Enterprise Design Hub on keskitetty muutotarpeiden käsittelyn - eli kysynnänhallinnan - virtuaalitiimi. Se ohjaa työt moniosaajatiimeille, jotka toteuttavat konsepteista ratkaisuja organisaation operatiiviseen toimintaan.
Enterprise Design käsikirja – EDGY Cookbook
Enterprise Design lähestymistapaa ja sen EDGY kuvauskieltä käsittelevä EDGY Cookbook sisältää käytännönläheisiä esimerkkejä EDGY -kuvauskielen hyödyntämiseen.
Asiakasnäkökulma
Asiakkaan ja organisaation tarjoamien palveluiden ja/tai tuotteiden kohtaaminen on liiketoiminnan kannalta perustavaa laatua oleva tilanne. Tätä käsitellään Enterprise Design lähestymistavan avulla.
Häiriökysyntä
Häiriökysyntä on turhaa lisäkysyntää, joka syntyy kun asiakastarpeita ei ole kyetty täyttämään, vaan asiakas joutuu palaamaan palvelun pariin. Häiriökysyntä on eräs merkittävä syy tehottomuuteen ja kustannusten kasvuun organisaatioissa.
Enterprise Design ja EDGY perusteet
Enterprise Design ja EDGY perusteet suomeksi. Kokoelma Enterprise Design ja EDGY perusasioita...
PowerPoint kuvauspohjia liiketoiminnan muotoiluun
Powerpoint kuvauspohjia luonnosteluun, ideointiin, innovoitiin ja konseptointiin jne. Kuvauspohjissa on hyödynnetty EDGY-elementtejä, jotka ovat yksinkertaisia, selkeitä ja helppo oppia.
Enterprise Design – liiketoiminnan muotoilu / liiketoimintamuotoilu
Enterprise Design on ihmiskeskeinen, kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen lähestymistapa liiketoiminnan muotoiluun. Se on kaikkia osaajaryhmiä yhdistävä lähestymistapa, ja sen EDGY kuvaustapa kaikille yhteinen kieli, joka on helppo oppia ja ymmärtää.
Palvelumuotoilua ja liiketoiminta-arkkitehtuuria
Enterprise Design on Ilähestymistapa, joka yhdistelee palvelumuotoilua ja liiketoiminta-arkkitehtuuria organisaatioiden liiketoiminnan kehittämiseen.
Kyvykkyys
Kyvykkyys on organisaation kyky tuottaa määrättyjä palveluita ja/tai tuotteita. Kyvykkyys koostaa yhteen kuuluvat asiat yhteen: ihmiset, prosessit ja resurssit (kuten järjestelmät, tiedot, tilat ja laitteet), joita tarvitaan määrättyjen tuotteiden tai palveluiden tuottamiseen. Organisaatio tuottaa kyvykkyyksillään tuotteita ja/tai palveluita asiakkailleen.
Palvelu vs. Tuote
Palvelut ja/tai tuotteet ovat sitä, mitä organisaatio tekee ja tarjoaa asiakkaidensa hyödyksi. Yksinkertaisuuden vuoksi voidaan puhua tarjoomasta (Offerings), jota organisaatio tarjoaa asiakkailleen. Palvelut ja/tai tuotteet tuotetaan organisaation kyvykkyyksillä
Komponenttimalli 1-2-3 (KM 1-2-3) – järjestelmän arkkitehtuurin suunnittelun menetelmä
Komponenttimalli on järjestelmän arkkitehtuurin suunnittelun menetelmä. Kohdejärjestelmän toimintaa ja rakennetta tarkastellaan eri abstraktiotasoilla (0-n).
Organisaation liiketoiminnan kehittäminen
Organisaation liiketoiminnan kehittäminen on selkeä kokonaisuus.
Kyvykkyyskartta – Milky Way Map
Arvovirta, kyvykkyydet ja koko organisaatio voidaan esittää samassa kuvassa ns. linnunratakartan (Milky Way Map) avulla. Ideana tässä lähestymistavassa on kuvata koko organisaatio samassa näkymässä, jonka keskipisteenä on organisaation ydin ja sen ympäröi arvovirta sisäkehällä. Kyvykkyydet on sijoitettu arvovirran vaiheiden mukaisiin sektoreihin. Näkymästä muodostuu linnunratamainen soikio, josta nimi Milky Way Map tulee. Kyseessä on lähestymistapa, jonka […]
Kyvykkyyskartta
Kyvykkyyskartta esittää organisaation liiketoiminta yhdessä kuvassa. Sen perusteella koko organisaation liiketoiminta voidaan ymmärtää helposti ja nopeasti, myös johtotasolla (C-level).
Operatiivisen toiminnan kehittäminen ja konseptointi
Konseptointi on kehittämisen toimintamallin ensimmäinen vaihe, jossa kaikista kehittämistarpeista laaditaan konsepti. Konsepti voidaan sitten esitellä ja käsitellä, sekä hyväkysä kehitysportfolioon. Kehitysportfoliossa kehittämiskohteet arvioidaan, priorisoidaan ja resursoidaan toteuttamista varten.
