Johdanto
AI-avusteinen mallinnus
- Tuottavuusloikka arkkitehtuurin ja liiketoiminnan kehittämisen visualisointiin
Pääviesti:
- AI-avusteinen mallinnus nopeuttaa kuvausten tuottamista, mutta edellyttää edelleen asiantuntijuutta siinä, mitä kuvataan, miksi kuvataan ja miten tuotoksia hyödynnetään.
Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä on siirtymässä yksittäisistä kokeiluista osaksi päivittäistä asiantuntijatyötä. Yksi konkreettisimmista käyttökohteista on AI-avusteinen mallinnus, jossa tekoäly tuottaa visualisointeja, kaavioita ja kuvauksia rakenteisesta lähdedatasta ennalta määriteltyjen ohjeiden perusteella.
AI-avusteinen mallinnus ei rajoitu arkkitehtuurisuunnitteluun. Sitä voidaan hyödyntää laajasti organisaation kehittämisessä esimerkiksi strategian konkretisoinnissa, palvelujen suunnittelussa, prosessien kehittämisessä, kyvykkyyksien mallintamisessa, järjestelmien kuvaamisessa, tiedolla johtamisessa sekä muutosten suunnittelussa ja viestinnässä. Yhteistä kaikille käyttötapauksille on tarve muodostaa monimutkaisesta kokonaisuudesta selkeä ja helposti ymmärrettävä yhteinen näkymä.
Suurin hyöty syntyy rutiinityön automatisoinnista. Sen sijaan, että asiantuntijoiden aikaa kuluisi visualisointien tekniseen piirtämiseen, he voivat keskittyä kehittämisen kannalta olennaisiin kysymyksiin: mitä ongelmaa ratkaistaan, mitä muutosta tavoitellaan, mitä tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi ja miten syntyneitä tuotoksia hyödynnetään käytännössä. Tekoäly tuottaa visualisoinnin, mutta asiantuntijat määrittävät sen tarkoituksen, sisällön ja merkityksen.

AI-avusteinen mallinnus voidaan nähdä yhteistyön välineenä, joka yhdistää liiketoiminnan, palvelumuotoilun, arkkitehtuurin, kehittämisen ja tietohallinnon näkökulmia. Kun visualisointeja voidaan tuottaa nopeasti yhteiskäyttöisistä tietolähteistä, syntyy uudenlainen mahdollisuus rakentaa yhteistä ymmärrystä, arvioida vaihtoehtoja ja tukea päätöksentekoa tehokkaammin kuin perinteisillä mallinnusmenetelmillä.
Tämän esityksen tarkoituksena on kuvata, mitä AI-avusteinen mallinnus tarkoittaa, millaisia hyötyjä ja edellytyksiä siihen liittyy sekä miten sitä voidaan hyödyntää osana organisaation liiketoiminnan ja toiminnan kehittämistä. Lisäksi tarkastellaan käytännön esimerkkiä, jossa tekoäly tuottaa tietovirtakaavion rakenteisesta lähdedatasta valittua notaatiota ja mallinnusohjeita noudattaen.
AI ei korvaa arkkitehtuuriosaamista, vaan poistaa mallinnuksen rutiinityötä ja
nopeuttaa visualisointien tuottamista yhteiseen käyttöön.
AI-avusteinen mallinnus täydentää arkkitehdin työkalupalettia.
__________
Tarpeen kuvaus
AI-avusteisen mallinnuksen muutoslogiikka:
| Syyt (miksi?) | Tavoitteet (mitä halutaan muuttaa?) | Lopputulokset (mitä on saatu aikaan?) |
|---|---|---|
| Visualisointien tuottaminen on hidasta ja sisältää paljon manuaalista työtä. | Mallinnustyön tuottavuus paranee. | Visualisointeja tuotetaan merkittävästi nopeammin. |
| Asiantuntijoiden aikaa kuluu kaavioiden piirtämiseen sisällön kehittämisen sijaan. | Asiantuntijoiden työ kohdistuu enemmän analysointiin, suunnitteluun ja päätöksenteon tukemiseen. | Rutiinimainen mallinnustyö vähenee ja asiantuntijatyön arvo kasvaa. |
| Yhteisen ymmärryksen muodostaminen eri sidosryhmien välillä on haastavaa. | Yhteistyö liiketoiminnan, palvelumuotoilun ja arkkitehtuurin välillä paranee. | Kehittämiskohteista muodostuu nopeammin yhteinen tilannekuva. |
| Rakenteista lähdedataa ei pystytä hyödyntämään tehokkaasti visualisointien tuottamisessa. | Lähdedatan hyödyntäminen mallinnuksessa tehostuu. | Visualisointeja voidaan tuottaa automaattisesti yhteisistä tietolähteistä. |
| Mallinnustuotokset eivät ole aina yhdenmukaisia, tasalaatuisia tai helposti ylläpidettäviä. | Mallinnuskäytännöt yhdenmukaistuvat. | Visualisoinnit ovat laadukkaampia, vertailukelpoisempia ja helpommin ylläpidettäviä. |
Miksi AI-avusteista mallinnusta tarvitaan?
