Organisaation toiminnan ja rakenteen käsitteet

Yhteinen kieli organisaation toiminnan, rakenteen, kehittämisen ja johtamisen ymmärtämiseen

Mistä puhutaan, kun puhutaan organisaation toiminnasta ja rakenteesta?

Organisaation liiketoiminnan kokonaisvaltaisessa kehittämisessä on oleellista ymmärtää: miksi organisaatio on olemassa, mitä ihmiset tekevät, kokevat ja tarvitsevat, miten toiminta on rakennettu, miten sitä johdetaan ja kehitetään.

Tähän on koottu organisaation toiminnan ja rakenteen yleisiä peruskäsitteitä, jotka esiintyvät kaikessa liiketoiminnan kehittämisessä, riippumatta näkökulmasta, menetelmästä tai viitekehyksestä.

Jokainen organisaatio tarvitsee tavan puhua tarkoituksestaan, ihmisistään, prosesseistaan ja resursseistaan. Käsitteistöä käytetään yhteisen kielen luomiseen strategian, palvelumuotoilun ja arkkitehtuurityön välille. Yhteisen kielen avulla kehittämistyö etenee yhteisymmärryksessä, ilman turhia väärinymmärryksiä. Lisäksi, käsitteet voidaan mallintaa suoraan visuaalisiksi elementeiksi, jolloin sanasto ja visuaalinen kuvaustapa tukevat toisiaan.

Käsitteet

Käsitteet on jaoteltu seuraaviin ryhmiin:

1. Identiteeti – Miksi organisaatio on olemassa ja mihin se on menossa?
2. Kokemus – Mitä ihmiset tarvitsevat, tekevät ja kokevat?
3. Arkkitehtuuri – Miten organisaatio on rakennettu ja miten se toimii
4. Organisaatio ja johtaminen – Miten ihmiset on organisoitu ja miten johdetaan?
5. Kehittäminen – Miten organisaatiota ja toimintaa muutetaan?
6. Yleiset käsitteet – Tilanteet, muutokset ja ilmiöt.

Käsitteet sijoittuvat liiketoiminnan kehittämisen näkökulmiin (kuva alla).

Liiketoiminnan kehittämisen analyysimalli auttaa tunnistamaan toiminnallisia ja rakenteellisia elementtejä, sekä niihin liittyviä käsitteitä, sillä analyysimalli esittää kaikkia niitä ominaispiirteitä, joista organisaation liiketoiminta koostuu.

Alla oleva jäsennysmalli ilmentää toiminnallisia ja rakenteellisia elementtejä sekä niihin liittyviä asioita. Ne auttavat keskeisten käsitteiden tunnistamisessa.

Nämä käsitteet ovat osajoukko laajasta liiketoiminnan kehittämisen sanastosta.

Käsitemalli (peruskäsitteet)

Kuvassa alla on esitetty organisaation toiminnan ja rakenteen peruskäsitteeet (minimijoukko). Kyseessä on joukko toiminnallisia ja rakenteellisia elementtejä, jotka esiintyvät tyypillisessä asiakaslähtöisessä liiketoiminnassa. Kuvaa myös ns. kokonaisarkkitehtuurin käsitemallin peruselemettejä.

1. Identiteetti (Identity)

Miksi organisaatio on olemassa ja mihin se on menossa?

Nimi (FI)	Name (EN)	Kuvaus (määritelmä)	Synonyymit	Suhteet muihin käsitteisiin	Huomioita
Tarkoitus	Purpose	Perustava syy organisaation olemassaololle.	Olemassaolon tarkoitus	Ohjaa Missiota, Visiota ja Strategiaa.	Vastaa kysymykseen ”miksi olemme olemassa?”
Sisältö	Content	Ihmisille viestitty tieto ja informaatio.	Viestintäsisältö	Voi kuvata arvoja, periaatteita, strategiaa tai muutosta.	Laaja yleiskäsite.
Tarina	Story	Organisaation viesti, lupaus tai kertomus, jolla toimintaa ja strategiaa kuvataan ja välitetään sidosryhmille.	Narratiivi	Voi kuvata Strategiaa ja Identiteettiä; liittyy Brändiin.	Esim. strategia ilmaistaan usein tarinan muodossa.
Missio	Mission	Organisaation perustehtävä ja nykyhetken toiminta, jolla Tarkoitusta toteutetaan.	Perustehtävä	Konkretisoi Tarkoitusta.	Vastaa kysymykseen ”mitä teemme?”
Visio	Vision	Inspiroiva kuvaus tavoitellusta tulevaisuuden tilasta.	Tulevaisuuskuva, Tavoitetila	Ohjaa Strategiaa.	Vastaa kysymykseen ”minne olemme menossa?”
Strategia	Strategy	Valintoihin perustuva näkemys siitä, miten Tarkoitus ja tavoitteet saavutetaan.	Strateginen suunta	Yhdistää Tarkoituksen, tavoitteet ja valinnat; konkretisoituu Toimenpiteiksi.	Strategia on valinta, ei toivelista.
Arvolupaus (tai Palvelulupaus)	Value Proposition (or Service Promise)	Lupaus siitä, mitä arvoa Tuote/Palvelu tuottaa kohderyhmälle.	Value Proposition, Palvelulupaus

2. Kokemus (Experience)

Mitä ihmiset tarvitsevat, tekevät ja kokevat?

