Palvelumuotoilua ja liiketoiminta-arkkitehtuuria

Enterprise Design on Intersection Group:in lähestymistapa, joka yhdistelee palvelumuotoilua ja liiketoiminta-arkkitehtuuria organisaatioiden liiketoiminnan kehittämiseen.

Muotoilulähtöinen liiketoiminnan kehittäminen

Enterprise Design on lähestymistapa, jolla liiketoimintaa ja siihen liittyvää organisaatiota tarkastellaan kokonaisvaltaisesti kolmen näkökulman (Facet) identiteetti, kokemus ja arkkitehtuuri ja niiden leikkausten (Intersections) avulla. Tässä tarkastelussa kokonaisuudella (enterprise) on identiteetti, johon liittyy brändi. Kokonaisuus muodostuu organisaatiosta, joka tarjoaa asiakkaille tuotteita ja/tai palveluita arkkitehtuurin avulla. Näiden tuotteiden ja/tai palveluiden käyttämisestä sekä vuorovaikutuksesta syntyvä kokemus on ensiarvoisen tärkeätä, sillä ihmiset ovat keskiössä.

Huom! Arkkitehtuurilla tarkoitetaan tässä yhteydessä organisaation operatiivista toimintaa, eli liiketoiminnan arkkitehtuuria – ei perinteistä rakennusakkitehtuuria.

Enterprise Design yhdistää ihmiset, joilla on yhteisenä päämääränä paremman “liiketoiminnan ja sitä tukevan organisaation” (Enterprise) aikaansaaminen ihmisille. Enterprise tarkoittaa tässä yhteydessä tarkastelun kohteena olevaa kokonaisuutta. Kyseessä voi olla esimerkiksi ekosysteemi, useiden organisaatioiden muodostama yhteenliittymä, eri toimijoiden muodostama verkosto, yksi yritys tai organisaatio, tai jokin sen osa.

Enterprise Design lähestymistapa soveltuu ja skaalautuu hyvin monenlaisten kohdealueiden ihmiskeskeiseen kehittämiseen ja muotoiluun. Tyypillisesti kehittämisen kohteena on kuitenkin yhden organisaation koko liiketoiminta, tai jokin sen osa, tai määrätty liiketoiminnallinen osa-alue, sekä sen tarjoamat tuotteet ja palvelut asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna. Kohteena voi olla siis jokin (liike)toiminnalllinen kokonaisuus tai sen osakokonaisuus. Enterprise Design:issa on kyseessä kokonaisvaltainen, holistinen, liiketoiminnan muotoilu, johon liittyy kaikki (!) liiketoiminnan kannalta merkitykselliset asiat. Erityiseksi sen tekee sen tarjoama viitekehys ja kuvauskieli, EDGY, joka yhdistää keskeiset näkökulmat: liiketoiminnan identiteetin ja ihmisten kokemuksen siitä, sekä liiketoiminnan mahdollistavan arkkitehtuurin. EDGY kuvauskieli on yksinkertainen, visuaalisesti miellyttävä, sekä helppo oppia ja ymmärtää.

Enterprise Design facilitates the holistic design of enterprises through three coherent facets: identity, experience and architecture.

Intersection Group

Enterprise = liiketoiminta, ekosysteemi; jokin yhteisten tavoitteiden muodostama koherentti kokonaisuus.

Enterprise Design = liiketoiminnan muotoilu; kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka huomioi kaikki liiketoiminnan kannalta merkitykselliset näkökulmat.

Enterprise Design Graph Interplay, EDGY = yhteiskehittämisen kuvauskieli; yksinkertainen, helppo ja visualisesti miellyttävä; kaikkien yhteinen kieli.

