Kyvykkyys

Kyvykkyydet ovat organisaation liiketoiminnan ydin

Kyvykkyys on keskeinen käsite organisaation liiketoiminnan kontekstissa. Liiketoiminta perustuu siihen, että:

  1. Asiakkaille tarjotaan tuotteita ja/tai palveluita, jotka tuottavat asiakkaalle hyötyä
  2. Tuotteita ja/tai palveluita tuotetaan organisaation kyvykkyyksillä

Palvelu on vuorovaikutusta asiakkaan ja palvelun tarjoajan välillä. Tuotteelle luonteenomaista on se, että hyödykkeen omistajuus vaihtuu. Molemmissa tapauksissa asiakas saa jotain, josta hän hyötyy. Asiakas saa arvoa. Mitä laadukkaampi tuote tai palvelu on, sitä parempi on asiakkaan kokema arvo.

Asiakaskokemus liittyy asiakasarvoon, eli tuotteen ja/tai palvelun laatuun. Asiakaskokemus on viime kädessä subjektiivinen yksilön kokemus, tunne. Sama palvelu voidaan kokea monin eri tavoin: yksi palvelu, tuhat tunnetta. Asiakkaan kokemaan tunteeseen ei voida suoraan vaikuttaa, mutta välillisesti kyllä: tuotteen ja/tai palvelun laadulla. Parasta laatua syntyy kun työntekijät ovat tyytyväisiä.

Asiakkaan etu on organisaation etu. Asiakkaan hyöty on organisaation hyöty. Asiakasarvon tuottaminen tuottaa liiketoiminta-arvoa. Asiakasaervoa syntyy parhaiten kun työntekijäarvoon panostetaan organisaatiokulttuurissa. Tyytyväinen henkilöstö toimii tehokkkaasti ja tuottaa laadukkaita lopputuloksia: tuottaa parhaiten asiakasarvoa. Työntekijäarvo (Employee Value), asiakasarvo (Customer Value) ja liketoiminta-arvo (Business Value) ovat sidoksissa keskenään. Kun organisaatiokulttuuri on kannustavaa ja innostavaa, työntekijät ovat tyytyväisiä ja tuottavat parempaa asiakasarvoa, jonka seurauksena liiketoiminta-arvon muodustuminen kasvaa.

Liiketoiminnan idea: organisaatio tarjoaa asiakkailleen palveluita ja/tai tuotteita, joita se tuottaa kyvykkyyksillään.

Kyvykkyyden anatomia

Kyvykkyys (Capability) on organisaation liiketoiminnan perusyksikkö. Kyvykkyys koostaa yhteen kuuluvat asiat yhteen: ihmiset, prosessit ja resurssit (kuten järjestelmät, tiedot, tilat ja laitteet), joita tarvitaan määrättyjen tuotteiden tai palveluiden tuottamiseen. Organisaatio tuottaa kyvykkyyksillään tuotteita ja/tai palveluita asiakkailleen.

Kuva: Kyvykkyys koostuu a) ihmisistä, joilla on tarvittava osaaminen, sekä b) prosesseista, joissa hyödynnetään c) resursseja (kuten järjestelmiä, tietoja, tiloja tai laitteita).

Kyvykkyys kuvaa:

  • Mitä organisaatiossa tarvitaan tarjooman (palveluiden ja/tai tuotteiden) tuottamiseen.
  • Mitä organisaatio pystyy tekemään ihmisten, prosessien ja resurssien avulla.
  • Mitä organisaatiossa tarvitaan, jotta se voi toteuttaa liiketoimintaansa, ja tuottaa tavoitteidensa mukaisia lopputuloksia.

Kyvykkyys on organisaation toiminnallinen kokonaisuus, jota on mielekästä hallita kokonaisuutena: kehittää, johtaa ja operoida. Kyvykkyys on siis hyvin konkreettinen asia organisaation operatiivisessa toiminnassa.

Kyvykkyyden muodostama kokonaisuus sisältää seuraavia asioita: ihmiset joilla on tarvittava osaaminen, jotka suorittavat prosesseja, joissa he käyttävät resursseja (kuten järjestelmiä ja tietoja). Kyvykkyys toteuttaa (prosesseillaan) määrättyjä tuotteita ja/tai palveluita, ja kyvykkyyden ihmiset kuuluvat määrättyyn organisaatiorakenteeseen. Ihmiset, jotka sallistuvat kyvykkyyden toimintaan, omaavat määrättyjä osaamisia, tietoja, taitoja, ammatillista pätevyyttä. Näitä osaamisia organisaatio tarvitsee osana kyvykkyyksiä. Toisin sanoen, nämä henkilöstön osaamiset liittyvät aina määrättyyn kyvykkyyteen, joka puolestaan on merkityksellinen liiketoiminnan kannalta.