Nimi (FI)	Name (EN)	Kuvaus (määritelmä)	Synonyymit	Suhteet muihin käsitteisiin	Huomioita
Asiakas	Customer	Asiakasrooli, -persoona, -profiili tai -ryhmä, jota voidaan tarkastella kokonaisuutena.	Asiakaspersoona, asiakasprofiili, asiakasryhmä		Tarkoittaa asiakasta yleisesti.
Ihminen	Person / Human	Yksilö, joka osallistuu, vaikuttaa tai on toiminnan tai palvelun kohteena.	Henkilö, Asiakas, Työntekijä	Toimii Roolin kautta Asiakkaana, käyttäjänä tai työntekijänä.	Laajempi käsite kuin Asiakas tai Käyttäjä.
Tehtävä	Task	Konkreettinen tekeminen, jonka Ihminen haluaa saada tehdyksi tavoitteen saavuttamiseksi.	Työtehtävä, Job to be Done	Tarpeen toiminnallinen puoli; osa Asiakaspolkua tai sisäistä Prosessia.	Asiakastarve on Tehtävää abstraktimpi lähtökohta – usein käytetään rinnakkain.
Asiakaspolku	Customer Journey	Ihmisen eteneminen vaiheiden ja kohtaamisten kautta kohti tavoitetta; ”pala elämää”; kokemuksia.	Asiakasmatka, Palvelupolku, kokemus tai kokemusten kokonaisuus	Muodostuu Tehtävistä, Kanavista ja kokemuksista.	Palvelumuotoilun keskeinen käsite; peilaa sisäistä Prosessia.
Kanava	Channel	Väline tai paikka, jonka kautta Ihminen suorittaa Tehtävää tai käyttää Tuotetta/Palvelua.	–	Rakentaa kosketuspisteitä Asiakaspolulla.	Kokemuksen ”missä” / ”minkä välityksellä”.
Tuote	Product	Organisaation tarjooma, fyysinen tuote tai digitaalinen tuote, joka tuottaa tai mahdollistaa arvoa asiakkaalle.	Digitaalinen tuote	Voi olla fyysinen, digitaalinen; rakentuu Kyvykkyyksien varaan.	Tuote omistetaan tai saadaan käyttöön, Tuote -käsitteen monimerkityksellisyydestä lisää täällä: linkki.
Palvelu	Service	Organisaation tarjooma, asiakkaan ja organisaation kohtaamisessa syntyvä vuorovaikutustapahtuma, joka tuottaa tai mahdollistaa arvoa asiakkaalle.	Palvelutapahtuma	Organisaation tarjoomaa kuten tuote	Palvelu koetaan ilman omistuksen siirtoa. Palvelun ja tuotteen eroista ja yhtäläisyyksistä tarkemmin täällä: linkki

3. Arkkitehtuuri (Architecture)

Miten organisaatio on rakennettu ja miten se toimii?