Yhteissuunnittelu (Co-Design)

Ongelma. Liiketoiminnan kehittäminen on usein pirstaloitunut useille eri osaajaryhmille, joita ovat mm. palvelumuotoilijat, arkkitehdit, määrittelijät, tekniset suunnittelijat, tuoteomistajat, palveluiden- ja prosessien omistajat, innovoijat, tietoturva- ja tietosuoja-asiantuntijat, riskienhallinnan asiantuntijat, laadunhallinnan asiantuntijat, ohjelmistojen kehittäjät, päälliköt, johto jne. Lisäksi ovat asiakkaat ja eri sidosryhmät (kumppanit jne.). Näiden osaaja- ja henkilöstöryhmien, sekä muiden sidos- ja toimijaryhmien kesken on vähän tai ei ollenkaan yhteistyötä. Eri osaamisprofiilien ihmiset puhuvat eri kieltä, he puhuvat toistensa ohi. Kullakin ryhmällä on omat menetelmänsä ja välineensä. Kukin tuottaa omanlaisiaan tuotoksia omalla tavallaan, erillään muista. Viestikapula ei siirry jouhevasti kädestä käteen. Organisaation sisäisten yksikköjen väliltä puuttuu vuoropuhelu, josta seuraa siiloutumista. Tällöin mm. strateginen suunnittelu, uusien palveluiden suunnittelu ja arkkitehtuurisuunnittelu eivät kohtaa optimaalisesti. Muutosten läpivienti ja toteutus kärsii. Kokonaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

Ratkaisu. Enterprise Design pyrkii parantamaan yhdessä tekemistä, vuorovaikutusta ja yhteissuunnittelua tarjoamalla yhteisen kielen. Kuvaustavan, jonka avulla eri osaamisprofiilien ihmiset voivat yhdessä suunnitella ja kehittää. Kyseessähän on lopulta kaikille yhteinen, yksi ja sama kokonaisuus: organisaatio, ja sen liiketoiminta sekä asiakkaat. Operatiivista toimintaa tulee voida kehittää asiakaslähtöisesti. Yhteisen kielen, EDGY:n, avulla yhteissuunnittelu, yhdessä tekeminen ja kaikenlainen vuorovaikutus paranee. On helpompaa tarkastella samaa, yhteistä ja jaettua näkemystä, yhteistä kuvaa kulloisestakin kehittämiskohteesta. Eriytyneet osaamisprofiilit kohtaavat. Kommunikointi ja yhteisen ymmärryksen saavuttaminen on helpompaa. Moniammatillinen yhteistyö paranee, niin konseptien suunnittelussa kuin ketterässä toteutuksessa. Kokonaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Näin saadaan aikaan parempaa ymmärrystä niin asiakkaan toiminnasta kuin organisaation toiminnasta, ja lopputuloksena syntyy parempia tuotteita ja palveluita asiakkaille, paremmin ratkaistuina.

Hyöty. Saumaton eteneminen muotoilusta arkkitehtuurin kautta ja toteutukseen. Palvelumuotoilun avulla saavutetaan asiakasymmärrystä ja tuotetaan asiakaskokemukseen vaikuttuvia kuvauksia. Niitä voidaan täydentää organisaation sisäisen arkkitehtuurin yksityiskohdilla. Lopputuloksena kuvaukset ovat valmiimpia, kattavampia ja kokonaisvaltaisempia, ja niiden avulla voidaan edetä toteutukseen (tehdään itse tai hankitaan) tai kokeiluihin varmemmalta pohjalta:

• Kuvaukset ovat kaikille kehittämiseen osallistuville yhteisiä, kun kuvauskieli on sama.
• Kuvaukset ovat samassa välineessä, samassa paikassa, josta ne on julkaistu ja tehty näkyväksi kaikille asianosaisille.
• Kaikki kehittämisen kannalta oleelliset roolit voivat osallistua yhteiseen läpikäyntiin ja kuvaamiseen (liiketoiminnan omistajat, palvelumuotoilijat, arkkitehdit, tietoturva-asiantuntijat, tekniset asiantuntijat, IT-palvelupäälliköt, toimittajat, kumppanit jne.).
• Yhteisymmärrys ja jaettu näkemys syntyy helposti.
• Tärkeätä on paitsi yhteiset kuvaukset, myös kuvaamisen aikana käytävä vuoropuhelu ja kohdealueen ymmärtämisen prosessi, jonka aikana yhdessä tarkastellaan kehittämiskohdetta, ja pyritään löytämään kaikki siihen liittyvät oleelliset asiat, ja jaetaan yhteinen käsitys kokonaisuudesta, ja tehdään se näkyväksi sekä arvioitavaksi – visualisoimalla se yhteisellä ja yhdenmukaisella tavalla: EDGY-kuvauskielellä.