- Mallinnus ja visualisointi ovat usein hyödyllisiä, mutta työläitä
- tietojen kokoaminen
- elementtien piirtäminen
- yhteyksien asettelu
- tyylien ja notaation soveltaminen
- tiedoston tekninen tuottaminen
- AI voi poistaa suuren osan rutiinityöstä
- kaavio syntyy lähdedatan ja ohjeiden perusteella
- asiantuntija voi keskittyä sisältöön, tulkintaan ja hyödyntämiseen
- visualisointeja voidaan tuottaa nopeammin eri käyttötarkoituksiin
Ydinajatus:
- AI-avusteinen mallinnus ei ole vain piirtämisen automatisointia, vaan kehittämistyön yhteisen ymmärryksen nopeuttamista.
Mitä AI-avusteinen mallinnus on?
- AI-avusteinen mallinnus tarkoittaa, että:
- tekoäly tuottaa visualisoinnin annetun lähdedatan, notaation ja ohjeiden perusteella.
- Se voi tuottaa esimerkiksi:
- konseptikuvauksia (sis. mm. tarpeen kuvaus, rajaus, riippuvuudet, vaikutukset ja riski, hyödyt ja kustannukset, )
- kontekstikuvauksia (toimintaympäristö, käyttäjät, integraatiot)
- asiakaspolkuja / palvelupolkuja
- palvelumalleja (Service Blueprintejä), joissa yhdistyy asiakkaan ja organisaation toiminta
- tietovirtakaavioita
- prosessikuvauksia
- kyvykkyyskuvauksia
- karttoja (kyvykkyyskarttoja, järjestelmäkarttoja, prosessikarttoja, palvelukarttoja jne.)
- analyysejä (riippuvuusanalyysi, muutosvaikutukset)
- jne.
- Kuvaustapa valitaan käyttötarkoituksen mukaan:
- EDGY
- BPMN
- ArchiMate
- UML
- C4
- muu organisaation oma kuvaustapa
Periaate:
- Paras kuvaustapa on se, joka tukee parhaiten yhteistyötä, on tuotettavissa luotettavasti AI:n avulla ja on heti hyödynnettävissä käytössä olevissa välineissä.
AI ei poista asiantuntijuuden tarvetta
AI voi tuottaa kaavion, mutta asiantuntija määrittää:
- Miksi visualisoidaan?
- mitä päätöstä, keskustelua tai ymmärrystä kuva tukee
- kenelle kuva tehdään
- millä tarkkuustasolla kuva on hyödyllinen
- Mitä visualisoidaan?
- mitkä tiedot ovat olennaisia
- mikä rajataan pois
- mikä on oikea näkökulma ja abstraktiotaso
- Miten visualisointi tuotetaan?
- valittu notaatio
- elementtityypit
- yhteystyypit
- layout
- tiedostomuoto
- käytettävä visualisointiväline (=minne?)
Pääviesti:
- AI nopeuttaa tekemistä, mutta arkkitehtuuriosaaminen ohjaa tarkoituksen, sisällön ja laadun.
