Liiketoiminnan kyvykkyydet

Liiketoiminnan kyvykkyydet – organisaation strateginen DNA

Kaikki mitä olet halunnut tietää liiketoiminnan kyvykkyyksistä, mutta et ole vielä tullut selvittäneeksi.

Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat organisaation toiminnallisia kokonaisuuksia, jotka kuvaavat mitä organisaation on osattava tehdä strategiansa toteuttamiseksi ja arvon tuottamiseksi asiakkailleen.

Kyvykkyys koostaa yhteen kuuluvat elementit – ihmiset, prosessit ja resurssit – modulaariseksi, selkeärajaiseksi liiketoiminnan komponentiksi.

Kyvykkyydet ovat organisaation operatiivisen toiminnan, johtamisen ja kehittämisen perusyksiköitä, jotka mahdollistavat adaptiivisen, muutoksiin sopeutuvan liiketoiminnan. Organisaation liiketoiminnan todellinen ketteryys syntyy modulaaristen, muokattavien kyvykkyyksien avulla – ei pelkästään ketteristä kehitysmenetelmistä.

Kyvykkyyskartta visualisoi organisaation liiketoiminnan kyvykkyydet hierarkkisena kokonaisuutena yhden sivun kuvaksi, joka toimii strategisen suunnittelun ja kehittämisen peruskarttana. Se tekee näkyväksi ”mitä organisaatio tekee”, ilman että keskustelu valuu liian nopeasti prosesseihin, järjestelmiin tai organisaatiorakenteisiin. Kyvykkyyskartta kytkee yhteen asiakastarpeet, liiketoiminnan tavoitteet ja organisaation toiminnalliset kokonaisuudet, mahdollistaen strategisen ohjauksen ja priorisoidun kehittämisen.

Liiketoiminnan kyvykkyys = organisaation toiminnallinen kokonaisuus.

---

Liiketoiminnan kyvykkyys – organisaation liiketoiminnan perusyksikkö

Liiketoiminnan kyvykkyys on organisaation toiminnallinen kokonaisuus. Se yhdistää yhteen kuuluvat elementit – ihmiset, prosessit ja resurssit – selkeärajaiseksi, modulaariseksi liiketoiminnan komponentiksi.

• Kyvykkyys koostaa yhteen kuuluvat asiat yhteen:
  • Ihmiset, prosessit ja resurssit (assetit), kuten tiedot, järjestelmät, tilat ja laitteet.
• Kyvykkyys kuvaa:
  • Mitä organisaatiossa tarvitaan tarjooman (offerings), eli tuotteiden ja/tai palveluiden tuottamiseen
  • Mitä organisaatio pystyy tekemään ihmisten, prosessessien ja resurssien avulla.
  • Mitä organisaatiossa tarvitaan, jotta se voi toteuttaa liiketoimintaansa, ja tuottaa tavoitteidensa mukaisia lopputuloksia.

Asset = esim. tieto, järjestelmä, teknologia, tila, laite.

Kyvykkyys kuvaa mitä organisaatio pystyy tekemään ihmisten, prosessien ja resurssien avulla.

Liiketoiminnan kyvykkyys on:

• Organisaation osaamista.
• Organisaation ominaisuus.
• Organisaation toimintaa.

---

Liiketoiminnan kyvykkyys = Liiketoiminnan komponentti, joka koostaa yhteen kuuluvat asiat yhteen.

---

Lataa Liiketoiminnan kyvykkyydet pdf: linkki

---

Kyvykkyys koostaa yhteen kuuluvat asiat yhteen


1. Ihmiset – ketkä, mitkä roolit tai toimijat toimivat,

2. Prosessit – miten toimitaan,

3. Resurssit – millä toimitaan; mitä tietoja, järjestelmiä, teknologioita, laitteita, tiloja ym. toiminnassa käytetään.

---

Liiketoiminnan kyvykkyys – määritelmiä

Liiketoiminnan kyvykkyys kuvaa, mitä organisaation on osattava tehdä strategiansa toteuttamiseksi ja tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Liiketoiminnan kyvykkyys on organisaation ominaisuus, mitä sen täytyy pystyä tekemään tuottaakseen arvoa asiakkailleen ja sidosryhmilleen.

Liiketoiminnan kyvykkyys on toiminnallinen kokonaisuus, joka yhdistää kaikki ne elementit, jotka tarvitaan määrätyn toiminnan toteuttamiseen – ihmiset, prosessit, tiedot (data), teknologiat, laitteet ja fyysiset tilat.

---

Mitä kyvykkyys on, ja mitä se ei ole?

---

Kyvykkyyden ominaispiirteitä

#	Ominaisuus	Kuvaus
1	Strateginen	Kyvykkyydet linkittävät strategiset tavoitteet ja operatiivisen toiminnan. Ne auttavat varmistamaan, että organisaation tekeminen tukee sen tarkoitusta ja tavoitteita.
2	Organisaatiotasoinen ja selkeärajainen	Kyvykkyys on organisaatiotasoinen, uniikki ja selkeästi rajattu toiminnallinen kokonaisuus. Sen tarkoitus ja vastuualue ovat yksiselitteisiä.
3	Pysyväisluonteinen – mutta mukautuva (adaptiivinen)	Kyvykkyys ei muutu nopeasti, vaikka organisaation rakenteet, prosessit tai järjestelmät muuttuvat. Se säilyy samana, kunnes liiketoiminnan luonne tai strategia muuttuu.
4	Holistinen toiminnallinen kokonaisuus	Kyvykkyys on abstraktio, kooste, joka kokoaa yhteen siihen kuuluvat konkreettiset elementit – ihmiset, prosessit, tiedon, teknologian ja resurssit – yhteisen tarkoituksen ympärille.
5	Arvoa tuottava (tuloskeskeinen)	Kyvykkyys tuottaa arvoa asiakkaalle ja/tai liiketoiminnalle. Sen olemassaolon tarkoitus liittyy suoraan arvonluontiin (välittömään tai välilliseen).
6	Organisaatio- ja teknologiariippumaton	Kyvykkyys on toiminnallinen kokonaisuus, joka määrittelee mitä organisaation on osattava tehdä, riippumatta miten on organisoiduttu tai mitä teknologioita hyödynnetään ja miten.
7	Mitattavissa & kehitettävissä	Kyvykkyyden kypsyystasoa, suorituskykyä, ja arvoa voidaan arvioida, vertailla ja kehittää.