Enterprise Design starts with understanding the enterprise as a whole

Intersection Group

Kokonaisuuden graafinen kuvauskieli – EDGY

EDGY (Enterprise Design Graph InterplaY) on vastaus eriytyneiden ja erillisten osaajaryhmien yhteiseksi kieleksi. EDGY on kokonaisvaltainen kuvauskieli, jolla voidaan kuvata organisaatioiden laajuisia kokonaisuuksia. EDGY on ylätason kuvauskieli, joka täydentää tarkemman tason kuvauskieliä kuten ArchiMate, BPMN tai UML. Edelliset ovat erikoistuneita kieliä, jotka soveltuvat tarkan tason suunnitteluun. EDGY soveltuu kaikille, kaikkiin tarkoituksiin.

EDGY tarjoaa kaikille kehittämistoimintaan osallistuville eri osaajaryhmille soveltuvia käsitteitä ja kuvauselementtejä. Näillä on mahdollista saada aikaan yhteinen näkemys, joka puhuttelee kaikkia.

EDGY käsittää kolme näkökulmaa (Facets) ja näiden leikkaukset (Intersections). EDGY kuvauskielen etuna on sen yksinkertaisuus: se on helppo oppia ja ymmärtää. Lisäksi se on visuaalisesti selkeä.

EDGY-elementit. Alla olevassa kuvassa EDGY -elementtejä.

EDGY-elementtien väliset yhteydet (Relationships). EDGY elementtien välillä on yhteyksiä (Relations), joita on vain kolmenlaisia:

1. Linkki (Link), kahden elementin välinen rakenteellinen (structural) yhteys (asossiaatio), riippuvuus (dependency), jota voidaan täsmentää kuvaavalla tekstillä (label)
2. Virta (Flow), kahden elementin välistä dynamiikkaa kuvaava yhteys, joka tyypillisesti kuvaa informaation välittämistä (kuten tietovirtaa). Yhteydessä siirtyvää informaatiota voidaan ilmaista tekstillä (label).
   • Yhteys on yhdensuuntainen (kuten joki voi virrata vain yhteen suuntaan), ja tapahtuu lähde- ja kohde-elementin välillä. Nuolen kärki osoittaa kohde-elementiin. Elementti voi olla esim. organisaatio, prosessi tai järjestelmä.
3. Puu (Tree), eli hierarkia elementtien välillä, joka voidaan osoittaa a) sisentämällä (elementit sijoitetaan esim. allekkain, pääelementin alle kuuluvat alielementit hieman oikealle kohdistettuna), b) sisällyttämällä (elementin sisään sijoitetaan siihen kuuluvat, sisältyvät ‘lapsielementit’) tai c) linkki-yhteystyypin avulla.

Peruselementit (Base Elements)

EDGY perustuu yksinkertaiseen malliin (FBS Ontology, Function-Behavior-Structure), johon kuuluu vain neljä (4) yleiskäyttöistä peruselementtiä: 1) Ihmiset (People), 2) Aktiviteetti (Activity) ja 3) Objekti (Object) eli rakenneosa ja 4) Lopputulos (Outcome). Näkökulmien (facets) elementit pohjautuvat näihin peruselementteihn.

Näihin peruselementteihin pohjautuva EDGY on rikas ja ilmaisuvoimainen, mutta yksinkertainen kieli.

EDGY:llä kuvattu kokonaisuus, malli, sen elementit ja niiden väliset yhteydet on mahdollista siirtää tarkasteltavaksi graafikannassa, graafitietokannassa (Graph Database, kuten esim. Neo4j), joka muodostuu solmuista (Nodes) ja niiden välisistä yhteyksistä (Edges). Tämä mahdollistaa muonipuolisia analyysejä, jotka kohdistuvat organisaation elementteihin ja niiden välisiin suhteisiin.

