Liiketoiminnan kehittäminen

Ihmiskeskeistä liiketoiminnan kehittämistä.

Liiketoiminnan kehittäminen (Business Development) on kokonaisvaltainen ja ihmiskeskeinen lähestymistapa, jossa eri osaajaryhmät käsittelevät kehittämistarpeita yhteistyössä, ja muodostavat yhteisen näkemyksen.

Näkökulmat

Liiketoiminnan kehittäminen yhdistää kolme näkökulmaa:


1. Liiketoiminnan suunnittelu antaa suunnan ja tarkoituksen (miksi ja mihin),

2. Palvelumuotoilu määrittelee asiakasarvon ja -kokemuksen (mitä ja kenelle),

3. Liiketoiminta-arkkitehtuuri kuvaa, miten tämä arvo syntyy ja toteutetaan (miten ja millä).

Liiketoiminnan kehittämistä voidaan toteuttaa käytännössä yhteistyömallin avulla, jossa eri osaajaryhmät yhdessä käsittelevät liiketoiminnan kehittämistarpeita. Kehittämistarpeet voivat koskea eri tasoisia ja -laajuisia muutoksia. Ne voivat olla strategisia tai operatiivisia, isoja tai pieniä. Yhteistyömallin mukainen kokonaisvaltainen tarkastelu soveltuu kaikenlaisten muutos- ja kehittämistarpeiden käsittelyyn.

Liiketoiminnan kehittäminen on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka käsittää kaikki oleelliset näkökulmat, joihin organisaation liiketoiminta tyypillisesti perustuu. Näiden linssien läpi tarkasteltuna tulemme huomioineeksi kaikki kehittämiskohteeseen vaikuttavat asiat. Tämän näkökulmamallin avulla voimme vaihtaa näkökulmia, ja pohtia yhdessä eri asioiden syy-seuraussuhteita kokonaisuuden kannalta – ja muodostaa yhteisen näkemyksen.

Liiketoiminnan kehittäminen palvelee mm. alla kuvatun sisällön tukemisessa ja käytännön tekemisessä:

Liiketoiminnan suunnittelu	Palvelumuotoilu	Liiketoiminta- arkkitehtuuri
Johtaminen ja päätöksenteko	Asiakaskokemus, henkilöstökokemus	Operatiivinen toiminta
Missio, visio, strategia	Asiakasymmärrys	Tarjooma: palvelut ja/tai tuotteet
Tavoitteet, mittarit, arvot, periaatteet	Asiakastarpeet	Liiketoiminnan kyvykkyydet ja resurssit (assetit)
Kehittämistoimenpiteet, portfoliot	Asiakaspolut	Prosessit, operatiivinen toimintamalli
Riskit & riskienhallinta	Kosketuspisteet, kanavat	Tiedot, tietovirrat
Brändi, viestintä	Asiakasryhmät, asiakassegmentointi	Tietoärjestelmät, teknologiat, AI, infra
Organisaatio, ihmiset, osaaminen, kulttuuri	Asiakastiedon hallinta ja analytiikka	Tietoturva, tietosuoja, turvallisuus
Arvolupaukset, palvelulupaukset	Sidosryhmät	Organisoituminen: yksiköt, ryhmät, tiimit, roolit
Ansaintalogiikka, liiketoimintamalli	Vuorovaikutusmallit, kohtaamisten hallinta	Toimijat, toimijoiden vuorovaikutus
Ekosysteemit, kumppanuudet	Palvelukonseptit, palvelumallit	Kehittämistoiminta, kehittämismalli

Organisaation liiketoiminnan kehittämisessä on syytä huomioida seuraavat osakokonaisuudet:

• Liiketoiminnan tavoitteet: päämäärä, strategia, johtaminen, kulttuuri, henkilöstö, palvelulupaukset
• Asiakasnäkökulma: asiakasymmärrys, asiakastarpeet
• Operatiivinen toiminta: palveluiden ja tuotteiden toteuttaminen, palvelulupausten lunastaminen.