Nimi (FI)	Name (EN)	Kuvaus (määritelmä)	Synonyymit	Suhteet muihin käsitteisiin	Huomioita
Prosessi	Process	Toisiinsa liittyvien toimintojen toistettava kokonaisuus, joka tuottaa lopputuloksen syötteiden ja logiikan perusteella.	Liiketoimintaprosessi, Työnkulku (alempi taso)	Toimii Kyvykkyyden sisällä; toteuttaa Toimintaa.	Kolme tasoa: strateginen arvovirta, kyvykkyyden sisäinen prosessi, operatiivinen työnkulku.
Assetti	Asset	Yläkäsite organisaation omistamille tai hallitsemille arvokkaille resursseille: Tiedolle, Järjestelmälle, Teknologialle, Tilalle ja Laitteelle. Objekti, jota tarvitaan ja käytetään kyvykkyyksien suorittamiseen.	Omaisuuserä	Rakentaa Kyvykkyyksiä yhdessä Ihmisten ja Prosessien kanssa. lähikäsite resurssi.	Assetit voivat olla aineellisia tai aineettomia (rakennukset, koneet, raaka-aineet, sovellukset, data, taloudelliset varat, osaaminen). Käsite juontaa taloustieteestä, strategisesta johtamisesta ja rahoituksesta; assettien ostaminen toimittajilta kytkee organisaation toimitusketjuun.
Tieto	Data / Information / Knowledge	Organisaation toiminnassa tarvittava ja hyödynnettävä merkityksellinen sisältö.	Data, Informaatio, Tietämys	Data jalostuu Informaatioksi ja edelleen Tiedoksi/osaamiseksi.	Data, informaatio ja knowledge kannattaa erottaa; kriittinen aineeton Assetti.
Järjestelmä	System	Toisiinsa liittyvien komponenttien muodostama kokonaisuus, joka toteuttaa tietyn toiminnan tai tarkoituksen.	Tietojärjestelmä, Sovellus, AI-agentti	Tukee Prosesseja ja Kyvykkyyksiä.	Voi tarkoittaa myös muuta kuin IT-järjestelmää. Organisaation assetti.
Kyvykkyys	Capability	Organisaation kyky saavuttaa tietty tulos tai suorittaa tietty toiminto käytettävissä olevien resurssien avulla. Vakaa, uniikki organisaatiotasoinen (suoritus)kyky koordinoida ihmisiä, prosesseja ja resursseja (assetteja) arvon tuottamiseksi.	Toimintakyvykkyys; toiminnallinen kokonaisuus, suorityskyky	Koostuu ihmisistä, prosesseista, tiedosta, järjestelmistä teknologiasta ja muista resursseista / asseteista (kuten tilat ja laitteet). Kyvykkyys vastaa kysymykseen mitä organisaatio tarvitsee tehtävänsä (missio) sekä strategisten tavoitteidensa toteuttamiseksi käytännössä.	Keskeinen strategian ja toiminnan yhdistävä elementti. Organisaation kyky yhdistää, koordinoida ja hyödyntää resursseja tarkoituksenmukaisesti tietyn tuloksen aikaansaamiseksi. Kyvykkyys ei ole resurssi sinänsä, vaan resurssien organisoitu käyttötapa, se syntyy resurssien vuorovaikutuksesta, toiminnasta ja osaamisesta. Lisätietoja: linkki
Teknologia	Technology	Tekniset välineet ja ratkaisut, joilla toimintaa ja Järjestelmiä toteutetaan.	Teknologiaratkaisu	Mahdollistaa Järjestelmät ja digitaaliset Kyvykkyydet.	Laajempi kuin yksittäinen teknologia. Organisaation assetti.
Tila	Facility	Fyysinen paikka tai rakennus, esim. toimitila.	Toimitila	Fyysinen Assetti.	Voi mahdollistaa tietyn Kyvykkyyden. Organisaation assetti.
Laite	Device	Fyysinen tekninen väline, esim. palvelin, kone, laitteisto.	Equipment, Machine	Fyysinen Assetti.	Kyvykkyyden mahdollistaja. Organisaation assetti.

4. Organisaatio ja johtaminen (Organisation & Management)

Miten ihmiset on organisoitu ja miten johdetaan?

Nimi (FI)	Name (EN)	Kuvaus (määritelmä)	Synonyymit	Suhteet muihin käsitteisiin	Huomioita
Rooli	Role	Määritelty vastuu- ja tehtäväkokonaisuus, joka liittää Ihmisen toimintaan tai Prosessiin. Voi olla Asiakkaan, työntekijän tai minkä tahansa toimijan rooli.	Tehtävärooli	Liittää Ihmisen Prosesseihin ja Tehtäviin.	Rooli ei ole sama kuin henkilö tai tehtävänimike; ei sidottu tiettyyn henkilöön.
Organisaatio	Organisation	Ihmisten, toimintojen ja rakenteiden muodostama tavoitteellinen kokonaisuus; voi olla sisäinen tai ulkoinen, sen yksikkö, ryhmä, tiimi tai organisatorinen toimija.	Yhteisö	Toteuttaa Tarkoitusta ja Strategiaa; koostuu Rooleista, Ryhmistä ja Tiimeistä.	Sekä toimija että rakenne.

5. Kehittäminen (Development)

Miten organisaatiota ja toimintaa muutetaan?

Nimi (FI)	Name (EN)	Kuvaus (määritelmä)	Synonyymit	Suhteet muihin käsitteisiin	Huomioita
Toimenpide / Kehittämistoimenpide	Action / Activity	Yksittäinen askel tai teko, jolla muutosta viedään eteenpäin.	Aktiviteetti	Toteuttaa Kehittämistarvetta/-vaatimusta; tuottaa Tuotoksen.	Kehittämisen pienin yksikkö.
Kehittämistarve	Development Need	Tunnistettu tarve muuttaa tai kehittää organisaation toimintaa tai rakennetta.	Muutostarve, Need for Change	Usein Ajurin laukaisema; edeltää Kehittämisvaatimusta.	Voi syntyä Asiakastarpeesta tai sisäisestä havainnosta.
Kehittämisvaatimus	Requirement	Kehittämistarpeesta johdettu, tarkemmin määritelty ehto, jota Toimenpiteen tulee täyttää.	Vaatimus	Ohjaa suunnittelua ja toteutusta.	Konkreettisempi kuin Kehittämistarve.
Rajoite	Constraint	Tekijä, joka rajaa suunnittelun tai kehittämisen vaihtoehtoja.	–	Rajaa Toimenpiteitä ja Strategisia valintoja.	Voi olla taloudellinen, tekninen, lainsäädännöllinen tai ajallinen.
Tuotos	Output, Deliverable, Artifact	Toiminnan suora, konkreettinen aikaansaannos.	Artifakti, deliverable, kehitystuotos	Voi olla uusi prosessi, tuote, palvelu, järjestelmä, malli, suunnitelma, dokumentti tai muu artifakti.