Identiteetti (Identity)

Aivan aluksi kaikessa inhimillisessä toiminnassa tulisi selvittää tarkoitus ja pyrkimys. Tulisi kysyä itseltämme esimerkiksi: miksi organisaatiomme (Enterprise) on olemassa? Keitä me olemme? Mitkä asiat ovat meille merkityksellisiä? Mitkä ovat päämäräämme, mitä tavoittelemme? Mihin samastumme (arvot, asenteet, mielikuvat, vaikutelmat, näkemykset)? Organisaation identiteetti muodostaa perustan sen olemassaololle. Identitetti on näkökulma, jonka avulla arvioidaan ja osoitetaan, mihin oleminen ja tekeminen liittyy perimmältään. Identiteetti ilmentää organisaation arvoja. Näihin kiinnittyy lopulta se, mitä halutaan tapahtuvan (strategia), ja mitä tapahtuu todella (kulttuuri).

Identiteettiä voidaan kuvata EDGY-elementeillä Tarkoitus (Purpose), Sisältö (Content) ja Tarina (Story). Esimerkiksi missio, visio ja tavoitteet voidaan kuvata Tarkoitus (Purpose) -elementillä, ja tarinallistamisessa (storytelling) voidaan käyttää Tarina (Story) -elementtiä.

• Tarkoitus (Purpose), merkitys, päämäärä, pyrkimys, tavoite, aikomus, uskomus, olemassaolon oikeutus, syy jne.
• Tarina (Story), elementin avulla voidaan kuvata tarinallisesti organisaation ydintarina (missio, strategia tms.), tai jonkin osakokonaisuuden, kuten palvelukokonaisuuden tarina, joka edesauttaa kokonaisuuden ymmärtämistä ja ydinviestin välittämistä
• Sisältö (Content), konkreettinen ilmentymä organisaation tarjoamista (tieto)sisällöistä, joilla on merkitystä asiakkaille, ekosysteemille tms.

Näillä elementeillä voidaan kuvata paitsi organisaation, myös minkä tahansa muun kehittämiskohteen (kuten muutosohjelman, hankkeen, projektin, tuotteen, palvelun jne.) merkitystä ja tavoitteita yms. motivaatiotekijöitä.

Organisaatio (Organisation)

Organisaatio kuvaa “organisatorista toimijaa”, rakennetta, eli organisoitumista yksiköihin, ryhmiin ja tiimeihin yms. Tässä mielessä organisaatio on mikä tahansa joukko ihmisiä, jotka toimivat yhdessä määrättyjen tavoitteiden eteen. Esim. organisaatio, konserni tms. laaja kokonaisuus, tai jokin sen osa.

Organisaatio on toimija, joka tarjoaa tuotteita ja palveluita, joita se toteuttaa kyvykkyyksillään. Kyvykkyydet koostavat yhteen kuuluvat ihmiset, prosessit, tiedot ja järjestelmät yms. tarvittavat asiat (assetit).

Organisaatiota kuvataan organisaatio-elementillä.

Kokemus (Experience)

Kokemus käsittää paitsi asiakaskokemuksen, myös esimerkiksi työntekijäkokemuksen. Ylipäätään kaikki asiat jotka vaikuttavat siihen, kuinka ihmiset kokevat organisaation (Enterprise), sen tuotteet ja palvelut – osana ‘elämäänsä’. Kokemukseen liittyy mm. asiakasymmärrys (Customer Insight) siitä, mitkä asiat ovet merkityksellisiä jonkin asiakasryhmän (segmentin) kannalta, mitä tekemistä (Task) missäkin vaiheessa (Journey) milloinkin tapahtuu.

Asiakaskokemus laajentaa näkökulmaa organisaation tuotteista ja palveluista laajempaan, asiakaspolun aikana rakentuvaan moniulotteiseen kokemukseen. Siinä missä tuotteet ovat aineellisia ja palvelut aineettomia, kokemukset ovat muistettavia.