Roolit AI-avusteisessa mallinnuksessa
AI-avusteinen mallinnus tukee useita kehittämisen rooleja:
- Kokonaisarkkitehti
- määrittää kuvaustavan, näkökulman, rakenteen ja mallinnuksen periaatteet
- varmistaa yhteyden kokonaisuuteen, periaatteisiin ja päätöksentekoon
- Palvelumuotoilija
- hyödyntää visualisointeja asiakasymmärryksen, palvelupolkujen ja kokemuksen jäsentämisessä
- tuo mukaan käyttäjän ja palvelun näkökulman
- Liiketoiminnan asiantuntija
- tuottaa sisältöä ja tulkitsee vaikutukset toimintaan
- arvioi, vastaako kuva todellista tarvetta ja toimintaympäristöä
- AI
- tuottaa ensimmäisen version
- soveltaa annettuja sääntöjä
- automatisoi teknisen mallinnustyön
- mahdollistaa nopean iteroinnin
Toimintamalli: lähdedatasta kaavioksi
AI-avusteisen mallinnuksen perusprosessi:
- Lähdedata
- tieto on saatavilla taulukkomuodossa tai dokumentissa
- esimerkiksi Excelissä, Wordissä, Confluencessa tai muussa lähteessä
- Ohjeistus
- määritellään kaaviotyyppi
- valitaan notaatio
- määritellään elementit, yhteydet, värit, fontit ja layout-periaatteet
- AI-tuotanto
- AI muodostaa kaavion lähdedatan ja ohjeiden perusteella
- tuotoksena syntyy esimerkiksi Draw.io-tiedosto
- Jälkikäsittely
- asiantuntija tarkistaa sisällön
- tarvittaessa korjaa, täydentää ja selkeyttää
- kuva viedään yhteiseen käyttöön
- Hyödyntäminen
- kuva toimii keskustelun, analyysin, päätöksenteon tai dokumentaation tukena
Esimerkki: tietovirtakaavio EDGY-notaatiolla
Lähtökohta:
- Tietovirtojen lähdedata on saatavilla taulukkomuodossa
- Lähde
- Tieto
- Kohde
- AI saa promptissa:
- lähdedatan
- EDGY-stencilsit
- elementti- ja yhteystyypit
- layout-ohjeet
- mahdolliset lisämallit tai esimerkit
- AI:ta pyydetään tuottamaan:
- tietovirtakaavio
- EDGY-notaatiolla
- Draw.io-muodossa
- annettujen ohjeiden mukaisesti
Tuloksena:
- Kaavio syntyy tiedostona, joka voidaan avata ja jatkokäsitellä visualisointivälineessä.
- (Tulos on parempi kuin keskimääräisen mallintajan tuotos: tarkka, oikeaoppinen, elementit ja viivat saman kokoisia, linjassa jne.)
Ohjetiedot eli AI-taidot
AI-avusteinen mallinnus edellyttää ennalta määriteltyjä ohjeita. Näitä voidaan kutsua esimerkiksi AI-taidoiksi, mallinnusohjeiksi tai kaaviotyyppikohtaisiksi skilleiksi.
Ohjetiedot sisältävät esimerkiksi:
- Elementtiohjeet
- valitun notaation mukaiset elementtityypit
- elementtien koko
- fontti
- värit
- mahdolliset lisätiedot, kuten linkit tai tunnisteet
- Yhteystyyppiohjeet (elementtien väliset relaatiot)
- yhteysviivojen tyyli
- ortogonaalisuus
- viivan väri ja paksuus
- labelin sijainti
- yhteyden kohdistuminen elementtiin
- Layout-ohjeet
- elementtien sijoitteluperiaatteet
- suunta, esimerkiksi vasemmalta oikealle
- ryhmittely
- etäisyydet
- päällekkäisyyksien välttäminen
- Tuotosohjeet
- tiedostomuoto
- käytettävä visualisointiväline
- nimeäminen
- merkintä AI-avusteisuudesta
Hyödyt
- Nopeus
- ensimmäinen versio syntyy minuuteissa tuntien sijaan
- Tuottavuus
- rutiinimainen piirtäminen vähenee
- asiantuntijan aika kohdistuu ajatteluun, analyysiin ja fasilitointiin
- Iterointi
- vaihtoehtoisia näkymiä voidaan tuottaa nopeasti
- sama lähdedata voidaan visualisoida eri tavoilla
- Yhteistyö
- kuva toimii yhteisenä keskustelupintana
- eri roolit voivat tarkentaa sisältöä yhdessä
- Dokumentointi
- visualisoinnit voidaan tuottaa systemaattisesti ja toistettavasti
- tuotokset voidaan liittää osaksi arkkitehtuurin ja kehittämisen dokumentaatiota
Rajoitteet ja onnistumisen edellytykset
AI-avusteinen mallinnus onnistuu hyvin, kun:
- lähdedata on riittävän selkeää (ja toivottavasti sisällöltään laadukasta)
- kaaviotyypin tarkoitus on määritelty
- notaatio ja elementtityypit on kuvattu
- layout-ohjeet ovat riittävän täsmälliset
- asiantuntija tarkistaa lopputuloksen
- tuotosta ei hyväksytä sellaisenaan ilman sisällöllistä arviointia
Keskeinen huomio:
- AI voi tuottaa teknisesti oikean näköisen kaavion, mutta vain asiantuntija voi arvioida, onko se tarkoituksenmukainen, ymmärrettävä ja käyttökelpoinen.