Liiketoiminnan kyvykkyyden mallintaminen
Liiketoiminnan kyvykkyys sisältöineen voidaan mallintaa kyvykkyyskanvaasin avulla. Mallintamisessa voidaan hyödyntää ArchiMate-notaatiota.
Liiketoiminnan kyvykkyys
Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat toiminnallisia asioita, joita organisaatiossa tulee olla, jotta se voi toteuttaa liiketoimintaansa, ja tuottaa haluttuja lopputuloksia. Kyvykkyys on siis organisaation toiminnallinen osakokonaisuus, organisatorinen komponentti. Se kapseloi sisäänsä toiminnalliset ja rakenteelliset elementit, ja tarjoaa ulospäin palveluita rajapintojensa kautta. Kyvykkyyden määritelmä: kyvykkyys on kyky toimia, eli toimintakyky.
Organisaation liiketoiminnan kyvykkyyspohjainen kehittäminen
Organisaation kyvykkyyspohjainen kehittäminen on lähestymistapa, jossa liiketoiminta jäsennellään toiminnallisin perustein. Organisaation liiketoiminta jaotellaan toiminnallisiin osakokonaisuuksiin, liiketoiminnan kyvykkyyksiin (Business Capabilities). Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat toiminnallisia asioita, joita organisaatiossa tulee olla, jotta se voi toteuttaa liiketoimintansa ja tuottaa haluttuja lopputuloksia.
Organisaation operatiivinen toiminta, sen johtaminen ja kehittäminen
Organisaatio on väline (instrumentti) ihmisten järjestäytymiseksi jonkin toiminnan suorittamista varten. Organisaatio on olemassa toiminnan vuoksi. Ei päinvastoin. Organisaatio on toimija, jolle toiminta antaa syyn olla olemassa. Toiminnalla on syytä olla tavoitteet, jotka motivoivat organisaatiota toimintaan. Organisaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sosio-teknis-taloudellista kokonaisuutta, joka on olemassa jonkin toiminnan vuoksi, jota johdetaan ja kehitetään itsenäisesti, jolla on määrätyt aineelliset, aineettomat ja humaanit resurssit (kuten taloudelliset-, henkilöstö-, tila- ja laiteresurssit).
Organisaation operatiivisen toiminnan kehittämisen käsitteistö
Organisaation operatiivisen toiminnan, sen johtamisen ja kehittämisen käsitteistö.
Organisaation kehittäminen ja paremmat työtavat
Jokainen voi itse vaikuttaa oman työnsä hallintaan ja työpäiviensä organisointiin, mutta hyödyllisintä olisi yhdessä laatia pelisäännöt parempiin työskentelytapoihin.
Organisaation liiketoiminnan johtaminen
Liiketoiminnan johtaminen asettaa tavoitteet ja määrittelee toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.
ArchiMate peruselementit
ArchiMate peruselementit on se ArchiMate elementtien osajoukko, joka riittää useimpiin mallinnustarpeisiin.
Tavoitteellisuus kannattaa aina
Tavoitteet tulisi laatia kaikelle tekemiselle. Ilman tavoitteita tekeminen on vain puuhastelua ilman suuntaa. Hyvin laaditut tavoitteet ovat laadukkaan toiminnan perusta! Ennen kuin tehdään mitään, tehdään tavoitteet. Ennen kuin on tavoitteet, mitään ei kannata tehdä. Tavoitteet motivoivat tekemään mitä tahansa muutosta. Tavoitteet antavat ryhtiä tekemiselle. Tavoitteet ohjaavat tekemistä ja antavat suunnan. Erityisesti näin on organisaation kontekstissa. Mutta mikä pätee organisaatioon, pätee kaikkeen muuhunkin inhimilliseen toimintaan. Tässä artikkelissa Eero Hosiaisluoma kuvaa tavoitteellisen toiminnan ja tavoitteiden asettamisen merkitystä.