6. Yleiset käsitteet (General)

Tilanteet, muutokset ja ilmiöt.

Nimi (FI)		Name (EN)	Kuvaus (määritelmä)	Synonyymit	Suhteet muihin käsitteisiin	Huomioita
Ajuri		Driver	Tekijä, tapahtuma tai ilmiö, joka luo motivaation tai tarpeen muutokselle.	Syy, Muutosajuri	Perustelee ja synnyttää Tavoitteen ja Kehittämistarpeen.	Vastaa kysymykseen ”miksi muutos on tarpeen?”
Tavoite		Goal	Laadullinen ilmaus siitä, mitä halutaan saavuttaa ja miten tilanteen halutaan muuttuvan.	Päämäärä	Johdetaan Ajurista; konkretisoituu Lopputulokseksi.	Tavoite on laadullinen aikomus, Lopputulos on mitattu tulos.
Lopputulos		Outcome	Mitattavissa oleva tulos tai vaikutus, joka osoittaa Tavoitteen toteutuneen.	Vaikutus	Syntyy Toimenpiteen ja Tuotoksen seurauksena.	Mitattava ja todennettava, toisin kuin Tavoite.
Tuotos		Output	Toimenpiteen tai toiminnan suora, konkreettinen tulos (esim. dokumentti, tuote, artefakti).	Suorite	Vaikuttaa Lopputulokseen, muttei ole sama asia.	Tuotos on konkreettinen; Lopputulos ilmaisee vaikutuksen.
Riski		Risk	Epävarmuus, joka voi vaikuttaa Tavoitteiden tai Lopputulosten toteutumiseen.	–	Liittyy uhkiin ja haavoittuvuuksiin; vaikuttaa Toimenpiteiden priorisointiin.	Hallittava osana kehittämistä ja toimintaa.
Kustannus		Cost	Resurssien (rahan, ajan, työn) kulutus, joka syntyy Toimenpiteen tai toiminnan toteuttamisesta.	–	Punnitaan suhteessa Hyötyyn ja Lopputulokseen.	Usein Rajoite tai investointi, joka on perusteltava suhteessa Lopputulokseen.
Hyöty		Benefit / Gain	Tavoiteltu tai toteutunut myönteinen vaikutus; lähellä Lopputulosta ja vaikutusta.	Etu, Gain	Perustelee kehittämisinvestointeja; liittyy Arvolupaukseen ja Asiakasarvoon.	Voi kohdistua asiakkaalle (asiakasarvo) tai organisaatiolle (liiketoiminta-arvo).
Ilmiö		Phenomenon	Tunnistettu tai nouseva asia tai kehityskulku, jolla voi olla vaikutuksia organisaatioon.	Nouseva ilmiö	Voi kehittyä trendiksi, ajuriksi, riskiksi tai tapahtumaksi.	Ei vielä välttämättä ole vakiintunut trendi tai konkreettinen tapahtuma.
Tapahtuma, Liiketoimintatapahtuma		Business Event	Liiketoimintaympäristön merkityksellinen tilamuutos, joka voi käynnistää toimintaa tai syntyä toiminnan seurauksena.	Business Event, tilamuutos, tapahtuma	Tapahtuma voi toimia toimintaa käynnistävänä triggerinä. Liiketoimintatapahtuman erityinen tai rinnakkainen nimitys.	Erottuu ilmiöstä ja trendistä: tapahtuma on konkreettisempi muutos.

Vertaa kokonaisarkkitehtuurin peruskäsitteitä Enterprise Design -elementteihin: linkki.

__________

Käsitteet

Käsitemalli (laaja)

Keskeisten peruskäsitteiden lisäksi on olemassa eräitä oleellisesti organisaation liiketoiminnan kehittämiseen vaikuttavia elementtejä, kuten missio, visio ja strategia, sekä kyvykkyys.

Kyvykkyys kokoaa ja yhdistää sen toteuttamiseen tarvittavat elementit.

Kyvykkyydet ovat kokonaisarkkitehtuurin keskeisiä kooste-elementtejä, joiden avulla yhteen kuuluvia asioita / elementtejä voidaan tarkastella. Kyvykkyydet liittävät yhteen kuuluvat asiat yhteen, kuten esimerkiksi ihmiset, prosessit ja assetit (tiedot, järjestelmät, teknologiat, tilat, laitteet yms.). Tässä mielessä kyvykkyyksien tunnistaminen on paitsi strategisesti tärkeää, se on hyödyllistä myös operatiivisen toiminnan ymmärtämiseksi. Lisäksi voidaan todeta, että kyvykkyyksiin kohdistuvat sekä johtaminen että kehittäminen.