Kokemukseen liittyy emootioita (tiedollisen arvioinnin seurauksena syntyneitä vasteita), jotka vaikuttavat mielikuvaan organisaatiosta, ja kuinka siitä kerrotaan muille. Emootiot ovat pitkäaikaisempia kuin tunteet, jotka vaihtuvat nopeasti. Kokemuksen määrittelee asiakas, organisaatio ei voi siihen suoraan vaikuttaa. Mutta organisaatio voi vaikuttaa kanaviin, eli koskeutuspisteisiin, joiden kautta asiakas on vuorovaikutuksessa organisaation kanssa. Digitalisaatio vaikuttaa erityisesti kanaviin, eli vuorovaikutustapoihin.

Kokemus kattaa asioita jotka tyypillisimmin littyvät palvelumuotoilun aluelle. Kuvauselementtejä ovat: Tehtävä (Task), Kanava (Channel) ja Polku (Journey).

• Tehtävä (Task): mitä ihmiset haluavat saada aikaan, tehdyksi (job to be done), asia, tarve.
• Kanava (Channel): kosketuspiste / kontaktipiste, jonka kautta asiakas on vuorovaikutuksessa organisaation kanssa.
• Polku (Journey): asiakaspolku, palvelupolku, joka kuvaa asiakkaan aktiviteetteja polulla, jonka asiakas ‘kulkee’ harkitessaan ja kuluttaessaan organisaation tuotteita ja palveluita. Asiakaspolku jaotellaankin usein palvelusuhteen eri vaiheisiin: 1) ennen palvelua, 2) palvelun aikana, ja 3) palvelun jälkeen (pre-service-, service-, post-service period).

Brändi (Brand)

Organisaation (Enterprise) nimi ja siihen liittyvät ‘arvolataukset’ (ja ‘arvolupaukset’). Ilmentää ymmärrettävästi, lähinnä viestinnällisiin ja kommunikatiivisiin tarpeisiin, mitä odotuksia organisaatioon ja sen tuotteisiin sekä palveluihin voidaan liittää.

Brändi voidaan visualisoida Brändi (Brand) -elementillä.

Arkkitehtuuri (Architecture) – operatiivinen toiminta

Arkkitehtuurin avulla havainnollistetaan mitä edellytyksiä organisaatiossa tulee olla jotta se kykenee tuottamaan tuotteet ja palvelut asiakkailleen. Arkkitehtuurin keskeinen asia on kyvykkyys (Capability), joka koostaa kaikki muut tarvittavat asiat (Asset). Kyvykkyys sisältää mm. toimintaa, jota kuvataan prosesseilla (Process).

Arkkitehtuurin elementit ovat:

• Kyvykkyys (Capability), yhteen kuuluvien asioiden kooste-elementti; liiketoiminnan johtamisen, -kehittämisen ja -reursoinnin (mm. budjetti, henkilöstö) sekä operatiivisen toiminnan perusyksikkö, jolla on syytä olla liiketoiminnan omistaja (business owner)
• Prosessi (Process), toimintaa, aktiviteettia kuvaava elementti, joka toteuttaa määrättyä kyvykkyyteen liittyvää tekemistä, jossa hyödynnetään organisaation rakenneosia, ‘assetteja’ eli omaisuutta
• Resurssi (Asset), organisaatioon kuuluva aineellinen (tangible) tai aineeton (intangible) rakenneosa (structure), omaisuus(erä), resurssi. Tällaisia ovat esim. järjestelmät, tiedot, teknologiat, fasiliteetit kuten tilat ja laitteet, sekä myös osaamiset (know-how) ja taloudelliset resurssit (rahat, budjetti).

Tuotteet ja palvelut (Product) – tarjooma

Organisaation (Enterprise) valmistamat, tarjoamat ja toimittamat, asiakkaille hyötyä tuottavat asiat, eli tarjooma (offerings)

Tuotteita ja palveluita kuvataan Tuote (Product) -elementillä. (Yksinkertaisuuden vuoksi samalla elementillä.)