Seuraava kehitysaskel: AI-agentit
Seuraava askel on ohjetietojen tuotteistaminen AI-agentteihin.
- Agenttiin voidaan sisällyttää:
- organisaation mallinnusohjeet
- valitut notaatiot
- elementtien vakiotyylit
- layout-periaatteet
- tiedostomuotojen tuottaminen
- tarkistuslistat
- Tavoitteena:
- toistettava tuotantotapa
- yhtenäiset visualisoinnit
- vähemmän manuaalista ohjeistamista
- nopeampi käyttöönotto eri tiimeissä
Ajatus:
- Kun ohjeet siirretään yksittäisistä prompteista agentteihin, AI-avusteisesta mallinnuksesta tulee toimintamalli, ei vain yksittäinen kokeilu.
AI-avusteinen mallinnus arkkitehtien ja palvelumuotoilijoiden yhteistyön tukena
Liiketoiminnan kehittämisen yhteistyömallissa palvelumuotoilijat ja arkkitehdit muodostavat luontevan työparin, jonka tehtävänä on auttaa organisaatiota ymmärtämään kehittämistarpeita, muodostamaan yhteinen näkemys ja laatimaan konseptikuvauksia päätöksenteon tueksi. Palvelumuotoilu tuo kehittämiseen asiakas- ja ihmiskeskeisen näkökulman, kun taas liiketoiminta-arkkitehtuuri auttaa ymmärtämään, miten haluttu asiakasarvo voidaan toteuttaa organisaation toiminnan, kyvykkyyksien, prosessien, tietojen ja järjestelmien avulla.
AI-avusteinen mallinnus toimii näiden näkökulmien välisenä siltana. Se mahdollistaa sen, että työpajoissa ja yhteiskehittämisessä syntyneet ideat, havainnot, vaatimukset ja analyysit voidaan muuntaa nopeasti visualisoinneiksi, joita kaikki osapuolet voivat yhdessä tarkastella, arvioida ja kehittää edelleen. Sen sijaan, että aikaa käytettäisiin kaavioiden tekniseen piirtämiseen, voidaan keskittyä kysymyksiin miksi, mitä ja miten, jotka ovat liiketoiminnan kehittämisen yhteistyömallin keskeisiä näkökulmia.
Tyypillisesti palvelumuotoilija auttaa jäsentämään asiakastarpeita, asiakaspolkuja, palvelukonsepteja ja käyttäjäkokemusta, kun taas arkkitehti tarkastelee kyvykkyyksiä, palveluita, prosesseja, tietoja ja järjestelmiä. AI-avusteinen mallinnus voi tuottaa näistä samoista lähtötiedoista erilaisia näkymiä eri sidosryhmille. Esimerkiksi asiakaspolusta voidaan johtaa palvelukuvaus, palvelusta kyvykkyyskartta, kyvykkyyksistä prosessikuvaus ja edelleen tietovirta- tai järjestelmäkuvaus. Näin eri näkökulmat pysyvät keskenään linjassa ja perustuvat samaan tietopohjaan.
AI-avusteinen mallinnus tukee erityisen hyvin konseptointivaihetta, jossa palvelumuotoilija ja arkkitehti fasilitoivat kehittämistarpeiden käsittelyä yhdessä liiketoiminnan omistajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Yhteisten keskustelujen aikana syntyvä sisältö voidaan muuntaa lähes reaaliaikaisesti visualisoinneiksi, mikä nopeuttaa yhteisen ymmärryksen muodostumista, vaihtoehtojen arviointia ja konseptikuvauksen laatimista. Tällöin visualisoinnit eivät ole erillisiä dokumentteja, vaan osa itse kehittämisprosessia.
Parhaimmillaan AI-avusteinen mallinnus auttaa yhdistämään liiketoiminnan suunnittelun, palvelumuotoilun ja liiketoiminta-arkkitehtuurin yhdeksi jatkuvaksi keskusteluksi. Tekoäly tuottaa visualisoinnit, mutta palvelumuotoilijat ja arkkitehdit varmistavat yhdessä, että ne kuvaavat oikeita asioita, palvelevat päätöksentekoa ja tukevat organisaation tavoitteiden, asiakastarpeiden sekä operatiivisen toteutuksen yhteensovittamista.