Yhteistyön ydinroolien ensisijaiset näkökulmat yhteistyömallissa:

Rooli	Ensisijainen näkökulma	Kysymys	Fokus
Strateginen liiketoiminnan suunnittelu	Tavoitteet, kannattavuus, vaikuttavuus, priorisointi.	Miksi ja mihin?	Kannattavuus (Viability)
Palvelumuotoilu	Asiakasymmärrys, asiakastarpeet, asiakasarvo, palvelukokemus.	Mitä ja kenelle?	Haluttavuus (Desirability)
Arkkitehtuuri	Toteutettavuus, operatiivinen toiminta ja rakenne.	Miten ja millä?	Toteutettavuus (Feasibility)

Yhteistyömallin mukainen kokonaisvaltainen tarkastelu soveltuu kaikenlaisten kehittämistarpeiden käsittelyyn.
Kehittämistarpeet voivat koskea eri tasoisia ja -laajuisia muutoksia.
Ne voivat olla strategisia tai operatiivisia, isoja tai pieniä.

Lataa pdf Liiketoiminnan kehittäminen – Business Development

---

Käytännössä

Liiketoiminnan kehittäminen tarkastelee kehittämis- ja muutostarpeita kokonaisvaltaisesti:

• Kannattavuus / elinkelpoisuus (Viability) liiketoiminnan kannalta
• Haluttavuus (Desirability) asiakaskokemuksen kannalta
• Toteutettavuus (Feasibility) operatiivisen toiminnan kannalta

Liiketoiminnan kehittäminen pyrkii vastaamaan kysymyksiin:

• Miksi? Kannattavuus: onko kehittämistarve liiketoiminnallisesti tarkoituksenmukainen, elinkelpoinen, merkityksellinen, strategian mukainen, toimintaa tehostava, tuottava/kannattava, riskitön, vaikuttava …
• Mitä? Haluttavuus: onko kehittämistarpeen kohde ihmisten näkökulmasta tarpeellinen ja hyödyllinen
• Miten? Toteuttavuus: onko kehittämistarpeen kohde operatiivisen toiminnan kannalta käyttökelpoinen, toimintaympäristöön soveltuva, toteuttamiskelpoinen ylipäätään (resurssit huomioiden)..

---

__________

Liiketoiminnan kehittämisen yhteistyömalli

Liiketoiminnan kehittämistä toteutetaan eri osaajaryhmien kesken, moniammatillisesti. Yhteistyö, yhdessä tekeminen ja yhteiskehittäminen (collaboration & co-design) mahdollistaa a) kokonaisvaltaisen tarkastelun, b) eri osaamisalueiden hyödyntämisen ja c) yhdessä oppimisen ja kehittymisen.

Liiketoiminnan kehittämistä voidaan toteuttaa käytännössä siten, että moniammatillinen (virtuaali)tiimi käsittelee kaikki (!) organisaation kehittämis- ja muutostarpeet, ja suunnittelee kehittämistoimenpiteet. Kun tarpeiden käsittely (demand mgmt) tapahtuu kehittämisprosessin alussa, huomioidaan kaikki oleelliset asiat heti alusta asti: asiakas- ja liiketoimintatarpeet, riskit, tietoturva ja tietosuoja, strategian mukaisuus, toteuttamiskelpoisuus jne.
Eri alojen asiantuntijat tarjoavat yhdessä moniammatillista osaamistaan (esim. nimellä Hub).

• Kyseessä on liiketoiminnan kehittämisen virtuaalitiimi, ”muutosagentit”, joka yhdistää eri osaajaryhmät yhteistyöhön.
• Se käsittelee liiketoiminnan kehittämis- ja muutostarpeet, suunnittelee kehittämistoimenpiteet, ja auttaa organisaatiota sen nykyisissä ja tulevissa kehittämishaasteissa.
• Toiminta perustuu asiakaslähtöiseen, moniammatilliseen yhteistyöhön ja yhteiskehittämiseen.

Kehittämis- ja muutostarpeiden käsittely onnistuu parhaiten, kun eri osaajaryhmät osallistuvat heti alusta asti, yhdistävät osaamisen, menetelmät ja välineet. Kun muutostarpeet on käsitelty, kehittämistyöt ohjataan kehitystiimeille.