Kyvykkyys on organisaation kyky tuottaa määrättyjä palveluita ja/tai tuotteita.

Kyvykkyys koostaa sisäänsä kaikki ne asiat, jotka tarvitaan jotta organisaatio voi suorittaa määrättyä toimintaa. Kyvykkyyden toiminnallisilla ja rakenteellisilla osilla on vahva sisäinen keskinäisriippuvuus (koheesio), ja vain löyhiä riippuvuuksia ulospäin muhin kyvykkyyksiin. Kyvykkyys on yhteinäinen (koherentti) kokonaisuus, joka kokoaa yhteen kuuluvat asiat yhteen (kuten ihmiset, osaamiset, prosessit, tiedot, järjestelmät, tilat, laitteet jne.).

Kyvykkyys kokoaa yhteen kuuluvat asiat yhteen: ihmiset, prosessit ja resurssit.

Kyvykkyydet ovat organisatorisia, ne edustavat organisaation ominaisuuksia: mitä organsaatio voi tehdä. Ihmisten osaamiset ja kompetenssit puolestaan ovat osa kyvykkyyttä. Kyvykkyyteen kuuluu tyypillisesti määrättyjä osaamisprofiileja, amattiosaamista, joita on mielekästä tarkastella osana kyvykkyyttä – ei itseisarvoisesti. Organisaation liiketoiminnan kannalta ensisijaista on omata organisaation kyvykksiä, suorityskykyä, joiden varassa liiketoiminta on. Organisaation liiketoiminnan kyvykkyydet ovat uniikkeja, varsin autonomisia ja pysyviä luonteeltaan. Kyvykkyydet muuttuvat kun liiketoiminta muuttuu.

Kyvykkyydet ovat toiminnallisia osakokonaisuuksia, joiden avulla organisaatio toteuttaa liiketoimintaansa ja tuottaa tavoitteidensa mukaisia lopputuloksia.

Kyvykkyydet ovat liiketoiminnan komponentteja

Kyvykkyydet ovat liiketoiminnan komponentteja, moduuleja, joista liiketoiminta muodostuu. Modulaarinen liiketoiminta (Composable Business) koostuu näistä liiketoiminnan komponenteista (Modular Business Components), jotka mahdollistavat adaptiivisen liiketoiminnan, eli liiketoiminnan, joka mukautuu ja sopeutuu toimintaympäristön muutoksiin. Tässä mielessä organisaation liiketoiminnan todellinen ketteryys saavutetaan modulaaristen, muokattavien kyvykkyyksien avulla – ei vain ketterän kehittämisen avulla. Sillä kyvykkyydet ovat operatiivisia liiketoiminnan komponentteja joilla organisaation liiketoiminta pyörii. Kyvykkyydet ovat siten operatiivisen toiminnan, sen johtamisen ja kehittämisen perusyksikköjä, organisaation rakennuspalikoita (building blocks).

Kyvykkyydet ovat operatiivisen toiminnan, sen johtamisen ja kehittämisen perusyksikköjä.

Kyvykkyystarkastelu – yhteen kuuluvia asioita on mielekästä tarkastella kokonaisuutena

Kyvykkyydet ovat organisaation liiketoiminnan arkkitehtuurin ydinkomponentteja, jotka sisältävät kaikki asiat jotka tarvitaan toimimaan yhdessä, jotta tavoitteiden mukainen lopputulos saadaan aikaan. Kyvykyyteen voidaan kytkeä tavoitteita, riskejä tai kustannuksia. Kyvykkyystarkastelussa huomioidaan kaikki yhteen kuuluvat asiat, joita on mielekästä tarkastella kokonaisuutena. Ja lopulta, koko organisaation liiketoiminta muodostuu näistä yksittäisistä kyvykkyyksistä, joista kukin suorittaa määrättyä tehtävää, ja siten toteuttaa organisaation liiketoiminnan tavoitteita.

Kuva: Kyvykkyystarkastelun elementtejä.

Riskiarvioinnissa riskejä voidaan kohdistaa kyvykkyyksiin tai niiden resursseihin (assets), kytkemällä riskit elementteihin. Kuvassa alla esimerki riskimallinuksesta.