Huom! Kyvykkyys ei siis varsinaisesti ole elementtien ’säiliö’ (container), vaan se on yhteen kuuluvien konkreettisten elementtien abstrakti kooste (kääre, wrapper). Toisin sanoen, elementit liittyvät kyvykkyyteen, elementit eivät kuulu kyvykkyyteen: elementit eivät ole kyvykkyyden kiinteitä osia, vaan elementeillä on riippuvuussuhde yhteen tai useampaan kyvykkyyteen. Kyvykkyyden ja siihen liittyvien elementtien elinkaaret eivät ole sidottuja toisiinsa. Kyvykkyys ei siis ’omista’ elementtejä(än). Kyvykkyydet ovat luonteeltaan verrattain pysyviä, ne voivat olla olemassa niin kauan kuin organisaatio on olemassa (vuosikausia, jopa vuosikymmeniä). Mutta kyvykkyyksiin liittyvät prosessit muuttuvat (miltei jatkuvasti), järjestelmät vaihtuvat, teknologiat uusiutuvat, roolit muuttuvat.

Alla EDGY-kielellä kuvattu asiakaslähtöinen metamalli.

Asiakaskeskeisyyttä on avattu tarkemmin täällä: Asiakasnäkökulma. Epäonnistunut asiakkaan palvelu tuottaa ns. häiriökysyntää, josta tarkemmin täällä: Häiriökysyntä.

Kyvykkyydet muodostavat organisaation toiminnan ja rakenteen keskeisen rungon. Kyvykkyys kuvaa, mitä organisaation on pystyttävä tekemään, ja yhdistää strategiset tavoitteet operatiiviseen toimintaan ja rakenteeseen. Kyvykkyyteen voidaan liittää sen toteuttamiseen tarvittavat roolit ja osaaminen, prosessit, tiedot, järjestelmät ja teknologiat sekä sen mahdollistamat palvelut ja tuotteet. Näin kyvykkyydet tarjoavat yhteisen rakenteen organisaation toiminnan ymmärtämiseen, johtamiseen ja kehittämiseen.

Operatiivisen toiminnan konkreettiset elementit kuvassa alla, jossa abstrakti kyvykkyys koostaa määrätyt (yhteen kuuluvat) elementit.

Kyvykkyys vastaa kysymykseen: mitä organisaation on pystyttävä tekemään?

Epäselviä tai usein sekaannusta aiheuttavia käsitteitä

Tuote

”Tuote” on yksi niistä käsitteistä, jolle annetaan eri merkityksiä asiayhteydestä riippuen. Tuote on yhtäältä asiakkaille tarjottava lopputuote, ja toisaalta se on erityisesti ketterässä kehittämisessä käytetty käsite kuvaamaan kehitettävää tuotetta. Nämä voidaan erottaa puhumalla tarjoomatuotteesta ja kehittämistuotteesta, jolloin niiden merkitys avautuu, joskin kömpelöllä tavalla. Mutta tämä tapa auttaa ymmärtämään näiden merkitysten eroja. On selvää, että tällainen kaksoismerkitys on ongelmallinen. Mutta se on hallittavissa, kunhan sovitaan mitä tarjotaan eli ’tarjoomatuotteet’, ja erotetaan niistä ’kehittämisen tuotteet’ erikseen – ellei kyse ole täsmälleen samoista ’tuotteista’.

1. Tuote liiketoiminnan kontekstissa (tarjooma, offering): tarjoomatuote tai asiakastuote = se mitä asiakas saa (Offering Product)
   • Tässä merkityksessä ”tuote” on osa sitä, mitä organisaatio tarjoaa asiakkaalle tai muulle sidosryhmälle. Se elää asiakkaan maailmassa: sillä on arvolupaus, hinta, käyttötarkoitus, ja se kuuluu asiakaspolkuun.
   • Tuote on tässä rinnakkainen käsite palvelulle, molemmat ovat tarjooman (offering) osia, eroten lähinnä siinä, onko kyse konkreettisesta asiasta (tuote) vai suoritettavasta toiminnasta (palvelu). Tuote painottuu konkreettiseen ja toistettavaan, palvelu painottuu prosessiin ja vuorovaikutustilanteeseen. Ne ovat asiakasrajapinnan käsitteitä.
   • Tuote määrittyy asiakasarvolupauksen kautta: se on rajattu, yleensä toistettava ja hinnoiteltavissa oleva kokonaisuus, jolla on elinkaari (lanseeraus, kasvu, kypsyys, alasajo) ja paikka tuoteportfoliossa.
2. Tuote kehittämistoiminnan kontekstissa (ketterä kehittäminen & tuoteomistajuus): kehitystuote / kehittämistuote = se mitä tiimi kehittää (Development Product)
   • Tässä merkityksessä ”tuote” ei tarkoita sitä mitä asiakas saa, vaan organisointiyksikköä kehitystyölle: pysyvää kokonaisuutta (kuten järjestelmä, alusta), jonka omistaa tuoteomistaja ja jota kehitystiimi iteroi jatkuvasti backlogin kautta.
   • Tämä ”tuote” voi olla täysin sisäinen, esimerkiksi asiakaspalvelun työkalu, jota asiakas ei koskaan näe. Kyse on kehitystyön rakenteesta, ei asiakastarjoomasta.
   • Tässä merkityksessä tuote ei välttämättä ole mitään, mitä asiakas ostaa, tilaa tai saa, vaan se voi olla sisäinen järjestelmä, alusta, tai kyvykkyyttä tukeva komponentti.