---

Liiketoiminnan kyvykkyys tiivistettynä

1. Organisaation osaamista.
2. Organisaation ominaisuus.
3. Organisaation toimintaa.

Liiketoiminnan kyvykkyys sisältää:

1. Ihmiset.
2. Prosessit.
3. Resurssit.

Kyvykkyydet ovat liiketoiminnan komponentteja, moduuleja, joista liiketoiminta muodostuu. Moderni, modulaarinen liiketoiminta (Composable Business) koostuu liiketoiminnan komponenteista, jotka mahdollistavat adaptiivisen liiketoiminnan, joka mukautuu ja sopeutuu toimintaympäristön muutoksiin. Organisaation liiketoiminnan todellinen ketteryys saavutetaan modulaaristen, muokattavien kyvykkyyksien avulla – ei vain ketterän kehittämisen avulla.

Liiketoiminnan kyvykkyys = Mitä organisaatio pystyy tekemään ihmisten, prosessien ja resurssien avulla.

---

Kyvykkyden anatomia

---

Mitä kyvykkyys sisältää?

Kyvykkyys sisältää: Ihmiset, prosessit ja resurssit.

---

Ihmiset

Mitkä osaamisroolit osallistuvat kyvykkyyden toimintaan?

Rooli = organisaation kontekstissa määritelty työrooli, tehtäväkokonaisuus ja vastuualue, jonka puitteissa henkilö osallistuu toimintaan ja tuottaa arvoa osana liiketoiminnan kyvykkyyttä.

1. Ihmiset osallistuvat kyvykkyyksien toimintaan määrätyssä roolissa, joka liittyy tiettyyn tehtävään.
2. Rooli kuvaa, mitä vastuuta ja valtaa henkilöllä on tietyssä kyvykkyydessä, ei sitä kuka henkilö on, vaan mitä hän tekee ja mistä hän on vastuussa kyseisen kyvykkyyden toteuttamisessa.
3. Ihmiset kuuluvat johonkin tiimiin, ryhmään ja organisaatioyksikköön.

---

Prosessit

Mitä toimintaa kyvykkyys sisältää?

Prosessi = toistuva ja määritelty ketju toiminnan vaiheita, joka muuntaa syötteet (input) tuotoksiksi (output) ja lopputuloksiksi (outcome) tavoitellulla tavalla.

1. Prosessit toteuttavat kyvykkyyksien toiminnan: niillä kyvykkyys tuottaa tuotoksia (outputs) ja lopputuloksia (outcomes) eli arvoa / hyötyä.
2. Prosessit kuvaavat kaikkea toimintaa jota kyvykkyys sisältää: muutakin kuin esimääriteltyjä tapahtumaketjuja.
3. Prosessit voivat olla manuaalisia tai automatisoituja.

---

Resurssit

Mitä kyvykkyys tarvitsee toiminnassa?

Resurssi (Asset) = Organisaation kontekstissa asset (resurssi tai varallisuus) tarkoittaa kaikkea sellaista, mitä organisaatio omistaa, hallinnoi tai voi hyödyntää arvon luomiseksi, toiminnan tukemiseksi tai kilpailuedun saavuttamiseksi.

1. Resurssit ovat kyvykkyyksien toteutumisen edellytys: niitä tarvitaan toiminnassa – luodaan ja käytetään.
2. Resurssit ovat organisaation omaisuutta, strategisen johtamisen ytimessä kyvykkyyksien ohella.
3. Resurssit voivat olla aineellisia tai aineettomia.

Asset  = resurssi, omaisuus, varallisuus

Yllä olevan kuvan resurssityyppejä on kuvattu alla olevassa taulukossa.

Kategoria	Tyyppi	Kuvaus
Aineettomat resurssit	Immateriaalioikeudet (IP)	Patentit, tavaramerkit, tekijänoikeudet ja liiketoimintasalaisuudet. Oikeudet, jotka suojaavat organisaation innovaatioita tai brändiä.
	Brändiarvo	Organisaation brändin koettu arvo, tunnettuus ja maine.
	Asiakassuhteet ja goodwill	Asiakasuskollisuudesta, sidosryhmäsuhteista ja maineesta syntyvä arvo.
	Ohjelmistot ja sovellukset	Tietojärjestelmät (ERP, CRM), pilvipalvelut ja organisaation oma koodi.
	Järjestelmät	Tietojärjestelmät ja tiedot, jotka mahdollistavat organisaation toiminnan.
	Data ja tieto-omaisuus	Kerätty asiakasdata, markkinatieto ja analysoitu historiatieto yms.
Aineelliset resurssit	Tilat	Kiinteä omaisuus, fyysiset toimitilat / kiinteistöomaisuus, tehtaat, varastot ja tontit.
	Koneet ja laitteet	Tuotantovälineet, koneet, laitteet, ajoneuvot ja työkalut.
	IT-infra	Palvelimet, työasemat, mobiililaitteet ja verkkokomponentit (Infrastructure).
Henkilöresurssit	Työntekijät	Työntekijät ja heidän
	Osaamispääoma (Osaaminen ja asiantuntijuus)	Työntekijöiden ammattitaito, tekniset taidot, tutkinnot ja kyky suorittaa tehtäviä, kokemus sekä eksplisiittinen ja implisiittinen (hiljainen) tieto, ihmispääoma. Kokemus ja näkemys, vuosien varrella kertynyt ”pelisilmä”, toimialaymmärrys ja hiljainen tieto.
	Sosiaalinen pääoma	Työyhteisön dynamiikka, johtajuus, verkostot ja organisaatiokulttuuri.
Toiminnalliset resurssit	Toimintamallit ja metodit	Valmiit konseptit, laatujärjestelmät (ISO), prosessimallit yms.
	Sopimuskanta ja luvat	Voimassa olevat hankinta- ja myyntisopimukset, toimiluvat ja sertifikaatit.
	Kumppanuusverkostot	Strategiset allianssit, alihankintaverkostot ja vakiintuneet toimittajasuhteet.
Luonnonvarat	Raaka-aineet	Toiminnassa tarvittavat fyysiset materiaalit (esim. puu, mineraalit, vesi). Luonnonvarat, joita organisaatio omistaa tai joihin sillä on oikeudet (esimerkiksi mineraalit, öljy, vesi).
	Energia	Energiavarannot tai oikeudet energiaresursseihin. Sähkö, lämpö ja polttoaineet, joita tarvitaan toiminnan pyörittämiseen.
	Sijainti ja ympäristö	Maantieteellinen sijainti ja sen tarjoamat ekosysteemiedut tai logistinen etu.

