df1f3fe211ed61ff18\"},\"headline\":\"Zen ja kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen\",\"datePublished\":\"2020-01-09T19:09:14+00:00\",\"dateModified\":\"2026-03-20T11:07:53+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\\\/\"},\"wordCount\":9483,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2019\\\/12\\\/zen-ja-KA-mallintaminen.png\",\"keywords\":[\"ArchiMate\",\"Eero Hosiaisluoma\",\"kokonaisarkkitehtuuri\",\"lean ea\",\"mallintaminen\"],\"articleSection\":[\"ArchiMate\",\"Kokonaisarkkitehtuuri\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\\\/\",\"name\":\"Zen ja kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen - Kokonaisvaltainen kehitt&auml;minen &amp; liiketoiminnan muotoilu\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2019\\\/12\\\/zen-ja-KA-mallintaminen.png\",\"datePublished\":\"2020-01-09T19:09:14+00:00\",\"dateModified\":\"2026-03-20T11:07:53+00:00\",\"description\":\"Kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2019\\\/12\\\/zen-ja-KA-mallintaminen.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2019\\\/12\\\/zen-ja-KA-mallintaminen.png\",\"width\":1418,\"height\":868},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Zen ja kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/\",\"name\":\"Kokonaisvaltainen kehitt&auml;minen &amp; liiketoiminnan muotoilu\",\"description\":\"Holistic Enterprise Design\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#organization\",\"name\":\"Kokonaisvaltainen kehitt&auml;minen &amp; liiketoiminnan muotoilu\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/04\\\/cropped-cropped-image-1.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/04\\\/cropped-cropped-image-1.png\",\"width\":512,\"height\":507,\"caption\":\"Kokonaisvaltainen kehitt&auml;minen &amp; liiketoiminnan muotoilu\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/cebedf754113e7df1f3fe211ed61ff18\",\"name\":\"Eero Hosiaisluoma\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/2970f2177bc70310d857524ac38ad7aa7098ed06a90619a386959a67a3d5c344?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/2970f2177bc70310d857524ac38ad7aa7098ed06a90619a386959a67a3d5c344?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/2970f2177bc70310d857524ac38ad7aa7098ed06a90619a386959a67a3d5c344?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Eero Hosiaisluoma\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/www.hosiaisluoma.fi\\\/blogi\\\/author\\\/admin\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Zen ja kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen - Kokonaisvaltainen kehitt&auml;minen &amp; liiketoiminnan muotoilu","description":"Kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Zen ja kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen - Kokonaisvaltainen kehitt&auml;minen &amp; liiketoiminnan muotoilu","og_description":"Kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen","og_url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/","og_site_name":"Kokonaisvaltainen kehitt&auml;minen &amp; liiketoiminnan muotoilu","article_published_time":"2020-01-09T19:09:14+00:00","article_modified_time":"2026-03-20T11:07:53+00:00","og_image":[{"width":1418,"height":868,"url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/zen-ja-KA-mallintaminen.png","type":"image\/png"}],"author":"Eero Hosiaisluoma","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Eero Hosiaisluoma","Arvioitu lukuaika":"56 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/"},"author":{"name":"Eero Hosiaisluoma","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#\/schema\/person\/cebedf754113e7df1f3fe211ed61ff18"},"headline":"Zen ja kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen","datePublished":"2020-01-09T19:09:14+00:00","dateModified":"2026-03-20T11:07:53+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/"},"wordCount":9483,"publisher":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/zen-ja-KA-mallintaminen.png","keywords":["ArchiMate","Eero Hosiaisluoma","kokonaisarkkitehtuuri","lean ea","mallintaminen"],"articleSection":["ArchiMate","Kokonaisarkkitehtuuri"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/","url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/","name":"Zen ja kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen - Kokonaisvaltainen kehitt&auml;minen &amp; liiketoiminnan muotoilu","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/zen-ja-KA-mallintaminen.png","datePublished":"2020-01-09T19:09:14+00:00","dateModified":"2026-03-20T11:07:53+00:00","description":"Kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/#primaryimage","url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/zen-ja-KA-mallintaminen.png","contentUrl":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/zen-ja-KA-mallintaminen.png","width":1418,"height":868},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/zen-ja-kokonaisarkkitehtuurin-mallintaminen\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Zen ja kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#website","url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/","name":"Kokonaisvaltainen kehitt&auml;minen &amp; liiketoiminnan muotoilu","description":"Holistic Enterprise Design","publisher":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#organization","name":"Kokonaisvaltainen kehitt&auml;minen &amp; liiketoiminnan muotoilu","url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/cropped-cropped-image-1.png","contentUrl":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/cropped-cropped-image-1.png","width":512,"height":507,"caption":"Kokonaisvaltainen kehitt&auml;minen &amp; liiketoiminnan muotoilu"},"image":{"@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#\/schema\/logo\/image\/"}},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/#\/schema\/person\/cebedf754113e7df1f3fe211ed61ff18","name":"Eero Hosiaisluoma","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2970f2177bc70310d857524ac38ad7aa7098ed06a90619a386959a67a3d5c344?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2970f2177bc70310d857524ac38ad7aa7098ed06a90619a386959a67a3d5c344?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2970f2177bc70310d857524ac38ad7aa7098ed06a90619a386959a67a3d5c344?s=96&d=mm&r=g","caption":"Eero Hosiaisluoma"},"url":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/author\/admin\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2366","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2366"}],"version-history":[{"count":638,"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2366\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12010,"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2366\/revisions\/12010"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2367"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2366"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2366"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hosiaisluoma.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2366"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}