Osaajaryhmiä ja rooleja yhteistyössä ovat esim.:

• Palvelumuotoilijat
• Liiketoiminta-arkkitehdit
• Innovaatioasiantuntijat
• Riskianalyytikot
• Tietoturva- ja tietosuoja-asiantuntijat
• Teknologia-asiantuntijat
• Liiketoiminta-asiantuntijat (sisältöosaajat)
• Liiketoiminta-analyytikot / määrittelijät
• Prosessiasiantuntijat (Lean, Six Sigma jne.)

Osallistujina tarvittavat roolit eri osaamisalueilta, sen mukaan mikä on organisaatiossa tarkoituksenmukaista.

Osaamisalue	Arvo liiketoiminnan kehittämisessä
Palvelumuotoilijat	Tuovat asiakaskeskeisen näkökulman kehittämiseen. Varmistavat, että ratkaisut vastaavat todellisiin asiakastarpeisiin ja parantavat asiakaskokemusta.
Liiketoiminta-arkkitehdit	Tuovat organisaation toiminnan ja rakenteen näkökulman. Varmistavat, että kehityshankkeet tukevat liiketoiminnan tavoitteita ja integroituvat operatiiviseen toimintaan.
Riskianalyytikot	Tunnistavat ja arvioivat kehityshankkeisiin liittyvät riskit.
Tietoturva- ja tietosuoja-asiantuntijat	Varmistavat, että kaikki kehityshankkeet täyttävät tietoturva- ja tietosuojasäädösvaatimukset (GDPR ym.).
Teknologia-asiantuntijat	Tuovat teknisen toteutettavuuden näkökulman. Arvioivat teknologiaratkaisuja, skaalautuvuutta ja integrointimahdollisuuksia.
Liiketoiminta-asiantuntijat	Tuovat syvällistä toimiala- ja sisältöosaamista (substanssi), ymmärrystä ja asiantuntijuutta operatiivisen toiminnan dynamiikasta sekä asiakastarpeista.
Prosessiasiantuntijat	Tehostavat ja optimoivat liiketoimintaprosesseja (esim. Lean- ja Six Sigma -menetelmillä), poistavat turhia vaiheita ja häiriökysyntää sekä parantavat laatua.
Liiketoiminta-analyytikot / määrittelijät	Keräävät ja määrittelevät vaatimukset. Toimivat siltana liiketoiminnan ja IT:n välillä varmistaen, ettei mitään ’väliä’ ole, että ratkaisut vastaavat liiketoimintatarpeisiin.
Innovaatioasiantuntijat	Tuovat uusia näkökulmia ja rohkaisevat disruptiiviseen ajatteluun. Tunnistavat uusia mahdollisuuksia, haastavat status quon ja edistävät jatkuvaa uudistumista.

Liiketoiminnan omistajuus ja kehittämiskohteiden omistajuus. Yhteistyömalli toimii organisaation liiketoiminnan kehittämisen ytimessä, jolloin kehittämiskohteiden omistajuus on merkityksellistä. Asiantuntijaroolien lisäksi, kehittämiskohteiden omistajuus liittyy siihen, kenellä tai millä taholla on intressi saada kehittämistoimenpide tehdyksi. Tällöin liiketoiminnan omistaja on avainroolissa. Lisäksi ratkaisevassa asemassa on kehittämisestä vastaava taho tai rooli. Tässä mielessä kehittämiskohteilla on syytä olla 1) omistaja, jolla on intressi saada kehittämiskohde tehdyksi, 2) vastuurooli, joka huolehtii kehittämistoimenpiteistä, jotta kehittämiskohde tulee tehdyksi, ja 3) asiantuntijarool(t), jotka osallistuvat kehittämiskohteen tarpeen määrittelyyn eli konseptointiin, sekä kehittämistoimenpiteiden toteuttamisen tukemiseen.

Ks. tarkemmin mitä on yhteistyömalli: linkki.