Yhteenvetona:
- AI-avusteinen mallinnus ei korvaa palvelumuotoilijan tai arkkitehdin työtä, vaan vahvistaa heidän yhteistyötään. Se mahdollistaa yhteisten havaintojen, ideoiden ja ratkaisuvaihtoehtojen nopean visualisoinnin, jolloin moniammatillinen kehittämistyö voi keskittyä ymmärtämiseen, arviointiin ja päätöksentekoon teknisen mallintamisen sijaan. [hosiaisluoma.fi]
Yhteenveto
AI-avusteinen mallinnus tuo tuottavuusloikan visualisointiin.
- Se nopeuttaa kaavioiden tuottamista.
- Se hyödyntää olemassa olevaa lähdedataa.
- Se tukee useita notaatioita ja visualisointitapoja.
- Se vähentää rutiinityötä.
- Se parantaa iterointia ja yhteistyötä.
- Se ei poista arkkitehtuuriosaamisen tarvetta, vaan tekee siitä entistä tärkeämpää.
Pääviesti:
- AI piirtää, mutta asiantuntija ajattelee, rajaa, ohjaa ja varmistaa, että kuva palvelee tarkoitustaan.
Tiivistys
- AI-avusteinen mallinnus mahdollistaa merkittävän tuottavuusloikan arkkitehtuurin ja liiketoiminnan kehittämisen visualisoinnissa.
- Kun lähdedata, kuvaustapa ja mallinnusohjeet annetaan tekoälylle, se voi tuottaa nopeasti käyttökelpoisia kaavioita esimerkiksi Draw.io-muodossa. Tämä vähentää manuaalista piirtotyötä ja nopeuttaa yhteisen ymmärryksen syntymistä.
- Kyse ei kuitenkaan ole asiantuntijuuden korvaamisesta.
- Arkkitehtuuriosaamista tarvitaan edelleen tarpeen määrittelyssä, kuvaustavan valinnassa, sisällön arvioinnissa ja tuotosten hyödyntämisessä. AI tekee rutiinityön, asiantuntija varmistaa merkityksen ja laadun.
- Seuraava kehitysaskel on mallinnusohjeiden tuotteistaminen AI-agenteiksi.
- Tällöin organisaation omat kuvaustavat, notaatiot, layout-säännöt ja tiedostomuodot voidaan vakioida toistettavaksi toimintamalliksi.
Käyttötapauksia
Alla oleva lista on tarkoituksella laaja. Ajatuksena on osoittaa, että AI-avusteinen mallinnus ei ole vain arkkitehtuurikaavioiden tuottamista, vaan yleinen menetelmä liiketoiminnan kehittämisen, analysoinnin, suunnittelun ja päätöksenteon tukemiseen.
| Käyttötapaus | Kuvaus | Keitä / mitä koskee |
|---|---|---|
| Kehittämistarpeen jäsentäminen | Muutostarpeen syiden, tavoitteiden ja lopputulosten visualisointi yhteisen ymmärryksen muodostamiseksi. | Liiketoiminnan omistajat, kehittäjät, arkkitehdit, palvelumuotoilijat |
| Konseptikuvausten laadinta | Kehittämiskohteen keskeisten tietojen visualisointi ja dokumentointi päätöksenteon tueksi. | Kaikki kehittämishankkeet |
| Asiakastarpeiden mallintaminen | Asiakastarpeiden, tavoitteiden ja ongelmien kuvaaminen visuaalisesti. | Asiakkaat, palvelumuotoilijat, liiketoiminta |
| Asiakaspolut | Asiakkaan kokemuksen ja palvelupolun kuvaaminen. | Asiakkaat, palvelut, kanavat |
| Palvelukonseptien visualisointi | Uusien tai kehitettävien palvelujen rakenteen ja toimintalogiikan kuvaaminen. | Palveluomistajat, palvelumuotoilu |
| Sidosryhmäkartat | Toimijoiden ja niiden välisten suhteiden kuvaaminen. | Sisäiset ja ulkoiset toimijat |
| Kyvykkyyskartat | Organisaation kyvykkyyksien tunnistaminen ja visualisointi. | Johto, liiketoiminta-arkkitehtuuri |
| Prosessikuvaukset | Prosessien mallintaminen esimerkiksi BPMN-notaatiolla. | Operatiivinen toiminta |