Tuotteita ja palveluita tarjotaan asiakkaille eri kanavien (Channel) kautta.

EDGY elementit ja niiden väliset suhteet

Palvelumuotoilu ja arkkitehtuuri

Organisaation kehittämistoiminnassa on paljon toimijoita, osaamisprofiileja, menetelmiä ja välineitä. Uusien tuotteiden ja palveluiden konseptoinnissa on kuitenkin kaksi keskeistä menetelmää: palvelumuotoilu ja arkkitehtuuri. Näiden avulla ideoidaan ja suunnitellaan konsepteja, jotka etenevät toteutukseen, ja joilla kiihdytetään ketterää kehittämistä. Varsinainen toteutus (implementointi), jolloin konseptin pohjalta joko tehdään itse tai hankitaan jokin ratkaisu osaksi organisaation toimintaa. Toteutusvaihe perustuu tyypillisesti ketterien menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen (Scrum, Kanban, SAFe, DevOps jne.).

Palvelumuotoilu sovelutuu ihmislähtöiseen kehittämiseen, jossa asiakastarpeet saadaan selville asiakasymmärryksen avulla. Seurauksena syntyy kuvauksia mm. asiakaspoluista, joiden avulla havainnollistetaan asiakkaan käyttäytymistä suhteessa organisaation tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin.

Arkkitehtuuri on organisaation sisäistä toimintaa ja rakennetta. Arkkitehtuuri ilmentää, miten ja millä organisaatio tuottaa tuotteitaan ja palveluitaan. Arkkitehtuurin avulla tunnistetaaan, ‘kuka tekee mitä ja millä’: miten ihmiset toimivat organisaatiossa ja sen prosesseissa, sekä mitä tietoja, järjestelmiä, laitteita tms. tarvitaan. Näitä yhteenkuuluvia asioita hallitaan kyvykkyyksien avulla: kyvykkyydet kostavat yhteen kuuluvat asiat, jotta niitä voidaan hallita ja kehittää yhdesssä.

Palvelumuotoilu + arkkitehtuuri tuottavat yhdessä kokonaisvaltaisia kuvauksia.

1 + 1 > 2

Palvelumuotoilun ja arkkitehtuurin yhteistoiminta, yhdessä tekeminen ja yhteissuunnittelu tuottaa parempia konsepteja ja ratkaisuja kuin kumpikaan menetelmistä yksin.

Mallintaminen on hyödyllinen apuväline, kun organisaation toimintaan ja rakenteeseen kohdistuu muutoksia. Kun suunnitellaan uusia tuotteita tai palveluita, tai muutetaan nykyisiä, ne aina liitetään osaksi olemassa olevaa kokonaisuutta. Kehittämisen de facto on ensisijaisesti asiakaslähtöisyys, ei tuotantolähtöisyys eli organisaatiolähtöisyys. Näitä molempia lähestymistapoja tulee kuitenkin tarkastella yhdessä, kokonaisuutena, ja tämä onnistuu erinomaisesti EDGY-kuvauskielen avulla. Mallintamisen avulla muutosvaikutuksia voidaan tunnistaa tehokkaasti. Mallintaminen auttaa eri sidosryhmiä ymmärtämään kehittämiskohdetta ja arvioimaan sen muutosvaikutuksia paremmin. Mallintamisessa hyödyllisintä on itse mallinnusprosessi, jonka aikana yhdessä tarkastellaan kehittämiskohdetta, ja pyritään löytämään kaikki siihen liittyvät oleelliset asiat, ja jaetaan yhteinen käsitys kokonaisuudesta. Mallintamisen arvo on siinä, että sen avulla tulee kysytyksi oikeita kysymyksiä ja kuvatuksi kohdealuetta systemaattisesti ja ammattimaisesti – näin saavutetaan parempaa laatua lopputulosten muodossa kaikilla organisaation kehittämistoiminnan tasoilla.