Liiketoiminnan kehittämisen rooleja

Alla olevassa taulukossa on esitetty keskeisimpiä rooleja jotka osallistuvat liiketoiminnan kehittämiseen ja yhteistyöhön.

Rooli	Näkökulma / kysymys	Keskeinen kumppani
Strateginen liiketoiminnan suunnittelu	Miksi ja mihin? Mikä on tavoite, vaikuttavuus ja priorisointi?	Liiketoiminta-arkkitehti, palvelumuotoilija
Palvelumuotoilija	Mitä ja kenelle? Mikä on asiakasarvo, -tarve ja -kokemus?	Liiketoiminta-arkkitehti
Liiketoiminta-arkkitehti	Miten ja millä? Miten arvo syntyy ja toteutetaan operatiivisesti?	Palvelumuotoilija, teknologia-asiantuntija
Innovaatioasiantuntija	Mitä uutta on mahdollista saada aikaan? Miten se myydään?	Liiketoiminta-arkkitehti, palvelumuotoilija
Riskianalyytikko	Mitä voi mennä pieleen?	Tietoturva- ja tietosuoja-asiantuntija
Tietoturva- ja tietosuoja-asiantuntija	Täyttyvätkö tietoturva- ja tietosuojavaatimukset (esim. GDPR)?	Riskianalyytikko, teknologia-asiantuntija
Teknologia-asiantuntija	Onko ratkaisu teknisesti toteutettavissa, skaalautuva ja integroitavissa?	Liiketoiminta-arkkitehti
Liiketoiminta-asiantuntija (sisältöosaaja)	Mitä operatiivinen toiminta edellyttää?	Liiketoiminta-analyytikko
Liiketoiminta-analyytikko / määrittelijä	Mitkä ovat vaatimukset, ja miten ratkaisut saadaan vastaamaan niitä?	Liiketoiminta-asiantuntija, teknologia-asiantuntija
Prosessiasiantuntija	Miten toiminta virtaa tehokkaasti, ilman häiriökysyntää?	Liiketoiminta-asiantuntija, liiketoiminta-arkkitehti
Liiketoiminnan omistaja	Kenellä on intressi saada kehittämiskohde tehdyksi?	Kehittämiskohteen vastuurooli
Kehittämiskohteen vastuurooli	Kuka huolehtii, että kehittämistoimenpiteet toteutuvat?	Liiketoiminnan omistaja, asiantuntijaroolit
Ratkaisuarkkitehti (kuuluu konseptoinnin jälkeiseen toteutusvaiheeseen	Miten hyväksytty konsepti toteutetaan teknisesti, tehdäänkö itse vai hankitaanko?	Liiketoiminta-arkkitehti, teknologia-asiantuntija

Yhteistyömalli on toiminnallinen kehittämisen käytäntö – ei hallinnollinen rakenne.

Miksi yhteistyö on oleellista?

Yhteistyö (Collaboration) tässä yhteydessä on liiketoiminnan kehittämiseen osallistuvien toimijoiden moniammatillista yhdessä tekemistä. Silloin jokainen osapuoli tuo mukanaan erityistä erikoisosaamistaan, näkemyksiään ja kokemuksiaan. Tämä ristipölytys, vuorovaikutus ja eri osaamisalueiden päällekkäisyyksien, eroavaisuuksien ja erityisesti rajapintojen esiintuoma monimuotoisuus ovat rakentavaa, hedelmällistä ja mahdollisimman kokonaisvaltaista systeemistä ajattelua. Sen avulla voidaan tunnistaa ilmiöiden, muutos- ja kehittämistarpeiden syyt ja seurausvaikutukset, sekä määritellä ja perustella syihin (drivers) pureutuvat tavoitteet (goals), mitattavissa olevat lopputulokset (outcomes), sekä tarvittaessa myös muutostoimenpiteet (actions) ja tuotokset (outputs). Erikoistuneista osaamisalueista tai menetelmistä, kuten palvelumuotoilusta ja kokonaisarkkitehtuurista, ei ole tarkoitus luopua, vaan tuoda ne yhteen, ja soveltaa niitä yhdessä. Yhdessä ne ovat enemmän kuin erillään toimiessaan.