Kuva: Riskiarviointi.

Kyvykkyystarkastelussa huomioidaan kaikki yhteen kuuluvat asiat, joita on mielekästä tarkastella kokonaisuutena.

Kyvykkyyskartta

Organisaation liiketoiminnan kyvykkyydet on suositeltavaa koota kyvykkyyskarttaan, jonka avulla koko liiketoimintaa voidaan tarkastella kokonaisuutena. Kyvykkyydet kannattaa jaotella esimerkiksi seuraaviin ryhmiin: a) asiakasrajapinnan kyvykkyydet, b) liiketoiminnan ydinkyvykkyydet, c) tukikyvykkyydet ja d) liiketoiminnan muutoskyvyykkyydet.

kyvykkyyskartta
Kuva: Esimerkki kyvykkyyskartasta (heatmap).

Kyvykkyyskartan rakenne:

  • Asiakasrajapinta (asiakasrajapinnan kyvykkyydet, joihin kohdistuu erityishuomio)
  • Ydinliiketoiminta (liiketoiminnan keskeiset kyvykkyydet, joihin liiketoiminta perustuu)
  • Liiketoiminnan tuki (liiketoimintaa tukevat ja mahdollistavat kyvykkyydet, jotka ovat usein välttämättömiä, mutta eivät ole ydinliiketoimintaa)
  • Liiketoiminnan muutosten hallinta (kaikki ne kyvykkyydet, joilla tehdään muutoksia liiketoimintaan ja kehitetään sitä)
Kuva: Kyvykkyyskartan rakenne.

Kyvyykkyysarviointi (Capability Assessment) – kyvykkyyksien tunnistaminen

Lähtökohtaisesti kyvykkyydet on helppo tunnistaa: ne ovat asioita joita organisaatio tekee, ne tiedetään, ne tulee vain nimetä. Nimeämisessä kannattaa käyttää organisaatiossa vakiintunutta terminologiaa. Nimien on syytä olla selkeitä ja yksinkertaisia, esimerkiksi Tilausten hallinta (Order Management) nimen sijaan pelkkä Tilaukset riittää mainiosti. Periaatteena nimeämisessä (kuten monessa muussakin asiassa): käytetään sitä mikä toimii ja on tarkoituksenmukaista.

prosessi ja resurssi

Kyvykkyys voidaan tunnistaa erikoistumisen perusteella. Erikoistumisen perusteena voi olla:

  1. Toiminta (prosessi, aktiviteetti)
    • Kyvykkyyden keskiössä on jokin toiminta (behavior) kuten prosessi
    • Esim. Hankinta, Perintä, Kirjanpito, Asiakastuki, Innovointi
  2. Resurssi (asset, objekti)
    • Kyvykkyys muodostuu jonkin resurssin tai rakenteellisen asian (structure), assetin ympärille, jonka hallinta tai operointi edellyttää erikoistunutta toimintaa ja osaamista
    • Esim. Tuotantolinja, Laitetila, X-laite.

Kyvykkyys on

  1. Kooste (composition)
    • Kokoaa yhteen kuuluvat asiat yhteen, joilla on vahva keskinäisriippuvuus (cohesion)
    • Yhdistää ihmiset, prosessit ja resurssit toiminnalliseksi yksiköksi
  2. Yhtenäinen kokonaisuus (coherent)
    • Selkeärajainen kokonaisuus, joka tuottaa tietyn lopputuloksen
    • Paljon yhteenvetäviä piirteitä elementtien välillä (cohesion) kyvykkyden sisällä, vahavat sisäiset keskinäisriippuvuudet
  3. Vähän riippuvuuksia ulospäin (loose-coupling)
    • Liiketoiminnan moduuli
    • Liiketoiminnan perusyksikkö, solu (building block)
    • Liiketoiminnan erikoistunut, uniikki, modulaarinen komponentti (business component)
    • Mahdollistaa joustavan, modulaarisen, mukautuvan eli adaptiivisen liiketoiminnan
kyvykkyys
Kuva: Sisäisesti vahva koheesio ja ulkoisesti löyhät riippuvuudet.
Kuva: Kyvykkyys = ihmiset + prosessit + resurssit (jotka kuuluvat yhteen).

Kyvykkyys on yhteen kuuluvien asioiden kooste (together what belongs together).

Capability = coherent, cohesive, composition component.

— Eero Hosiaisluoma