Periaatteita. EDGY tarjoaa mallinnusnotaation, eli yhteiset merkintätavat (elementit ja yhteystyypit) kaikille mallintajille. Haaste on siinä, miten EDGY:ä käytetään järkevästi: yksinkertaisesti, tarvelähtöisesti ja vain riittävästi. Ylimallinnus ja liian tarkka etukäteissuunnittelu (Big Design Up Front, BDUF) on usein tarpeetonta: Lean -terminologiassa ‘hukkaa’, joka ei tuota lisäarvoa. Yksinkertaisuus, selkeys ja ymmärrettävyys ovat hyviä periaatteita. Usein mallinnuksessa lopputuloksena syntyviä malleja tärkeämpää onkin itse mallinnusprosessi, sillä se pakottaa mallintajia ajattelemaan systemaattisesti ja miettimään mallinnettavan ongelman kaikkia puolia, sekä mahdollistaa ennen toteutusta tapahtuvan eri suunnitteluratkaisujen keskinäisen vertailun.

Hyödyllisiä periaatteita ovat:

Asiakaslähtöisyys	Kohdistetaan huomio siihen, mitä asiakas tarvitsee ja mikä tuottaa asiakkaalle hyötyä (asiakasarvoa). Tässä hyödynnetään muotoiluajattelua, asiakaskokemustietoa ja asiakasymmärrystä.
Kokonaisvaltaisuus	Huomioidaan kaikki kehittämiskohteeseen vaikuttavat osatekijät ja näkökohdat – holistinen lähestymistapa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen: ”kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa”.
Tavoitelähtöisyys	Aloitetaan aina kysymällä miksi? Mitä tavoitellaan, mitkä halutaan saada aikaan, eli mitkä ovat lopputulokset, ja miten ne saavutetaan? Mikä on merkityksellistä tämän kohdealueen tai kehittämiskohteen suhteen? Tavoitteiden jälkeen pyritään tunnistamaan konkreettiset toimenpiteet ja keinot, joilla tavoitteisiin päästään.
Tarvelähtöisyys	Kun asiakkaan tarve on selvillä (asiakaslähtöisyys), kuvataan kehittämiskohdetta vain tarpeeseen (just in time), ei varastoon (just in case), sitä mukaa on tarvetta yhteisen ymmärryksen muodostamiselle. Kuvaaminen on läpinäkyvää, kaikki tuotokset julkaistaan jatkuvasti asianosaisille sidosryhmille.
Tarkoituksenmukaisuus	Kuvataan vain riittävästi (just enough), oikeita asioita oikea-aikaisesti (the right things, at the right time). Kuvataan tarkoituksenmukaisesti, tapauskohtaisesti arvioiden, mikä on oleellista juuri tässä vaiheessa. Haetaan kulloinenkin kuvaamisen MVP (Minimum Viable Product) minimitaso, eli millä päästään eteenpäin, mikä riittää tässä vaiheesssa. Tarkennetaan ja täydennetään myöhemmin. Kuvaaminen on lopulta vain keino kommunikoida, jotta saavutetaan yhteisymmärrys.
Yksinkertaisuus	Kuvataan niin vähän kuin mahdollista, mutta niin paljon kun tarvitaan (as little as possible but as much as needed).  Ei lisätä liikaa yksityiskohtia – ellei se ole välttämätöntä (KISS, Keep It Simple, Stupid!). Kuvausten ylläpito on helpompaa ja kuvaukset ovat hyödyllisempiä, kun sisältöä on vähemmän ja se on ymmärrettävää (Less Is More! – Vähemmän on enemmän!). Tehdään niin yksinkertaisesti kuin mahdollista, mutta ei yhtään sen yksinkertaisemmin.
Yhteissuunnittelu  (Co-design)	Tehdään yhdessä, osallistetaan ja vastuutetaan ihmisiä joilla on sama päämäärä (intressi). Yhteistyö (collaboration, cooperation) on paras tapa ratkaista asioita, kehittää uutta ja parantaa olemassaolevaa. Visualisointi, asioiden näkyväksi tekeminen on tärkeätä! Yhdessä tekeminen onnistuu parhaiten kun on yhteinen kieli – EDGY.