Moniammatillisuus = monialaisuus; moniosaajuus; eri osaamisalueiden yhteistyö / fuusio; erikoisosaamisten yhteistyössä syntyvä uusi (emergentti) osaaminen. (Multidisciplinary, cross-functional.)

Yhteistyömalli on toimintatapa, käytäntö, kehittämistoiminnan osa, joka toimii kehittämisprosessin alussa.

Lataa Liiketoiminnan kehittäminen – Business Development pdf

__________

Kehittämisprosessi ideasta-tuotantoon

Yhteistyömalli, eli liiketoiminnan kehittämisen moniammatillinen yhteistyöryhmä, toimii ideasta tuotantoon -kehittämisprosessin alussa, jonne on keskitetty kehittämistarpeiden käsittely.

Kehittämisprosessi, eli kehittämisen toimintamalli (kehittämismalli) kuvaa kehittämistoimintaa, sen vaiheita, osallistujia ja tuotoksia.

Kehittämisprosessi käynnistyy muutostarpeesta, joka voi syntyä asiakkaan aloitteesta, tai muusta liiketoiminnallisesta herätteestä. Kehittämisprosessin aikana käsitellaan muutostarve eli kehittämistarve ja konseptoidaan se. Konsepti etenee arvioinnin ja hyväksynnän kautta toteutukseen, jossa tehdään muutoksen edellyttämät toimenpiteet (tehdään itse tai hankitaan). Ratkaisu voi olla esimerkiksi tuote, palvelu tai toimintamalli, joka viedään toteutuksen jälkeen osaksi operatiivista toimintaa, ja joka lopputuloksena tuottaa arvoa (hyötyä) asiakkaalle.

Kehittämisprosessin vaiheita ovat:

1. Konseptointi: kehittämistapeen käsittely ja konseptikuvauksen laatiminen moniammatillisen ryhmän toimesta, sisältää:
   • Tarpeen arviointi ja yhteisen käsityksen muodostaminen
   • Rajaus, riippuvuudet, vaikutukset, riskit
   • Kehittämistoimenpiteiden tunnistaminen
   • Ratkaisuvaihtoehtojen tunnistaminen ja suositeltavan ratkaisun kuvaus
   • Karkea justannus-hyöty -arviointi
   • Eteneminen (toimenpiteet, aikataulu, resurssit)
   • Hyväksyntä (jatkoon / ei jatkoon)
2. Toteutus: valmis tuotos, eli tuote, palvelu tai toimintamalli, julkaistaan operatiiviseen toimintaan.
3. Tuotanto / operatiivinen toiminta: valmiin tuotoksen käyttö, jonka vaikutuksesta syntyy varsinainen arvo eli hyöty lopputuloksena.

Liiketoiminnan kehittämisen yhteistyöryhmä toimii keskitettynä reittipisteenä, hubina, joka käsittelee kaikki kehittämistarpeet, ja jonka kautta kehittämistoimenpiteet etenevät kehittämisportfolion hallinnan kautta toteutukseen. Tässä kehittämisprosessin alkuvaiheessa kehittämistarve konseptoidaan konseptiksi, joka sisältää mm. tarpeen arvioinnin sekä toimenpiteet.

Liiketoiminnan kehittämisen ryhmä (palvelumuotoilija ja arkkitehti) käsittelee muutostarpeet ja tuottaa konseptikuvauksen yhteistyössä avainroolien kanssa. Näitä ovat esim. kehittämisestä vastaava taho / liiketoiminnan omistaja, kehittämiskohteen vastuuhenkilö, sekä muut tarvittavat asiantuntijaroolit kuten riskianalyytikko ja tietoturva-asiantuntija.

Konseptointi

Ketkä osallistuvat?