Ovatko ne sama asia? Eivät, ja juuri siksi termi kannattaa erottaa eksplisiittisesti. Suhde ei ole 1:1:

• Yksi liiketoiminnan tarjooman tuote (tai palvelutuote) voi realisoitua useamman kehitystiimin “tuotteen” (kuten järjestelmän tai alustan) kautta.
• Yksi kehitystiimin “tuote” (esim. yhteinen asiakkuudenhallinnan alusta) voi tukea useaa eri tarjooman tuotetta tai palvelua, eikä sillä ole omaa, suoraa asiakasrajapintaa lainkaan.

Tarjooman tuote on asiakasnäkökulman käsite, kehitystiimin tuote on tekemisen organisoinnin käsite.

Tuote ja Palvelu

Tuote on syytä erottaa palvelusta, joka pohjautuu vuorovaikutukseen asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä. Alla oleva taulukko esittää palvelun ja tuotteen eroja, josta käy myös ilmi tuotteen kaksijakoinen (dualistinen) ja kaksimerkityksinen luonne.

Vertailunäkökulma	Palvelu	Tarjoomatuote (Asiakastuote)	Kehitystuote
Määritelmä	Ulospäin suunnattu aineeton toimintakokonaisuus tai vuorovaikutustapahtuma, jossa asiakkaalle tuotetaan arvoa ilman omistusoikeuden siirtymistä.	Asiakkaille ja markkinoille tarjottava paketoitu hyödyke tai ratkaisu (fyysinen, digitaalinen tai aineeton kooste).	Organisaation sisäisen kehittämisen ja tuotehallinnan kohde (esim. järjestelmä, alusta tai digitaalinen tuote).
Näkökulma	Outside-In / asiakasnäkökulma: Asiakas- ja kokemuskeskeinen näkökulma: mitä asiakas saa; määritellään asiakkaan tarpeen ja lopputuloksen (Outcome) kautta.	Outside-In / asiakasnäkökulma: Asiakas- ja kaupallinen näkökulma; mitä asiakas saa ja mitä organisaatio tarjoaa (toimintaympäristöönsä) arvolupauksen muodossa.	Inside-Out / kehitysnäkökulma: Organisaation ja järjestelmätyön näkökulma; miten toiminnallisuuksia ja rakennetta kehitetään.
Luonne ja tuottaminen	Tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti vuorovaikutuksessa palveluntarjoajan ja asiakkaan kanssa.	Voidaan paketoida, standardoida ja usein etukäteen valmistaa ja varastoida tai lisensoida.	Jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus (esim. sovellus, ohjelmistoalusta), jolla on oma kehityselinkaari ja toteutusryhmä / -tiimi. Kehityskohde, ei aina näy asiakkaalle sellaisenaan
Arvonmuodostus ja omistajuus	Asiakas saa käyttöoikeuden ja hyödyn lopputuloksesta; omistajuus ei siirry.	Asiakas ostaa tai saa käyttöoikeuden määrättyyn tuote-instanssiin ja siihen liittyviin sopimusehtoihin.	Tuottaa arvoa mahdollistamalla tarjoomatuotteiden ja palveluiden suorittamisen.
Hallinta & Roolit	Palvelumuotoilija, palveluomistaja, asiakaspalveluroolit.	Tuotepäällikkö (kaupallinen), liiketoimintaomistaja.	Tuoteomistaja (Product Owner), sovellus-/alustakehitystiimit.
Esimerkkejä	Konsultointi, terveydenhoitotapahtuma, asiakastuki, huoltopalvelu, asiantuntija-apu, neuvonta.	Vakuutustuote / vakuutussopimuspaketti, pankkituote, fyysinen laite, kaupallinen SaaS-lisenssi.	Liiketoimintajärjestelmä, mobiilisovellus, sisäinen ERP-järjestelmä, mobiilisovelluksen taustajärjestelmä (API), digitaalinen sovellus tai sen ominaisuus; Tiimi julkaisee versioittain.

Tuotteen ja palvelun suhteesta tarkemmin täällä: Palvelu vs. Tuote.

Kyvykkyys, Prosessi ja Toiminto

Kyvykkyys vs. Prosessi

• Kyvykkyys (capability) vastaa kysymykseen mitä organisaatio pystyy tekemään.
• Prosessi vastaa kysymykseen miten se tehdään.

