Kategoria: Liiketoiminnan kehittäminen

Kehittämiskartta on helppo ja yksinkertainen työkalu kehittämiskohteen skenaarioiden suunnittelua varten. Kehittämiskohde voi olla esimerkiksi organisaation liiketoiminnan kyvykkyys, palvelu tai tuote.

Kokonaisarkkitehtuuri (KA) on organisaation yhteinen kyvykkyys ymmärtää ja kehittää kokonaisuuttaan - yhteistyössä, yhteisillä välineillä, parempien tuotteiden ja palveluiden, paremman toiminnan ja paremman organisaation aikaansaamiseksi. Tässä roolissa KA ei ole erillinen asiantuntijatoiminto vaan osa liiketoiminnan kehittämistä: kehittämisen kumppani, joka lähtee aina ulkoisesta asiakkaasta ja palaa takaisin asiakkaaseen.

Liiketoiminnan jäsentely on osa strategista suunnittelua. Jäsentelyn avulla tunnistetaan keskeiset toiminnalliset kokonaisuudet, joita liiketoiminnassa tarvitaan, jotta organisaatio voi toteuttaa strategisia tavoitteitaan ja tuottaa arvoa asiakkailleen

Liiketoiminnan kehittäminen (Business Development) on kokonaisvaltainen ja ihmiskeskeinen lähestymistapa, jossa eri osaajaryhmät käsittelevät kehittämistarpeita yhteistyössä, ja muodostavat yhteisen näkemyksen.

Arkkitehtuurin jakaminen eri tarkkuustasoille auttaa hallitsemaan organisaation liiketoiminnan monimutkaista kokonaisuutta. Arkkitehtuurin eri tasot ovat: 1) Kokonaisarkkitehtuuri, 2) Osa-aluearkkitehtuuri ja 3) Ratkaisuarkkitehtuuri.

Liiketoiminnan muotoilun yhteistyömalli, Hub, on virtuaalitiimi, joka yhdistää organisaation eri osaajaryhmät ja erikoistumisalueet yhteistyöhön. Se käsittelee organisaation liiketoiminnan kehittämis- ja muutostarpeet, ja auttaa organisaatiota sen nykyisissä ja tulevissa kehittämishaasteissa.

Tavoitteet tulisi laatia kaikelle tekemiselle. Ilman tavoitteita tekeminen on vain puuhastelua ilman suuntaa. Hyvin laaditut tavoitteet ovat laadukkaan toiminnan perusta! Ennen kuin tehdään mitään, tehdään tavoitteet. Ennen kuin on tavoitteet, mitään ei kannata tehdä. Tavoitteet motivoivat tekemään mitä tahansa muutosta. Tavoitteet antavat ryhtiä tekemiselle. Tavoitteet ohjaavat tekemistä ja antavat suunnan. Erityisesti näin on organisaation kontekstissa. Mutta mikä pätee organisaatioon, pätee kaikkeen muuhunkin inhimilliseen toimintaan. Tässä artikkelissa Eero Hosiaisluoma kuvaa tavoitteellisen toiminnan ja tavoitteiden asettamisen merkitystä.