Ensimmäiseen käsittelyyn ei tarvita suurta ryhmää, vaan monialainen pieni virtuaalitiimi. Keskeinen periaate on, että kaikkia asiantuntijoita ei kutsuta jokaiseen tarpeeseen. Tarvittava osaaminen kootaan tarpeen ympärille. Esimerkiksi seuraavat roolit:

• Kehittämistarpeen omistaja / vastuutaho:
  • tuo esiin tarpeen
  • tuntee kontekstin
  • vastaa liiketoiminnallisesta tavoitteesta, vaikutuksista ja hyödyistä, sekä strategisesta merkityksestä
    • ja on linkki liiketoiminnan omistajaan / strategian edustajaan, tuotteen/palvelun omistajaan.
• Palvelumuotoilija / asiakaskokemuksen asiantuntija:
  • tarkastelee asiakkaan ja käyttäjän näkökulmaa
  • tunnistaa tarpeita, ongelmia ja mahdollisuuksia
• Liiketoiminta-arkkitehti:
  • yhdistää tarpeen kyvykkyyksiin, prosesseihin, järjestelmiin ja organisaatioon
  • tarkastelee muutoksen kokonaisvaikutusta, sekä tietovirtoja
• Tarvittaessa:
  • data-arkkitehti / tietoarkkitehti, ratkaisuarkkitehti, sekä erilaisia asiantuntijoita kuten esim. teknologia-asiantuntija, tietoturva-asianttuntija, turvallisuusasiantuntija, lakiasiantuntija, talousasiantuntija tai riskienhallinnan asiantuntija.
  • ei kutsuta kaikkia asiantuntijoita joka kertaa, vaan tarvittava osaaminen kootaan tarpeen ympärille – tapauskohtaisesti ja tarvelähtöisesti.

Konseptointivaiheen käytännön työtapa: palvelumuotoilija ja liiketoiminta-arkkitehti muodostavat työparin, joka fasilitoi konseptointityöpajan yhdessä. Ratkaisuarkkitehti tulee mukaan vasta silloin, kun on tarve tarkastella miten hyväksytty konsepti toteutetaan teknisesti (tehdään itse tai hanitaan).

Konseptoinnissa voidaan ajatella olevan kaksi organisoitumisen tapaa:

1. Pysyvä rakenne:
   • omistaja / vastuu (strategia) ja asiantuntija(t) (palvelumuotoilu + arkkitehtuuri = ydinpari),
   • kokoonpano ei muutu tarpeesta toiseen.
2. Tilannekohtainen kokoonpano:
   • konseptointivaiheen ydinpari (palvelumuotoilija + liiketoiminta-arkkitehti) laajenee tarvittaessa erikoisosaajilla.

Konseptikuvaus

Konsepti (konseptikuvaus) on keskeinen dokumentti, joka tuotetaan konseptointivaiheessa. Se sisältää oleellisia tietoja kehittämiskohteen arvioimiseksi ja perustelemiseksi päätöksentekoa varten. Konsepti on yhteisen suunnittelun ja käytyjen keskustelujen tuotos.

Konseptipohja on syytä vakioida, jolloin kehittämiskohteista voidaan laatia yhdenmukaisia kuvauksia. Silloin ehittämiskohteiden keskinäinen vertailu on helpompaa, kun kehittämispäätöksiä tehdään. Oleellista on ymmärtää ensisijaisesti mikä on kehittämistarve, ja sitten kuvata kehittämistoimenpide.

Konseptikuvaus voidaan laatia sessiossa (työpajassa), jota palvelumuotoilija ja arkkitehti -työpari yhdessä vetävät. He fasilitoivat keskustelua, esittävät kysymyksiä ja tekevät ehdotuksia, sekä laativat tarvittavaa sisältöä kuvauspohjaan. Apuna voidaan hyödyntää erilaisia Enterprise Design -menetelmiä ja työkaluja sekä kuvaustyyppejä (näistä tarkemmin erikseen).

Alla esimerkki konseptin sisältörakenteesta.