Lean EA periaatteita
Lean EA ja organisaation kehittämistoiminta Lean EA -lähestymistapa yhdistää organisaation johtamisen, operatiivisen kehittämistoiminnan ja kokonaisarkkitehtuurin. Lean EA-lähestymistavassa hyödynnetään olemassa olevia menetelmiä ja välineitä sekä parhaita käytäntöjä (kuten muotoiluajattelua), mutta kokonaisuuden hallinnan kannalta tärkein on kokonaisarkkitehtuuri (KA). Tärkeintä on liiketoiminnan kehittäminen asiakaslähtöisesti. Organisaation (liike)toiminnan johtaminen ja kehittäminen on keskeistä. Kokonaisarkkitehtuurin rooli ja merkitys on tukea edellisiä. […]
Lean EA – toimintamalli ja viitekehys
Lean EA on lähestymistapa, joka tukee liiketoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä. Lean EA -lähestymistavassa kokonaisarkkitehtuuri on integroitu osaksi organisaation kehittämistoimintaa. Lean EA yhdistää liiketoiminnan johtamisen, kehittämisen ja operatiivisen toiminnan hallinnan kokonaisarkkitehtuurin avulla. Lean EA -lähestymistavan kohteena on organisaation kokonaisvaltainen toiminnan ja rakenteen kehittäminen. Tässä lähestymistavassa huomioidaan liiketoiminta ja IT sekä ihmiset. Lean EA -lähestymistavassa hyödynnetään olemassa olevia […]
Liiketoiminnan kehittäminen ja kerrosnäkymä
Kerrosnäkymä Kerrosnäkymä (Layered View) on yleiskuva, joka havainnollistaa miten kehittämiskohde kytkeytyy organisaatioon, sen liiketoimintaan ja tietojärjestelmiin sekä ihmisten toimintaan. Ja kuinka kaikki liittyy yhteen. Yleiskuvan saamiseksi, organisaatiota voidaan tarkastella kerrosmaisesti. Kerrosnäkymä yhdistelee organisaation liiketoiminnan kehittämisen eri osa-alueet: liiketoiminnan, IT:n ja ihmiset. Näin saadaan kokonaisvaltainen ymmärrys määrätystä kokonaisuudesta tai jostakin sen rajatusta osakokonaisuudesta, jota on tarve […]
Liiketoiminnan kehittäminen ja kokonaisarkkitehtuuri
Kokonaisvaltainen liiketoiminnan kehittäminen huomioi liiketoiminnan, IT:n ja ihmiset.
Tiedonhallintamalli ArchiMatella
Tiedonhallintalaki edellyttää julkisen hallinnon organisaatioita laatimaan tiedonhallintamallin. Tiedonhallintamallista on hyötyä organisaatiolle, joten sitä kannattaa ylläpitää ja päivittää jatkuvasti. Tiedonhallintamallissa on kenties hyödyllisintä se, että sen avulla voidaan tunnistaa organisaation toiminnan prosessit - eli mitä organisaatio varsinaisesti tekee.
Zen ja kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen
Kokonaisarkkitehtuurin mallintamisessa on kyse organisaation toiminnallisten ja rakenteellisten osien, sekä näiden välisten yhteyksien kuvaamisesta. Mallinnettu kokonaisarkkitehtuuri tukee organisaation johtamista, kehittämistä ja päätöksentekoa.
ArchiMate käsikirja
ArchiMate malleja ja esimerkkejä, inspiraation lähteeksi, niin vasta-alkajille kuin kokeneille mallintajille.
Kokonaisarkkitehtuurin muutos
Kokonaisarkkitehtuurin muutos mahdollistuu siten, että kokonaisarkkitehtuuritoiminto kytketään osaksi muuta kehittämistoimintaa.
”Palvelu” -käsite operatiivisen toiminnan kehittämisessä
"Palvelu" on ylikuormitettu käsite, usein se ymmärretään eri tavoin asiayhteydestä riippuen.
IT-toiminnon viitearkkitehtuuri ja toimintamalli – IT4IT
IT4IT määrittelee organisaation IT-toiminnon arvoketjupohjaisen toimintamallin, toiminnalliset kyvykkyydet, tietojärjestelmäratkaisut ja tietomallin.
ArchiMate -elementtien osajoukko
ArchiMate on monipuolinen ja laaja mallinnuskieli, mutta tyypillisesti osajoukko sen elementeistä riittää useimpiin käyttötarkoituksiin. Alla olevissa taulukoissa on esitetty keskeisimpiä ArchiMate-elementtejä, joilla voidaan mallintaa useimmat tapaukset (80%). Keskeisimmät ArchiMate -elementit Elementtien väliset yhteystyypit (rakenteelliset ja dynaamiset). Erilaisia kaaviota voidaan laatia vapaasti, mutta eri lähteistä voidaan johtaa muutamia keskeisimpiä kaaviotyyppejä, jotka niin ikään riittävät useimmiten kuvaamaan […]
Arkkitehtuurin kuvaus -pohja
HUOM! Tämä on jo wanhentunut versio vuodelta 2017. Uusi on saatavilla. Laitan jakoon tässä blogissa. Eero Oheisessa pdf-dokumentissa on arkkitehtuurin kuvaus -dokumenttipohja (linkki). Tätä dokumenttipohjaa voidaan soveltaa eri laajuisten kehittämiskohteiden kuvaamiseen. Kehittämiskohteen kuvaus voi olla esim. jokin seuraavista: Kehittämiskohteen kuvaamisessa on suositeltavaa hyödyntää standardinotaatiota (ArchiMate) ja tarkoituksenmukaista mallinnusvälinettä. Mallinnusvälineestä voidaan myös tarvittaessa genereoida vastaavan sisältörakenteen mukainen […]
ArchiMate esimerkkejä (JHS179)
Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019) korvasi aiemman Tietohallintolain vuodelta 2011. Tiedonhallintalaki 2019 tuli voimaan 1 .1.2020, ja se kumosi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011). HUOM! Nämä esimerkit ovat wanhentuneita, näissä versiona on vanha ArchiMate 2.x! JHS179 esimerkkikaavioita mallinnettuna QPR EA-välineellä, vuonna 2016. QPR EA -välineen kehittäminen on loppunut, suositeltavaa on käyttää ilmaisia välineitä […]