---

Mikä tekee ’kyvykkyydestä’ kyvykkyyden?

Mitä kyvykkyydet ovat?

Lähtökohtaisesti kyvykkyydet on helppo tunnistaa: ne ovat asioita joita organisaatio tekee, ne ovat tiedossa, ne tulee vain nimetä.

Miten kyvykkyyden tunnistaa?

Kyvykkyyden ’luonnetyypit’:

1. Toiminnallinen
   • mitä tehdään, eli mitä organisaatio tekee tai mitä sen pitäisi tehdä.
2. Resurssipohjainen (liiketoimintaobjektipohjainen)
   • mitä halllitaan, eli mitä liiketoimintatietoja (data) tai fyysisiä tai digitaalisia, aineellisia tai aineettomia, resursseja organisaation tulee kyetä hallinnoimaan (tuottamaan, käsittelemään).

---

Kyvykkyyden ’DNA-testi’ – onko ’kyvykkyys’ kyvykkyys?

Tarkoitus: Tämä testi auttaa arvioimaan, onko tunnistettu kokonaisuus sisäisiltä ominaisuuksiltaan kyvykkyys.

Käyttöohje: Jos vastaus on useimpiin kysymyksiin KYLLÄ, kyse on kyvykkyydestä. Jos vastaukset ovat useisiin EI, kyseessä on todennäköisesti prosessi, aktiviteetti, rooli, järjestelmä tai resurssi – ei kyvykkyys. 

#	Osa-alue	Kysymys	K/E
1	Lopputulos ja arvo	Tuottaako kyvykkyys tunnistettavan lopputuloksen (outcome) tai arvon eli hyödyn?
2	Ihmiset ja osaaminen	Onko kyvykkyyden toteuttamiseen riittävää asiantuntemusta ja selkeitä vastuurooleja?
3	Prosessit ja toimintamallit	Onko kyvykkyyden toteuttamiseen olemassa prosessit, jotka kuvaavat mitä kyvykkyys tekee ja miten se toimii?
4	Resurssit (assets)	Onko olemassa tiedot (data), joita liiketoiminnassa käsitellään, joita kyvykkyys tuottaa, käyttää tai hallitsee?
		Onko kyvykkyyden toteuttamiseen olemassa järjestelmät, joilla tietoja käsitellään?
		Onko kyvykkyyden toteuttamiseen olemassa tarvittava infrastruktuuri (tilat, laitteet, alustat jne.)?
5	Omistajuus ja johtaminen	Onko kyvykkyydellä selkeä omistaja, vastuutaho tai vastuurooli, joka vastaa kyvykkyyden johtamisesta, kehittämisestä ja/tai operatiivisesta toiminnasta?

---

Kyvykkyyden DNA-tesi / ’ lakmustesti ’

Kyvykkyyden tarkistuslista (laajennettu)

Tarkoitus: Tämän tarkistuslistan avulla voidaan arvioida, onko jokin asia oikeasti liiketoiminnan kyvykkyys – sen tunnusmerkkien osalta.

#	Kriteeri	Kuvaus	Kysymys	K/E
1	Tuottaa lopputuloksen (Outcome-driven)	Kyvykkyys tuottaa tunnistettavan arvon, hyödyn tai lopputuloksen.	Mitä arvoa tai minkä lopputulosta kyvykkyys tuottaa? Onko arvo tunnistettavissa?
2	Kuvaa MITÄ, ei MITEN (Intent-focused)	Kyvykkyys kuvaa organisaation suorituskyvyn, ei prosesseja tai työnkulkuja.	Voidaanko kyvykkyys ilmaista “kyky tehdä X” -muodossa? Säilyykö sen merkitys, vaikka prosessit muuttuvat?
3	Perustuu osaamiseen (Competency-based)	Kyvykkyyden toteuttamiseen tarvitaan erikoistunutta asiantuntemusta, määrättyjä kompetenssi- eli osaamisirooleja tai -profiileja.	Onko kyvykkyyden takana selkeä osaamisalue? Voidaanko tarvittavat osaamisroolit tunnistaa?
4	Liittyy asiakas- tai liiketoiminta-arvoon	Kyvykkyys vaikuttaa asiakkaisiin, sisäisiin käyttäjiin tai arvonluontiin, ja tuottaa hyötyjä liiketoiminnalle.	Voidaanko tunnistaa kenelle/millle kyvykkyys tuottaa arvoa? Onko kyvykkyydellä rooli arvovirrassa tai asiakaspolussa?
5	Toteutuu prosessien kautta	Kyvykkyyttä toteuttavat (sisäisesti) prosessit, toimintamallit ja työnkulut.	Onko prosesseja tai toimintamalleja, jotka toteuttavat kyvykkyyden?
6	Tarvitsee resursseja (Assets)	Kyvykkyydellä on tiedot, järjestelmät ja infrastruktuuri, jotka mahdollistavat sen.	Onko dataa mitä kyvykkyys tuottaa/käyttää? Onko järjestelmiä jotka käsitelevät kyvykkyyden dataa ja tukevat sen prosesseja?
7	Omistajuus (Ownership)	Kyvykkyydelle voidaan nimetä omistaja, taho, joka vastaa sen johtamisesta, kehittämisestä ja operatiivisesta toiminnasta.	Onko kyvykkyydelle tunnistettavissa omistajataho, joka/mikä vastaa sen kehittämisestä ja operatiivisesta suorituskyvystä?
8	Pysyvyys yli ajan (Persistent)	Kyvykkyys on suhteellisen pysyvä, vaikka organisaatio tai prosessit muuttuvat.	Säilyttääkö kyvykkyys merkityksensä liiketoiminta- ja organisaatiomuutoksissa?
9	Organisaatiosta riippumaton (Organisation Agnostic)	Kyvykkyys ei ole sidottu organisaatiorakenteisiin kuten yksiköihin, ryhmiin, tiimeihin tai henkilöihin.	Voidaanko kyvykkyys määritellä ilman organisaatiokaaviota?
10	Selkeärajainen (Unique)	Kyvykkyydellä on oma, ainutlaatuinen tehtävä, fokus. Selkeä rajaus mahdollistaa omistajuuden, kehittämisen, mittaamisen.	Onko kyvykkyys selkeästi rajattu ja erotettavissa muista?

