Kyvykkyyskartta esittää organisaation liiketoiminta yhdessä kuvassa (one-pager). Sen perusteella koko organisaation liiketoiminta voidaan ymmärtää helposti ja nopeasti, myös johtotasolla (C-level). Kyvykkyyskartan esitystavan tavoitteina yksinkertaisuus ja selkeys. Siihen päästään, kun kyvykkyyksien määrä ei ole liian suuri. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että suuremmissakaan organisaatiossa kyvykkyyksiä ei ole useita kymmeniä. Niitä on mieluummin vain muutamia kullakin organisaation liiketoiminnan osa-alueella.

Kyvykkyyskartta – organisaation liiketoiminta yhdessä kuvassa.

Kyvykkyyskartan tekee yksinkertaiseksi ja selkeäksi se, että kyvykkyydet on tunnistettu sopivalla yhdenmukaisella karkeustasolla. Kyvykkyydet ovat organisaatiotasoisia, päällekkäisyyksiä ei ole. Kyvykkyyksien tulee olla ymmärrettäviä ja kuvaavia jo nimeämisensä puolesta. Mikäli organisaatio on suuri ja kyvykkyyksiä on paljon, suositeltavaa on esittää karkean tason kyvykkyydet ylätason kyvykkyyskartassa (taso-1), ja tarkemman tason jakamattomat (atomiset) kyvykkyydet tarkemman tason kyvykkyyskartassa (taso-2).

Kyvykkyyskartan versiot tarvittaessa:

  • Taso-1: ylätason kyvykkyydet ja/tai kyvykkyysryhmät
  • Taso-2: tarkemman tason atomisia kyvykkyyksiä ryhmiteltyinä

Organisaation liiketoiminnan kyvykkyydet voidaan esittää kyvykkyyskartan avulla, joka on eräänlainen organisaatiokanvaasi. Se on kuvaustapa, jossa kyvykkyydet on sijoitettu ryhmiin sen mukaan, miten ne osallistuvat liiketoimintaan. Ryhmittely noudattaa seuraavaa kaavaa, joka jaottelee kyvykkyydet kolmeen kerrokseen seuraavasti:

  • Operatiivisen ydinliiketoiminnan kyvykkyydet (Business Operations) sisältävät operatiivisen toiminnan keskeiset kyvykkyydet, joihin organisaation ydinliiketoiminta perustuu, jotka ovat asiakasrajapinnassa (customer-facing).
  • Tukikyvykkyydet (Business Support) tukevat liiketoimintaa
  • Liiketoiminnan kehittämisen ja -hallinnan kyvykkyydet (Business Management & -Development) ovat “dynaamisia kyvykkyyksiä”, joilla ohjataan liiketoimintaa ja vaikutetaan liiketoiminnan muutoksiin; organisaation strategisen johtamisen ja liiketoiminnan johtamisen taso.
Kuva: Kyvykkyyskartta.

Katso video “Kyvykkyyskartta“.

JHS-suositus (2011) kuvaa myös vastaavanlaista jaottelua: “kyvykkyydet voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: 1) toiminnan kyvykkyyksiin ja 2) niitä tukeviin kyvykkyyksiin. Toiminnan kyvykkyyksiä ja niitä tukevia kyvykkyyksiä voidaan tarkastella myös strategisen merkityksen avulla eli 3) strategisina kyvykkyyksinä”. [JHS179]

Kyvykkyyskartta voidaan esittää myös muodossa, jossa kyvykkyydet erotellaan esimerkiksi seuraavin ryhmiin: 1) asiakasrajapinnan kyvykkyydet (customer-facing capabilities), 2) operatiivisiin kyvykkyyksiin (operational capabilities), 3) yhteisiin, jaettuihin kyvykkyyksiin (shared capabilities), sekä 4) “muutoskyvykkyyksiin” (change capabilities), joilla vaikutetaan organisaation toiminnan muutoksiin ja kehittämiseen (esimerkiksi. strateginen suunnittelu, portfolion hallinta, arkkitehtuurin hallinta, organisaatiomuotoilu jne.)