Kyvykkyys on verrattain pysyvä ja uniikki, “organisaation ominaisuus”. Esimerkiksi ”Hankinta” on kyvykkyys, joka esiintyy organisaatiolla riippumatta siitä, mikä yksikkö sen toteuttaa ja miten se sen toteuttaa.

Prosessi on toiminnan konkreettinen toteutustapa (input-“temput”-output), joka voi muuttua. Sama kyvykkyys voidaan toteuttaa monella eri prosessilla (manuaalisesti, puoliautomaattisesti, tekoälyavusteisesti), ja prosessi voidaan uudistaa kyvykkyyden pysyessä samana.

Huom! Prosesseja esiintyy eri tasoilla organisaation toiminnassa: yhtäältä on olemassa ylätason päästä-päähän prosesseja, ja toisaalta on olemassa operatiivisen tason prosesseja, jotka liittyvät esimerkiksi määrättyyn kyvykkyyteen, ja jotka ovat rajatun toiminnallisen kokonaisuuden toimintaa. Arvovirta (Value Stream) on organisaation ylätason päästä-päähän-prosessi, joka kuvaa arvon syntymistä asiakkaan tarpeesta tavoiteltuun lopputulokseen. Se ylittää tyypillisesti kyvykkyys- tai organisaatioyksikköjen rajat ja hyödyntää useita kyvykkyyksiä. Operatiivisen tason prosessi puolestaan kuvaa rajatumman toiminnallisen kokonaisuuden toimintaa / tekemistä eli sitä, miten tietty kyvykkyys käytännössä toteutuu.

Kyvykkyys on kokonaisuus, joka koostuu ihmisistä (osaamisrooleista), prosesseista ja asseteista (kuten tiedot, järjestelmät, tilat, laitteet). Kyvykkyys on siis selkeärajainen, “täydellinen”, toiminnallinen kokonaisuus, joka voidaan ulkoistaa. Prosessi puolestaan tarvitsee muuta toimintaa ja rakennetta ympärilleen, ollakseen “täydellinen” toiminnallinen kokonaisuus. Kyvykkyys ei muutu ulospäin, vaikka sen sisäinen toteutustapa muuttuu. Kyvykkyys on strateginen, looginen asia, se “ei kuulu kenellekään eikä sijaitse missään”. Se on abstraktio siitä, mitä organisaatio osaa. Kyvykkydestä tarkemmin täällä: linkki.

Toiminto (function) on toiminnallis-organisatorinen käsite, se on yksikkö organisaatiokaaviossa, jolla on omistaja, budjetti ja ihmisiä, sekä toimintaa.

Ongelmia tulee silloin, jos organisaation toimintaa aletaan jäsentelemään sekä kyvykkyyksillä, prosesseilla että toiminnoilla. Tästä seuraa sekaannusta ja yleistä hämmennystä, koska käsitteiden rooli ja merkitys hämärtyy. Ne menevät helposti päällekkäin, limittäin ja lomittain. Siksi tulisikin tehdä valinta, millä käsitteillä toimintaa jäsennellään. Selkeintä olisi jäsennellä toiminta kyvykkyyksiin, ja ymmärtää, että niihin liittyy toimintaa eli prosesseja, ihmisiä eli osaamisprofiileja (rooleja) sekä assetteja (mm. tiedot, järjestelmät, tilat, laitteet). Tällöin toiminto (function, business function) aiheuttaa tarpeetonta epäselvyyttä ja päällekkäisyyttä. Kyvykkyydet ovat silta asiakasnäkökulman sekä organisaation sisäisen toiminnan ja rakenteen välillä.

Käsitteiden sekavuus on seurausta kokonaisuuden hallinnan puutteesta tai epäonnistumisesta.

IT-palvelu

IT-palvelu toimii siltaavana hallinta- ja vastuurarajapintana liiketoiminnan ja IT-tuotannon välillä. Se niputtaa yhteen tekniset resurssit, toimintamallit ja organisaatioroolit siten, että kokonaisuutta voidaan hallita, ylläpitää, hallita sopimusteknisesti ja pystyttää sen ympärille jatkuvuus- sekä palvelutasohallinta (SLA/OLA). Käytännössä IT-palvelu kytkeytyy seuraaviin elementteihin (kuva alla):

Tavoitteet → lopputulokset → toimenpiteet → tuotokset

Muutostarve -ketju:
Syyt (drivers) → Tavoitteet (goals) → Lopputulokset (outcomes) → Toimenpiteet (actions) → Tuotokset (outputs).

Muutos- ja kehittämistarpeilla on yksi tai useampi syy (cause) tai alkusyy / juurisyy (root cause), jota voidaan ajatella ajurina (driver), eli mikä ajaa meitä muutokseen.