---

Huomioitavaa:

• Johtaminen ei ole itsessään kyvykkyys, vaan osa kaikkia kyvykkyyksiä.
• Johtaminen on läpileikkaava ominaisuus, joka sisältyy kaikkiin kyvykkyyksiin, aivan kuten ”kehittäminen”.
• Johtaminen ja kehittäminen ovat meta-toimintoja,  ne kohdistuvat kyvykkyyksiin itseensä, eivät suoraan asiakkaaseen tai liiketoiminnan arvoon.

Kuitenkin, ”Strateginen johtaminen” tai ”Strateginen suunnittelu” on ’kyvykkyys’, joka:

• Ohjaa koko organisaatiota ja sen suuntaa.
• Määrittää, mitä kyvykkyyksiä tarvitaan, miksi, miten niitä kehitetään ja milloin.
• Asettaa strategiset tavoitteet ja mittarit

Kyvykkyyspohjainen eli toiminnallinen jäsentely vs. organisoituminen:

• Kyvykkyys on ensisijaisesti toiminnallinen asia, ja kyvykkyysjäsentely = toiminnallinen jäsentely
• Kun liiketoiminta on jäsenelty toiminnallisin perustein kyvykkyyksiksi, sitten voidaan tarkastella organisoitumista – eli miten on tarkoituksenmukaisinta organisoitua
• Kyvykkyydet ovat luonteeltaan pysyviä, kun organisaatiorakenne voi muuttua usein.

Lataa Liiketoiminnan kyvykkyydet pdf: linkki

---

Kyvykkyys on:

• Kooste (Composition)
  • Kokoaa yhteen kuuluvat asiat yhteen, joilla on vahva sisäinen keskinäisriippuvuus (Cohesion)
• Yhdistää ihmiset, prosessit ja resurssit toiminnalliseksi yksiköksi
• Yhtenäinen kokonaisuus (Coherent)
  • Selkeärajainen toiminnallinen kokonaisuus, joka tuottaa tietyn lopputuloksen (Outcome)
  • Paljon yhteenvetäviä piirteitä elementtien välillä kyvykkyden sisällä
• Vähän riippuvuuksia ulospäin (Loose-coupling)
  • Liiketoiminnan moduuli, liiketoiminnan perusyksikkö, rakennuspalikka (building block)
  • Liiketoiminnan erikoistunut, uniikki, modulaarinen komponentti (business component)
  • Mahdollistaa joustavan, modulaarisen, mukautuvan eli adaptiivisen liiketoiminnan

---

Miten kyvykkyys tulisi nimetä?

Kyvykkyydet tulisi nimetä selkeästi, ytimekkäästi ja toiminnallisesti – yleensä substantiivimuodossa, joka kuvaa mitä kyvykkyys mahdollistaa, ei miten se toteutetaan. Nimeämisessä kannattaa käyttää organisaatiossa vakiintunutta, tuttua terminologiaa (sanastoa).

• Periaate: käytetään sitä mikä toimii ja on tarkoituksenmukaista.

1. Substantiivi + toiminta
   • Käytä substantiivimuotoa (”X hallinta”),
     • esim.  ”Asiakassuhteiden hallinta”,
   • Vältä verbejä: 
     • ei ”Hallitse asiakkuuksia”
   • Suosi yhdyssanoja: 
     • ”Tuotekehitys”,
     • ei ”Tuotteiden kehittäminen”
2. Mitä tehdään, ei miten
   • Kuvaa liiketoiminnan tarkoitusta tai lopputulosta (biz outcome), ei toteutustapaa – kyvykkyys ei ole prosessi tai järjestelmä, vaan mitä organisaation pitää osata
   • Ole liiketoimintalähtöinen, vältä teknologia- tai organisaatiosidonnaisuutta – kyvykkyys ei ole järjestelmä, teknologia tai organisaatiorakenne.
   • Tarkastele kyvykkyyksiä strategisesta näkökulmasta.
   • Vältä teknologiaa, järjestelmiä tai organisaatioita nimissä,
     • ”Tuotetiedon hallinta”,
     • ei ”SAP:n tuotetietojen hallinta”
3. Lyhyt ja yksiselitteinen
   • Pidä nimi ytimekkäänä (1-3 sanaa)
   • Varmista että nimi ymmärretään samalla tavalla organisaatiossa
   • Vältä monisanaisia tai teknisiä nimiä
   • Hyödynnä hierarkiaa tarvittaessa
   • Ole johdonmukainen, pidä sama abstraktiotaso (granulariteetti) kyvykkyyshierarkian samalla tasolla
     • esim. ”Asiakkuuksien hallinta”, ”Tilausten hallinta”

Esimerkkejä:

• ”Asiakkuuksien hallinta”, ”Riskienhallinta”, ”Toimitilojen hallinta”.
• Lyhyt nimi toimii myös, kuten ”Innovointi”, ”Kirjanpito”, ”Perintä”, ”Hankinta”, ”Markkinointi”.

---

Mitä asioita kyvykkyyteen liittyy?