| Palveluarkkitehtuurit | Palveluiden, tuotteiden ja niiden välisten suhteiden kuvaaminen. | Tuote- ja palveluportfoliot |
| Tietovirtakaaviot | Tietojen liikkumisen kuvaaminen lähteiden ja kohteiden välillä. | Tiedonhallinta, tietojärjestelmät |
| Tietomallinnus | Keskeisten tietokäsitteiden ja niiden suhteiden kuvaaminen. | Tiedonhallinta, integraatiot |
| Järjestelmäkartat | Tietojärjestelmien kokonaiskuvan muodostaminen. | IT, arkkitehdit |
| Integraatiokuvaukset | Järjestelmien välisten integraatioiden mallintaminen. | Integraatioasiantuntijat |
| Sovellusarkkitehtuurin mallinnus | Sovellusten rakenteen ja vastuiden kuvaaminen. | Ratkaisuarkkitehdit |
| Teknologia-arkkitehtuurin mallinnus | Teknologia-alustan, infrastruktuurin ja teknisten komponenttien visualisointi. | Teknologia-asiantuntijat |
| Tavoitearkkitehtuurin suunnittelu | Nyky- ja tavoitetilan visualisointi muutoksen suunnittelun tueksi. | Arkkitehdit, johto |
| Vaikutusanalyysi | Muutoksen vaikutusten visualisointi eri osa-alueisiin. | Kehitysprojektit |
| Riippuvuuksien mallintaminen | Kehittämiskohteiden keskinäisten riippuvuuksien kuvaaminen. | Portfoliohallinta |
| Portfolioanalyysit | Kehittämiskohteiden ryhmittely ja priorisointi visualisointien avulla. | Johto, portfoliohallinta |
| Riskien mallintaminen | Riskien, uhkien ja hallintatoimenpiteiden kuvaaminen. | Riskienhallinta |
| Tietoturvan mallinnus | Tietoturvariskien, kontrollien ja suojausratkaisujen visualisointi. | Tietoturva-asiantuntijat |
| Organisaatiomallinnus | Organisaatiorakenteiden, roolien ja vastuiden kuvaaminen. | Johto, HR |
| Toimintamallien suunnittelu | Nykyisten ja tulevien toimintamallien visualisointi. | Liiketoiminta |
| Päätöksenteon tukimallit | Vaihtoehtojen, hyötyjen, kustannusten ja vaikutusten visualisointi. | Johto |
| Strategian konkretisointi | Strategian visualisointi tavoitteiksi, kyvykkyyksiksi ja kehittämistoimenpiteiksi. | Strateginen suunnittelu |
| Kehittämisen tiekartat | Muutoksen vaiheistus ja etenemispolkujen mallintaminen. | Muutosjohtaminen |
| Workshop-tuotokset | Työpajan aikana syntyneiden havaintojen muuntaminen välittömästi visualisoinneiksi. | Moniammatilliset tiimit |
| Yhteisen ymmärryksen rakentaminen | Eri näkökulmien yhdistäminen yhteiseksi tilannekuvaksi. | Kaikki sidosryhmät |
| Dokumentaation tuottaminen | Visualisointien automaattinen tuottaminen rakenteisesta lähdedatasta. | Kaikki organisaation yksiköt |
| Vaihtoehtojen vertailu | Eri ratkaisuvaihtoehtojen kuvaaminen rinnakkain. | Päätöksenteko |
| Koulutus ja viestintä | Monimutkaisten aiheiden havainnollistaminen helposti ymmärrettäviksi kuviksi. | Henkilöstö, sidosryhmät |
Yhteenveto
AI-avusteisen mallinnuksen käyttötapaukset voidaan pelkistää kolmeen päätarkoitukseen:
- Ymmärtäminen
- nykytila
- ongelmat
- tarpeet
- riippuvuudet
- Suunnittelu
- tavoitetila
- ratkaisut
- vaihtoehdot
- muutokset
- Viestintä ja päätöksenteko
- yhteinen ymmärrys
- vaikutusten arviointi
- priorisointi
- päätösten perustelu
AI-avusteinen mallinnus on ennen kaikkea yhteisen ymmärryksen muodostamisen väline, joka tukee liiketoiminnan suunnittelua, palvelumuotoilua, arkkitehtuuria, kehittämistä ja johtamista.
__________
— Eero Hosiaisluoma