Konseptipohja – esimerkki

Kehittämiskohdetta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta, joiden kaikkien tulee toteutua, jotta muutostarve on perusteltu ennen etenemispäätöstä:

Näkökulma	Kysymys	Fokus
Haluttavuus (Desirability)	Mitä? Kenelle? Onko tämä asiakkaiden, käyttäjien, henkilöstön ja muiden osapuolten kannalta tarpeellinen ja haluttu?	Asiakas, käyttäjä, kokemus
Elinkelpoisuus (Viability)	Miksi tämä kannattaa tehdä ja mitä strategista tai liiketoiminnallista arvoa se tuottaa?	Strategia, liiketoiminta
Toteutettavuus (Feasibility)	Miten? Pystymmekö toteuttamaan ja ylläpitämään tämän?	Toiminta, organisaatio, arkkitehtuuri

Muutama ytimekäs kysymys per näkökulma:

Haluttavuus (Desirability) – Mitä?

• Kenen tarpeeseen tämä vastaa: mikä asiakas- tai käyttäjäryhmä hyötyy?
• Onko tarve todellinen ja koettu, vai oletettu?
• Miten se parantaa asiakas- tai henkilöstökokemusta?

Elinkelpoisuus / Kannattavuus (Viability) – Miksi?

• Miksi tämä muutos tarvitaan juuri nyt, mitä syitä (ajureita) sen taustalla on?
• Mitä muutosta tällä tavoitellaan?
• Tukeeko se strategiaa ja tavoitteita?
• Mitä hyötyä siitä syntyy suhteessa kustannuksiin ja riskeihin?
• Mitä tapahtuu, jos emme tee mitään?

Toteutettavuus (Feasibility) – Miten?

• Miten tämä integroituu nykyiseen toimintaan, prosesseihin ja järjestelmiin?
• Mitkä riippuvuudet tai tietoturva-/tietosuojanäkökohdat pitää huomioida?
• Onko ratkaisu skaalautuva ja ylläpidettävissä pidemmällä aikavälillä?
• Onko meillä tarvittavat resurssit ja osaaminen toteutukseen?

Konseptin sisältörakenne

1. Perustiedot

Perustiedot
Kehittämiskohde
Omistaja
Pvm

2. Kehittämistarve

Kehittämiskohdetta tarkastellaan kolmen näkökulman kautta:

Näkökulma	Kysymys	Fokus
Haluttavuus (Desirability)	Mitä tarjotaan ja mihin tarpeeseen? Onko tämä asiakkaiden, käyttäjien, henkilöstön ja muiden osapuolten kannalta tarpeellinen ja haluttu?	Asiakas, käyttäjä, kokemus
Elinkelpoisuus (Viability)	Miksi tämä kannattaa tehdä ja mitä strategista tai liiketoiminnallista arvoa se tuottaa?	Strategia, liiketoiminta
Toteutettavuus (Feasibility)	Miten teoteutetaan? Pystymmekö toteuttamaan ja ylläpitämään tämän?	Toiminta, organisaatio, arkkitehtuuri

Haluttavuus (Desirability) – MITÄ
Vastaako muutos todelliseen asiakastarpeeseen?
– Parantaako se asiakas- tai työntekijäkokemusta?
Onko muutos käyttäjille mielekäs?

Kannattavuus (Viability) – MIKSI
Tukeeko muutos organisaation strategiaa?
Onko muutos taloudellisesti kannattava?
Mitä riskejä muutos sisältää?

Toteutettavuus (Feasibility) – MITEN
Onko meillä tarvittavat resurssit (aika, raha, osaaminen)?
Onko ratkaisu teknisesti toteutettavissa?
Sopiiko se nykyisiin prosesseihin ja järjestelmiin?

3. Rajaus, riippuvuudet, vaikutukset ja riskit

Rajaus, riippuvuudet, vaikutukset ja riskit
Rajaus: Mitä kuuluu muutokseen ja mitä ei?
Riippuvuudet: Mitä muuta muutos edellyttää?
Vaikutukset: Mihin muutos vaikuttaa?
Riskit: Mitä voi mennä pieleen?

4. Ratkaisuvaihtoehdot ja suositus

Ratkaisuvaihtoehdot
#	Vaihtoehto	Kuvaus
1
2
n

Suositus
Vaihtoehto
Perustelut

5. Ratkaisun kuvaus

Tietovirta kuvaa mitä tietoa siirtyy mistä (lähde) mihin (kohde). Lähde ja kohde voivat olla esim. a) tietojärjestelmiä, b) toimijoita tai c) prosesseja.