Kyvykkyyskartta

Mikä on kyvykkyyskartta?

Kyvykkyyskartta on:

• Yhden sivun kuvaus organisaation liiketoiminnasta.
• Strategisen suunnittelun tukiväline.
• Organisaation liiketoiminnan jäsentelyn apuväline.

Kyvykkyyskartta esittää organisaation liiketoiminnan yhdessä kuvassa. Kyvykkyyskartta on strateginen, mutta se kuvaa myös operatiivisen toiminnan.

Kyvykkyyskartta rakennetaan tunnistamalla organisaation tärkeimmät mitä pitää osata tehdä -kokonaisuudet (liiketoiminnan kyvykkyydet) ja ryhmittelemällä ne loogisiin pää- ja alatasoihin, jotka kuvaavat liiketoiminnan rakennetta. Käytännössä se on yksinkertainen, hierarkkinen näkymä, joka kokoaa yhteen organisaation toiminnan pääosat niin, että ne ovat helposti ymmärrettävissä ja vertailtavissa.

Kyvykkyyskartta on organisaation liiketoiminnan kyvykkyyksien visuaalinen kokonaiskuva, joka näyttää mitä organisaation on osattava tehdä tuottaakseen arvoa asiakkaille ja toteuttaakseen strategiansa.

Miksi kyvykkyyskartta on hyödyllinen?

Kyvykkyyskartta:

• Tekee näkyväksi ’mitä organisaatio tekee’.
• Toimii usein strategisena ’peruskarttana’, joka tiivistää mitä organisaatio osaa tehdä ja mihin se kykenee.
• Mahdollistaa strategisen ohjauksen, kehittämisen, kyvykkyyksien vertailun ja yhteisen ymmärryksen – ilman että mennään liian nopeasti prosesseihin, IT-järjestelmiin tai organisaatiokaavioihin.

Kyvykkyyskartta on hyödyllinen, koska se tarjoaa yhteisen kielen liiketoiminnan, sen johtamisen ja kehittämisen välille, helpottaa priorisointia, paljastaa kriittiset puutteet ja auttaa kohdistamaan kehittämisen oikeisiin asioihin. Kyvykkyyskartta toimii samalla sekä strategisena karttana että operatiivisen kehittämisen perustana.

Kyvykkyyskartta – organisaation liiketoiminta yhdessä kuvassa.

Miten kyvykkyyskartta visualisoidaan?

Sijoitetaan kyvykkyydet hierarkiaan:

• Selkeys ja hahmotettavuus – kokonaiskuva
• Ylläpidettävyys ja muutoskestävyys
• Strategisen ohjauksen ja operatiivisen kehittämisen linkitys.

Mitä ovat hierarkiatasot?

• Sisällysluettelo kyvykkyyksiin
• Kyvykkyyshierarkia on tapa jäsentää organisaation liiketoimintakyvykkyydet useampaan tasoon –yleisestä kohti tarkempaa:
  • yleinen → ryhmitelty → spesifinen / konkreettinen / jakamaton (atominen)
• Hierarkia havainnollistaa mitä organisaatio tekee, mutta eri tarkkuustasoilla, jolloin kokonaisuus on selkeästi hahmotettavissa.

Kolmitasoinen hierarkia on usein riittävä:

1. Ylin taso kuvaa liiketoiminnan pääjäsentelyn.
2. Keskitaso kuvaa ryhmät, toiminnalliset osakokonaisuudet.
3. Tarkin taso käsittää varsinaiset konkreettiset kyvykkyydet.

Nelitasoinen hierarkia kun liiketoiminta on laaja ja kompleksinen:

• Lisäyksenä kyvykkyysalueet, jotka kuvaavat ylätason liiketoiminnallisia osa-alueita, jotka sisältävät kyvykkyysryhmiä ja kyvykkyyksiä.

Miksi hierarkiatasot?

• Selkeyttää kokonaiskuvan ja yksityiskohtien suhteen
  • Ylimmät tasot näyttävät liiketoiminnan ”pelilaudan”, alemmat tasot avaavat mitä kukin osa käytännössä tarkoittaa.
• Mahdollistaa eri johtamistason keskustelun
  • Johto hahmottaa kyvykkyysalueet ja -ryhmät sekä strategisen suunnan, kun taas arjen kehittäjät työskentelevät tarkemmilla kyvykkyystasoilla.
• Tukee priorisointia ja päätöksentekoa
  • Muutostarpeet voidaan tunnistaa sekä makrotasolla (mitä liiketoimintaa pitää vahvistaa) että mikrotasolla (mitä konkreettista toimintaa, dataa tai järjestelmää pitää kehittää).

Miten hierarkiatasoja voidaan hyödyntää?

Kyvykkyyshierarkia pilkkoo liiketoiminnan ”mitä teemme” -kokonaisuuden yleisistä kyvykkyysalueista ja -ryhmistä kohti tarkempia, konkreettisempia kyvykkyyksiä. Hierarkinen rakenne tekee mallista pysyvän: ylimmät tasot muuttuvat harvoin (liiketoiminnan perusta), kun taas alemmat tasot voivat elää ketterämmin kehittämisen ja operatiivisten muutosten mukana. Ylin taso toimii karttana strategialle (mihin liiketoiminnan kokonaisuuksiin panostetaan), keskitaso ohjaa kehittämisen suunnittelua (mitä kyvykkyyksiä arvioidaan, mitataan ja priorisoidaan), ja alin taso kytkeytyy käytännön toteutukseen (roolit, prosessit, data, järjestelmät).