Yhteenveto

EDGY on yhteinen ylätason kieli kaikille, jotka osallistuvat organisaation kehittämiseen jollain tasolla. EDGY:n kaltaiselle helposti opittavalle ja ymmärrettävälle kuvauskielelle on lukuisia käyttökohteita ja mahdollisuuksia.

EDGY on joustava, sitä voidaan soveltaa eri tarkkuustasoille. EDGY soveltuu erityisen hyvin palvelumuotoilun ja arkkitehtuurin kuvausten laatimiseen samalla kielellä. Jopa samalla välineellä, sillä EDGY tukea löytyy jo useille eri välineille (esim. Miro, QualiWare, Draw.io). EDGY on poikkeuksellisen sopiva myös ylimmälle johdolle esitettävien kuvausten laatimseen – päätöksenteon tueksi. Tarvittaessa EDGY soveltuu myös tarkempien arkkitehtuurikuvausten laatimiseen.

EDGY on paitsi kuvauskieli, se on myös keino lisätä ja parantaa yhteistyötä eri osaajaryhmien kesken. Parempien organisaatioiden kehittämiseksi!

Enterprise Designers (“kokonaismuotoilijat”) osaajat tukevat koko liiketoiminnan muotoilua (kuva yllä).

EDGY – Enterprise Design Graph InterplaY. Yhteinen kieli, Lingua Franca, asiakkaan aikakaudelle. Moderni Rosetta Stone digitalisaatioon.

Enterprise Design on kokonaisvaltainen ja ihmiskeskeinen lähestymistapa, joten kaikkia muotoilun ja kehittämisen kuvaustarpeita voidaan kuavata millä tahansa elementtien yhdistelmällä, aina sen mukaan mikä on tarkoituksenmukaista. Kutakin näkökulmaa (Facet) voidaan kuvata viidellä elementillä alla olevan kuvan mukaisesti: kolmella näkökulman (Facet) elementillä ja kahdella leikkauksen (Intersection) elementillä.

EDGY näkökulmamalli auttaa kysymään kysymyksiä eri näkökulmista, vaihtamaan perspektiiviä, ja tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti käsillä olevaa kehittämisen ja muotoilun haastetta. EDGY:ssä yhdistyvät palvelumuotoilu ja liiketoimintamuotoilu, sekä organisaatiosuunnittelu, brändisuunnittelu ja arkkitehtuuri. Sekä tietysti myös tuotesuunnittelu, tuotehallinta, käytettävyyssuunnittelu, asiakaskokemus, asiakasymmärrys sekä henkilöstökokemus ja henkilöstöstösuunnittelu.

EDGY esimerkkejä

Katso Enterprise Design Cookbook: linkki

Mm. seuraavia kaavioesimerkkejä:

• Palvelupolkuja, asiakaspolkuja (Customer Journey)
• Service Blueprint
• Sidosryhmäkartta
• Tuote- ja palvelukartta
• Tavoitteet
• Kyvykkyyskartta, järjestelmäkartta, kerrosnäkymä, järjestelmäarkkitehtuuri / ratkaisuarkkitehtuuri
• jne.

Huom! Enterprise on organisaatiota laajempi kokonaisuus, koska siihen liittyy myös esim. asiakasryhmiä, kumppaneita ja muita sidosryhmiä. Tässä mielessä Enterprise Design lähestymistapa kattaa koko liiketoiminnan, sekä siihen liittyvän organisaation ihmisineen. Enterprise Design voi tarkastella myös ekosysteemiä tms., jota on mielekästä tarkastella kokonaisuutena. Kuitenkin, tyypillistä on, että useimmiten tarkastellaan yhden organisaation liiketoimintaa ja sen merkitystä ihmisille (asiakkaille, työntekijöille, kumppaneille, omistajille, sijoittajille..).

.

.

.

.

— Eero Hosiaisluoma