Tietovirrat
Lähde	Tieto	Kohde

Konteksti

• Toimintaympäristön visualisointi (tarvittaessa): käyttäjät/toimijat, toiminta/prosessit, tiedot, järjestelmät (esim. Service Blueprint -tyyppinen kokonaiskuvaus)

6. Karkean tason kustannushyöty

• Valitse XS – XL sen mukaan, paljonko kehittäminen maksaa (työmäärä mukaanlukien)
• Perustele kokoluokan valinta, esim. seuraavien näkökohtien perusteella:
  • Kuinka monen henkilön työpanos tarvitaan
  • Tarvitaanko ulkopuolista osaamista / tukea, ja/tai teknologiaa

Karkea kustannushyöty -arvio
Kokolukka
Perustelut

7. Eteneminen

Eteneminen
Vaihe	Toimenpide	Vastuu	Tuotos
1
2
n

8. Hyväksyntä

Hyväksyntä
Päätös

__________

Vinkkejä konseptipohjan käyttöön

• Pidä tiiviinä: Jos jokin osio vaatii enemmän tilaa, linkitä se erilliseen syventävään dokumenttiin.
• Täytä loogisessa järjestyksessä: Aloita aina ongelmasta ja haluttavuudesta, siirry toteutettavuuteen ja tarkenna vasta sitten kannattavuus sekä ratkaisuvaihtoehdot.

__________

Analyysimalli

EDGY näkökulmamallia voi ja kannattaa hyödyntää analyysimallina suunnittelussa, muotoilussa, innovoinnissa ja kehittämisessä.

EDGY näkökulmamallin avulla voidaan kysyä oikeita kysymyksiä oleellisten asioiden löytämiseksi…

---

---

Liiketoiminnan kehittäminen on yhteistyötamalli, joka perustuu laajempaan Enterprise Design -lähestymistapaan.

Tarkemmin Enterprise Design -lähestymistavasta ja sen EDGY -kuvauskielestä mm. täällä: EDGY Cookbook.

Katso lyhyt video (6 min) mitä on Enterprise Design? linkki

---

Liiketoiminnan kehittäminen (liiketoiminnan muotoilu / liiketoimintamuotoilu).

__________

Lataa Liiketoiminnan kehittäminen – Business Development pdf

Materiaalia

• Liiketoiminnan kehittäminen (kooste pdf)
• Enterprise Design & EDGY Cookbook (laaja pdf opus Enterprise Design -lähestymistavasta ja EDGY-kuvauskielestä)
  • Enterprise Design & EDGY Cookbook (blogikirjoitus)
• Liiketoiminnan muotoilu & kysynnänhallinta (miten liiketoiminnan muotoilua toteutetaan käytännössä)
• Enterprise Design – liiketoiminnan muotoilu (johdantoa liiketoiminnan muotoiluun)
• Asiakasnäkökulma
• Häiriökysyntä

• Applying Enterprise Design with EDGY (blogi EN)

• Enterprise Design with EDGY (”viralliset sivut”) by Intersection Group (yhteenliittymä joka on kehittänyt Enterprise Design -lähestymistavan ja EDGY-kuvauskielen)

__________

Katso kooste Liiketoiminnan kehittämisen käsitteet ja sanasto ja pdf-versio

__________

Lähteitä:

1. Intersection Group pages, (intro, tools, learning, events etc.) https://intersection.group
2. Enterprise design pages, https://enterprise.design/
3. EDGY language foundations, book, 2023, (available as pdf), link
4. EDGY 23 Language Foundations, Online course (4 weeks), Milan Guenther & Wolfgang Goebl, https://intersection.group/learning/intersection-academy/
5. Enterprise Design Patterns, Intersection Group book, 2020, (available as pdf) link
6. EDGY 23 product release, launch on 29th March 2023, webinar recording, Milan Guenther & Wolfgang Goebl, link.

__________

---

— Eero Hosiaisluoma