Taso	Nimi	Sisältö
0	Kyvykkyyskategoria (Category)	Kyvykkyskartan jaottelu kategorioihin, dimensioihin, joka luokittelee kyvykkyydet niiden fokusalueen ja luonteen mukaan. Kategoriat ovat tyypillisesti esimerkiksi seuraavat: 1. Asiakasrajapinnan kyvykkyydet (Customer-facing), 2. Operatiivisen ydintoiminnan kyvykkyydet (Core / Operational), 3. a) Tukikyvykkyydet (Support) ja b) Jaetut kyvykkyydet (Shared), jotka mahdollistavat operatiivista ydintoimintaa, 4. Muutoskyvykkyydet (Change), jotka kehittävät ja muuttavat sekä operatiivisia että tukikyvykkyyksiä.
1	Kyvykkyysalue (Capability Area)	Organisaation liiketoiminnan pääasialliset ylätason toiminnalliset kokonaisuudet (domainit) ja kertovat missä liiketoimintaa tehdään. Laaja jäsentely keskeisiin osa-alueisiin. Korkein taso, joka jakaa organisaation ydintoiminnot muutamaan (esim. 5–10) alueeseen, jotka ovat riippumattomia organisaatiorakenteesta. Tärkein tavoite on luoda ymmärrettävä kokonaiskuva. Tämä taso on perusteltu jos liiketoiminta on laaja ja kompleksinen.
2	Kyvykkyysryhmä (Capability Group)	Kyvykkyysryhmät jäsentelevät kyvykkyydet liiketoiminnallisesti merkityksellisiin toiminnallisiin osakokonaisuuksiin. Kyvykkyysryhmä on looginen kokonaisuus (klusteri), joka kokoaa yhteen kuuluvat kyvykkyydet yhteen. Taso tarjoaa kartan strategisen perustan.
3	Kyvykkyys (Business Capability)	Varsinaiset atomiset kyvykkyyydet, jotka kuvaavat konkreettisesti “mitä organisaation pitää osata tehdä”. Näihin liittyvät ihmiset, roolit, prosessit ja resurssit (data, järjestelmät jne.) Yksityiskohtaisin ja tarkin taso, joka koostuu operatiivisista kyvykkyyksistä, joiden suorituskykyyn kehittäminen kohdistuu, joita voidaan suoraan johtaa, resursoida ja arvioida.

Esimerkkejä.

---

Kuvitteellisen organisaation liiketoiminnan esimerkki. Kyvykkyydet jäsennelty:

• Kategorioihin (ydintoiminta, tuki, kehittäminen)
• Kyvykkyysalueisiin, jotka jäsentelevät liiketoimintaa osa-alueisiin (asiakasrajapinta, toimitusketju jne.)
• Kyvykkyysryhmiin, loogisiin kokonaisuuksiin, jotka ovat lähellä operatiivista toimintaa, jotka:
  • sisältävät varsinaiset kyvykkyydet

Esimerkki ’lämpökartasta’ (Heat Map).

---

Miten arviointikriteerit merkitään kyvykkyyskarttaan?

Vaihtoehtoisia arviointikriteerien merkintätapoja:

---

1. Käynnistä strategisesta näkökulmasta: “MITÄ” ja ”MIKSI”
   • Ala tarkastelemalla ensin organisaation strategian, asiakas­kokemuksen ja liiketoimintatavoitteiden kautta, mitkä kyvykkyydet (”MITÄ”) tuovat arvoa näiden toteuttamiseen?
   • Tämä varmistaa, että kyvykkyyskartta ei jää tekniseksi tai prosessikeskeiseksi, vaan kytkeytyy selkeästi liiketoiminnan “MIKSI” -ulottuvuuteen.
2. Pidä rakenne selkeänä ja hallittavana
   • Rajoita ryhmittelyn tasoa vain keskeisiin kyvykkyysryhmiin (ryhmät ovat kartan strateginen perusta).
   • Käytä hierarkiaa korkeintaan ~3 tasolle. (Lisää 4. välitaso jos liiketoiminta on kompleksinen.)
   • Vältä päällekkäisyyksiä: kyvykkyyksien tulee olla erillisiä “rakennuspalikoita”.
   • Kuvaa kyvykkyydet samalla abstraktiotasolla eli tarkkuustasolla (granulariteetti)
   • Tämä auttaa tekemään kartasta ymmärrettävän, ylläpidettävän ja käytännöllisen työvälineen.
3. Erottele “mitä” (“kyvykkyys”) ja “miten” (“prosessi/organisaatio”)
   • Kyvykkyyskartan tehtävä on kuvata mitä organisaatio tekee – ei miten.
   • Prosessit, roolit, järjestelmät tulevat myöhemmin – mutta kyvykkyyskartan kautta löytyy niiden toiminnallinen konteksti. Tämä selkeyttää keskustelua ja auttaa välttämään prosessikarttojen ja kyvykkyyskarttojen sekoittumista.
4. Osallista eri sidosryhmät ja tee kyvykkyyskartasta “elävä” dokumentti, tuotos (artefakti)
   • Varmista, että liiketoiminnan, IT:n ja kehittämisen edustajat osallistuvat kartan määrittelyyn, jolloin se saa laajemman hyväksynnän ja valmiuden hyödyntämiseen.
   • Julkaise ja käytä karttaa aktiivisesti: tee siitä organisaation yhteinen viitekehys (esim. intrassa, arkkitehtuurityökalussa).
   • Älä kirjoita karttaa kerran ja unohda – päivitykset kuuluvat elinkaareen: kyvykkyydet kehittyvät kun liiketoiminta kehittyy.
   • Näin rakennat työkalun, jota oikeasti käytetään, eivätkä sen ylläpito ja ajantasaisuus jää sivuosaan.
5. Kytke kyvykkyyskartta käytäntöön: tarkastele kehittämistoimintaa, investointeja, kypsyysastetta
   • Arvioi kyvykkyyksiä esimerkiksi seuraavin dimensioin: strateginen merkitys, nykytaso (kypsyys), tulevaisuus (tavoitteet).
   • Käytä visualisointia (esim. heat map) näyttämään, mitkä kyvykkyydet vaativat panostusta tai missä on riskejä.
   • Pohdi resurssien kuten järjestelmien ja datan suhdetta kyvykkyyksiin: missä on päällekkäisyyksiä tai pullonkauloja?
   • Kohdista kehittämistoimenpiteet kyvykkyyksiin. Tämä nostaa kyvykkyyskartan strategisesta kuvauksesta kohti päätöksentekoa, priorisointia, kehittämistoimintaa ja operatiivista toimintaa.