Kyvykkyyskartta ja prosessikartta muistuttavat toisiaan. On huomattava, että organisaation kyvykkyyskartta ja prosessikartta, mikäli sellainen on laadittu, vastaavat toisiaan. Näin tietysti tuleekin olla, koska kysehän on samasta toiminnasta. (Julkishallinnon organisaatiot ovat laatineet prosessikarttoja Tiedonhallintalain edellyttämään Tiedonhallintamalliin.) Kyvykkyydet ja prosessit kuvaavat organisaatiota ja sen toiminnan jäsentelyä eri abstraktiotasoilla: kyvykkyydet ovat ylätason liiketoiminnan jäsentelyä strategisella- ja liiketoimintamallin tasoilla, siinä missä prosessit ovat organisaation operatiivisen toimintamallitason jäsentelyä. Kyvykkyydet kytkeytyvät organisaation liiketoiminnan ylätason arvovirtoihin, jotka käytännössä toteutuvat operatiivisen tason prosesseina. Kyse on siis samasta toiminnasta, mutta eri tarkastelutasoilla. Molemmille on syynsä. Ylätason tarkastelu jäsentelee organisaation toiminnan niin, että sitä voidaan paremmin ja helpommin tarkastella strategisella ja taktisella tasolla. Alemman tason tarkastelu kohdistuu tarkempiin yksityiskohtiin siten, että organisaation toiminnallisia ja rakenteellisia elementtejä voidaan tarkastella operatiivisella, käytännön toiminnan tasolla.

Kyvykkyydet ja prosessit ovat lähellä toisiaan, mutta eri asioita. Same same but different. Kyvykkyydet sisältävät kaikki yhteen kuuluvat asiat, prosessien ja palveluiden lisäksi, mm. toimijat, tiedot, järjestelmät jne. Prosessit kuvaavat yksinomaan toimintaa.

Kyvykkyydet voidaan luokitella kerroksiin ja tarkkuustasoihin alla olevan taulukon avulla. Taulukko toimii helppona tapana ensin kerätä kyvykkyydet, jonka jälkeen ne voidaan visualisoida kyvykkyyskarttaan. Taulukko voidaan laatia esimerkiksi Exceliin tai Confluenceen.

Kuva: Kyvykkyystaulukko, kyvykkyyksien listaamiseen.

Kerros / tyyppi tarkoittaa organisaatiokanvaasin “kerrosta” (tier). Taso (level) kuvaa kyvykkyyden tarkkuustasoa: onko kyseessä ylätason kyvykkyys tai kyvykkyysryhmä, vai siihen kuuluva kyvykkyys. Tasot määräytyvät valitun tarkkuustason mukaan. Tasojen avulla voidaan määritellä sisäkkäisiä kyvykkyyksiä. Kuitenkin niin, että määrätyllä tasolla löytyy jakamaton, atominen kyvykkyys, joka ei enää jakaudu (jäsnney, pilkkoudu) pienempiin ja tarkempiin osiin, vaan sen sisältö voidaan kuvata (kyvykkyyskanvaasilla).

Alla esimerkki kyvykkyyskartasta.

Kuva: Kyvykkyyskartta esimerkki.

Kyvykkyyskartan luontivaiheessa (brainstorming) kyvykkyyksiä voidaan tunnistaa yksinkertaiseen kennostoon. Kun kyvykkyydet on ensin tunnistettu, sen jälkeen niitä voidaan ryhmitellä tarpeen mukaan.

kyvykkyyskartta - capability map brainstorming
Kuva: Kyvykkyyskartta kennostona.

Arvovirtapohjainen kyvykkyyskartta

Kyvykkyydet voidaan listata myös arvovirran mukaisesti. Tällainen kyvykkyyskartta sisältää jo tarkempaa kuvausta organisaation liiketoiminnasta. Arvovirta kuvaa miten arvo syntyy organisaatiossa, eli kuinka organisaatio tuottaa arvoa. Arvovirta kuvaa tyypillisesti asiakasnäkökulmaa, joten kyseessä on asiakasarvon tuottaminen. Arvovirta ikään kuin tarkastelee organisaatiota ulkoa-sisään (outside-in) tarkastelun kautta. Arvovirta ja sen vaiheet perustelevat miksi määrättyjä kyvykkyyksiä tarvitaan organisaation liiketoiminnassa. Tässä mielessä arvovirta antaa kyvykkyyksille syyn olla olemassa. Lisäksi, arvovirtatarkastelussa yhdistyvät asiakasnäkökulma ja organisaationäkökulma, ulkoa-sisään (outside-in) ja sisältä-ulos (inside-out) tarkastelut.

Arvovirta kuvaa kuinka organisaatio tuottaa arvoa.

Alla arvovirtapohjainen kyvykkyyskartta.

arvovirtapohjainen kyvykkyyskartta
Kuva: Arvovirtapohjainen kyvykkyyskartta -kanvaasi.

Arvovirta antaa kyvykkyyksille syyn olla olemassa.

Kyvykkyyskartasta voidaan laatia myös Milky Way Map -tyyppinen versio, jossa kyvykkyydet kytketään arvovirtaan. Milky Way Map -kyvykkyyskarttaa ja -menetelmää olen avannut kirjoituksessa “Kyvykkyyskartta – Milky Way Map“.

Katso video “Organisaation liiketoiminnan kyvykkyyspohjainen kehittäminen“.

— Eero Hosiaisluoma