Avainsana: kokonaisarkkitehtuuri

Liiketoiminnan kehittäminen (Business Development) on kokonaisvaltainen ja ihmiskeskeinen lähestymistapa, jossa eri osaajaryhmät käsittelevät kehittämistarpeita yhteistyössä, ja muodostavat yhteisen näkemyksen.

Arkkitehtuurin jakaminen eri tarkkuustasoille auttaa hallitsemaan organisaation liiketoiminnan monimutkaista kokonaisuutta. Arkkitehtuurin eri tasot ovat: 1) Kokonaisarkkitehtuuri, 2) Osa-aluearkkitehtuuri ja 3) Ratkaisuarkkitehtuuri.

Kyvykkyys on organisaation kyky tuottaa määrättyjä palveluita ja/tai tuotteita. Kyvykkyys koostaa yhteen kuuluvat asiat yhteen: ihmiset, prosessit ja resurssit (kuten järjestelmät, tiedot, tilat ja laitteet), joita tarvitaan määrättyjen tuotteiden tai palveluiden tuottamiseen. Organisaatio tuottaa kyvykkyyksillään tuotteita ja/tai palveluita asiakkailleen.

Tavoitteet tulisi laatia kaikelle tekemiselle. Ilman tavoitteita tekeminen on vain puuhastelua ilman suuntaa. Hyvin laaditut tavoitteet ovat laadukkaan toiminnan perusta! Ennen kuin tehdään mitään, tehdään tavoitteet. Ennen kuin on tavoitteet, mitään ei kannata tehdä. Tavoitteet motivoivat tekemään mitä tahansa muutosta. Tavoitteet antavat ryhtiä tekemiselle. Tavoitteet ohjaavat tekemistä ja antavat suunnan. Erityisesti näin on organisaation kontekstissa. Mutta mikä pätee organisaatioon, pätee kaikkeen muuhunkin inhimilliseen toimintaan. Tässä artikkelissa Eero Hosiaisluoma kuvaa tavoitteellisen toiminnan ja tavoitteiden asettamisen merkitystä.

Kokonaisarkkitehtuurin mallintamisessa on kyse organisaation toiminnallisten ja rakenteellisten osien, sekä näiden välisten yhteyksien kuvaamisesta. Mallinnettu kokonaisarkkitehtuuri tukee organisaation johtamista, kehittämistä ja päätöksentekoa.

ArchiMate malleja ja esimerkkejä, inspiraation lähteeksi, niin vasta-alkajille kuin kokeneille mallintajille.

Kokonaisarkkitehtuurin muutos mahdollistuu siten, että kokonaisarkkitehtuuritoiminto kytketään osaksi muuta kehittämistoimintaa.