---

Huom! Kyvykkyyskartan tasot ja johtamisen tasot (strateginen – taktinen – operatiivinen)

• Kyvykkyyskartta on rakenteellinen tapa jäsentää mitä organisaatio osaa ja tekee
• Kyvykkyyskartta ei itsessään ole strateginen-taktinen-operatiivinen malli.
• Kyvykkyyskarttaa voidaan kuitenkin käyttää strategisen suunnittelun ja toteutuksen runkona.

---

Kyvykkyystarkastelun abstraktiotasot:

---

Kyvykkyysarviointi

Miten arviointi toteutetaan?

1. Kyvykkyyskartan luominen:
   • Määritellään ja visualisoidaan organisaation kaikki keskeiset kyvykkyydet hierarkkisesti.
2. Arviointikriteerien määritys:
   • Päätetään, mitä arvioidaan. Tyypillisesti kyvykkyyksien strateginen tärkeys ja kypsyysaste.
3. Kyvykkyyksien arviointi:
   • Kerätään tietoa ja arvioidaan jokainen kyvykkyys määriteltyjen kriteerien mukaisesti.
4. Tulosten analysointi (Heat Map):
   • Visualisoidaan tulokset ”lämpökartalla” (Heat Map), joka yhdistää strategisen arvon ja kehittämistarpeen, gap-analyysin perusteella.
5. Kehitystoimenpiteiden määrittely (Roadmap):
   • Laaditaan toimepidesuunnitelma (tiekartta) valittujen  kyvykkyyksien kehittämiseksi tai hankkimiseksi.

Mikä on kyvykkyysarvioinnin tarkoitus?

1. Kokonaiskuvan luominen:
   • Luodaan kokonaisvaltainen, yhteinen ja jaettu näkemys organisaation toimintakyvystä, vahvuuksista ja heikkouksista.
2. Kehityskohteiden tunnistaminen:
   • Tunnistetaan ja priorisoidaan ne kyvykkyydet, joissa on kehittämistarpeita.
3. Päätöksenteon parantaminen:
   • Auttaa priorisoimaan kehitystoimenpiteet ja kohdentamaan resurssit vaikuttavasti.

Miten arviointikriteerit määritellään?

Yksinkertaisuuden, ymmärrettävyyden ja selkeyden vuoksi arviointikriteerit voidaan tiivistää kahteen:

1. Strateginen arvo
2. Kehittämistarve

Mahdollistaa tulosten visualisoinnin helposti ymmärrettävänä lämpökarttana (Heat Map), mikä tekee kehitystarpeista ja prioriteeteista heti selkeitä kaikille sidosryhmille. Ohjaa suoraan kehittämisen tiekartan (Roadmap) luomiseen: erottelee välitöntä kehitystä vaativat kyvykkyydet.

---

1. Strateginen arvo
   • Strateginen merkitys: Kuinka tärkeä kyvykkyys on strategisten tavoitteiden toteuttamisessa?
   • Liiketoimintakriittisyys: Kyvykkyyden merkitys organisaation ydintoiminnan ja arvonluonnin kannalta.
   • Asiakasarvo: Kuinka paljon kyvykkyys vaikuttaa asiakaskokemukseen, -hyötyyn ja -arvoon.
   • Ekosysteemivalmius: Kyvykkyyden kyky toimia osana kumppani- tai alustapohjaisia verkostoja/ekosysteemejä.
2. Kehittämistarve
   • Suorituskyky: Kuinka tehokkaasti ja laadukkaasti kyvykkyys toimii käytännössä?
   • Toteutustavan soveltuvuus: Kuinka hyvin kyvykkyyden nykyinen toteutustapa tukee sen tehokasta ja kestävää tuottamista.
   • Turvallisuus, tietoturva & tietosuoja: Kuinka hyvin kyvykkyys täyttää turvallisuus-, tietoturva- ja tietosuojavaatimukset sekä miten suuri riski on väärinkäytöksille, tietovuodoille tai sääntelyrikkomuksille?

---

Strateginen arvo

Arviointikriteeri	Kuvaus	Arvio
Strateginen merkitys	Kuinka tärkeä kyvykkyys on strategisten tavoitteiden toteuttamisessa?
Liiketoimintakriittisyys	Kyvykkyyden merkitys organisaation ydintoiminnan ja arvonluonnin kannalta.
Asiakasarvo	Kuinka paljon kyvykkyys vaikuttaa asiakaskokemukseen, -hyötyyn ja -arvoon.
Ekosysteemivalmius	Kyvykkyyden kyky toimia osana kumppani- tai alustapohjaisia verkostoja/ekosysteemejä.

---

Kehittämistarve

Kun kyvykkyyden kehittämistarvetta arvioidaan, tehdään kyvykkyyden kypsyystason arviointi. Kypsyystason arvioinnissa arvioidaan kyvykkyyden sisältämien elementtien tilaa. Arviointikriteerit esitelty taulukossa alla:

Arviointikriteeri	Kuvaus	Arvio
Ihmiset ja osaaminen	Onko kyvykkyyden toteuttamiseen riittävää asiantuntemusta ja selkeitä vastuurooleja?
Prosessit / toimintamallit	Onko kyvykkyyden toteuttamisen prosessit dokumentoituja ja suorituskykyisiä?
Tieto (Data)	Onko kyvykkyyden tarvitsema tieto luotettavaa ja ajantasaista? Onko oikea data helppo löytää ja käyttää oikea-aikaisesti? Onko tiedon elinkaaren hallinta kunnossa?
Järjestelmät	Tukevatko järjestelmät kyvykkyyden toimintaa (prosesseja) tehokkaasti? Toimivatko järjestelmäintegraatiot asianmukaisesti? Onko teknologia modernia?
Infrastruktuuri	Onko tarvittava infrastruktuuri (tilat, laitteet, alustat jne.) tarkoituksenmukaista?
Turvallisuus, tietoturva & tietosuoja	Täyttääkö kyvykkyys turvallisuus-, tietoturva- ja tietosuojavaatimukset?
Suorituskyky	Tuottaako kyvykkyys haluttuja lopputuloksia (outcome), arvoa eli hyötyä?
Tavoitteiden mukaisuus	Toteuttaako kyvykkyys siihen kohdistettavissa olevat strategiset tavoitteet?

Eli:

• Jos kyvykkyyden kypsyystaso on korkea, silloin kehitystarve on matala.
• Jos kyvykkyyden kypsyystaso on matala, silloin kehitystarve on korkea.

---

Kypsyystason arviointipohja

Lataa kyvykkkyyksien PowerPoint kuvauspohjat täältä: linkki.

Lataa liiketoiminnan kyvykkyydet pdf täältä: linkki.

Kyvykkyyskanvaasi on:

• Kuvauspohja, jota voi hyödyntää kun kyvykkyyden sisältöä kuvataan: mistä kyvykyys koostuu?
• Sisältöelementtien tunnistamisen apuväline.
• Sisältöelementtien arviointipohja.

---

---

Lataa yllä oleva PowerPoint kuvauspohja täältä: linkki.

---

Kun kyvykkyyksiä on arvioitu, voidaan laatia esim. alla näkyvä visualisointi:

Mikä on kyvykkyyksien kehittämisen tiekartta?

Kyvykkyyksien kehittämisen tiekartta on suunnitelma, joka näyttää mitä kyvykkyyksiä kehitetään, missä järjestyksessä ja millä aikataululla, jotta organisaatio saavuttaa strategiset tavoitteensa.

Esimerkkejä:

---

---

Kyvykkyyksien tarkastelussa voi ja kannattaa hyödyntää Enterprise Design (liiketoiminnan muotoilu) lähestymistapaa, joka on ihmiskeskeinen ja kokonaisvaltainen yhteistyömalli. Se tarjoaa kaikille yhteisen, yksinkertaisen ja helposti omaksuttavan menetelmän organisaation liiketoiminnan muotoiluun.

Lisätietoja. mm. täällä:

1. Enterprise Design & EDGY Cookbook, (lataa kirjan pdf-versio: linkki),
2. Applying Experience Design with EDGY.

---

Esimerkkipohja kyvykkyyden analysointiin, jossa tunnistetaan kyvykkyyteen liittyviä osatekijöitä. Kyvykkyyden analysointi on hyödyllistä tehdä kokonaisvaltaisesti eri näkökulmien kautta, eri linssien läpi:

1. Identiteetti (miksi): organisaation tavoitteet,
2. Kokemus (mitä): asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kokemus organisaation lliiketoiminnasta ja sen tarjoomasta,
3. Arkkitehtuuri (miten): kyvykkyden toteuttamiseen liittyvät elementit: ihmiset, prosessit ja resurssit.

---

Kyvykkysanalyysi tarkastelee mm. seuraavia asioita:

• Mitä kyvykkyyksiä tarvitaan?
• Mitä asiakastarpeita varten?
• Mitä tavoitteita toteuttamaan?

Miten asiakastarpeet ja organisaation liiketoiminnan tavoitteet kohtaavat?

---

---

---

Milky Way Map = koko organisaation liiketoiminta ja asiakastarpeet samassa kuvassa:

• Sovitetaan asiakastarpeet, kyvykkyydet ja liiketoiminnan tavoitteet
• Esitetään samassa kartassa:
  • Asiakastarpeet
  • Kyvykkyydet
  • Liiketoiminnan tavoitteet

Esimerkki:

Lisätietoja Milky Way Map -kuvaustavasta täällä: Milky Way Map with EDGY.

---

Lataa PowerPoint kuvauspohjat täältä: linkki

---

Eräs oleellinen asia on kyvykkyyksien välisten tietovirtojen kuvaaminen, minkä avulla selvitetään kyvykkyyksien välisiä riippuvuussuhteita. Alla esimerkki:

Tietovirrat kuvaavat mitä tietoa siirtyy mistä–mihin.

---

Strateginen suunnittelu ja kyvykkyydet

---

Perinteinen organisaatiokeskeinen malli

---

Perinteinen organisaatiokeskeinen malli

---

Moderni asiakaskeskeinen liiketoimintamalli

---

Moderni asiakaskeskeinen liiketoimintamalli

---

Moderni asiakaskeskeinen liiketoimintamalli

---

Moderni asiakaskeskeinen liiketoimintamalli ja kokonaisvaltainen virtaus (Flow)

---

Strateginen suunnittelu ja Wardley map

Strategisten skenaarioiden suunnitteluun.

---

Lisätietoja mm. täällä: Enterprise Design & EDGY Cookbook.

Yhteenveto

Liiketoiminnan kyvykkyydet ovat:

• Kyvykkyydet ovat operatiivisen toiminnan, sen johtamisen ja kehittämisen perusyksiköitä.
• Liiketoiminnan komponentteja, moduuleja, joista liiketoiminta muodostuu.
• Liiketoiminnan rakennuspalikoita (building blocks).

Organisaation liiketoiminnan todellinen ketteryys saavutetaan modulaaristen, muokattavien kyvykkyyksien avulla – ei vain ketterän kehittämisen avulla.

Moderni, modulaarinen liiketoiminta (Composable Business) koostuu liiketoiminnan komponenteista (Modular Business Components), jotka mahdollistavat adaptiivisen liiketoiminnan, joka mukautuu ja sopeutuu toimintaympäristön muutoksiin.

---

Materiaalia:

• Liiketoiminnan kyvykkyydet (blogi)
• Liiketoiminnan kyvykkyyksien KUVAUSPOHJAT (pptx)
• Liiketoiminnan muotoilu (blogi)
• EDGY Cookbook (pdf – laaja opus aihepiiristä)
• Enterprise Design & EDGY Cookbook (blogi)
• Liiketoiminnan muotoilu & kysynnänhallinta (blogi)
• Enterprise Design – liiketoiminnan muotoilu (blogi)
• Applying Enterprise Design with EDGY (blogi)
• Intersection Groupin sivut: Enterprise Design with EDGY (by Intersection Group)

---

— Eero Hosiaisluoma 14.11.2025 Helsinki

---

Lataa Liiketoiminnan kyvykkyydet pdf: linkki

---