Muutamia käsitepareja, jotka usein sekoittuvat keskenään:

• Tavoitteet vs. Toimenpiteet
  • yleisin sekaannus: toimenpide naamioidaan tavoitteeksi (”tavoitteena on ottaa käyttöön uusi järjestelmä” on itse asiassa toimenpide, ei tavoite)
• Tavoitteet vs. Lopputulokset
  • tavoite on laadullinen suunta (esim. ”asiakastyytyväisyyden parantaminen”), lopputulos on etukäteen määritelty mitattava vahvistus (esim. ”asiakastyytyväisyys on parantunut tasolle 4”). Näitä käytetään usein synonyymeinä, vaikka ero (kvalitatiivinen vs. kvantitatiivinen) on olennainen
• Toimenpiteet vs. Tuotokset
  • toimenpide on tekemistä, toimintaa, kun taas tuotos on se konkreettinen asia jonka tekeminen synnyttää. Tuotos voi olla jokin konkreettinen asia kuten suunnitelma, tuote tai palvelu tai prosessikuvaus.
• Tuotos vs. Lopputulos
  • Tuotos on konkreettinen asia, jonka vaikutus on lopputulos. Esim. ”talo joka rakennettiin on tuotos, rahat jotka myynnistä saatiin on lopputulos”. Tuotos on konkreettinen asia tai objekti, lopputulos on abstrakti vaikutus, hyöty, kokemus tai arvo.

Tavoitteet ilmaisevat mikä on se laadullinen (kvalitatiivinen) muutos jonka haluamme saada aikaan, ja lopputulokset ovat se mitä on tapahtunut kun tavoitteet ovat toteutuneet. 

Lopputulokset (outcomes) ovat asioita, tai toiminnan seurausvaikutuksena syntyneitä ilmiöitä, joilla todennetaan tavoitteiden toteutuminen. Lopputulokset ovat siis etukäteen ilmaistuja toivottuja hyötyjä ja vaikutuksia, mitattavissa olevia, määrällisiä (kvantitatiivisia) asioita, joita on toivoaksemme tapahtunut kun tavoitteet ovat toteutuneet.

Tavoitteet ja toivotut lopptulokset ohjaavat tekemistämme, toimintaamme, eli mitä toimenpiteitä (actions, activities) haluamme toteuttaa tavoitteiden mukaisten lopputulosten aikaansaamiseksi. 

Tuotokset (outputs) ovat mahdollisia, konkreettisia asioita joita toimenpiteistä syntyy, kuten dokumentteja, tuotteita, palveluita, toimintamalleja tms. Niiden tarkoitus on aikaansaada jokin lopputulos, hyöty, vaikutus, kokemus.

Tästä muodostuu ketju, muutoslogiikka, jossa nämä asiat ja ilmiöt seuraavat toisiaan määrätyssä järjestyksessä.Tässä on tärkeätä järjestys, että ensin ymmärretään syyt eli miksi jotain tarvitsee tehdä tai muuttaa, sitten mitä muutosta halutaan saada aikaan, ja sitten pitää olla tapahtunut, toteutunut että syyt ovat korjaantuneet tavoitteiden määrittelemällä tavalla. Sitten vasta tarkastellaan millä toimenpiteillä muutokset toteutetaan. On oleellista ettei tavoitteita tai lopputuloksia muotoilla toimenpiteiksi.

Arvot

Organisaation arvot, liiketoiminta-arvo ja asiakasarvo sekoitetaan usein keskenään, koska niissä kaikissa käytetään samaa sanaa ”arvo”. Ne vastaavat kuitenkin täysin eri kysymyksiin ja katsovat toimintaa eri näkökulmista:

• Organisaation arvot = Mitä pidämme tärkeänä ja mihin uskomme (moraalinen ja kulttuurinen kompassi, sisäiset uskomukset ja ihanteet)

• Asiakasarvo = Mitä hyötyä asiakas saa (ulkoinen näkökulma; ulkoa-sisään / outside-in)

• Liiketoiminta-arvo = Mitä hyötyä organisaatio saa (sisäinen näkökulma; sisältä-ulos / inside-out)


Arvon tyyppi	Keskeinen kysymys	Mihin se vastaa?	Esimerkki
Organisaation arvot	Miten tämä päätös tai toiminta vastaa tärkeinä pitämiämme ihanteita?	Toimintatapoihin, kulttuuriin ja eettisiin rajoihin.	”Avoimuus”, ”Vastuullisuus”, ”Innovatiivisuus”
Asiakasarvo	Miten tämä parantaa asiakaskokemusta?	Asiakkaan kokemaan hyötyyn ja kokemukseen.	Säästetty aika, parempi laatu, helpompi arki, hyväksyttävä kustannus-hyöty -suhde
Liiketoiminta-arvo	Miten tämä edistää strategiaa ja kannattavuutta?	Taloudelliseen tulokseen, tehokkuuteen tai kilpailukykyyn.	Kustannussäästö, liikevaihdon kasvu, markkina-asema

Miten nämä kolme erotetaan käytännössä?

• Organisaation arvot ovat ’reunaehtoja’. Ne määräävät miten asiakas- ja liiketoiminta-arvoa ’saadaan’ luoda. Esimerkiksi jos organisaation arvo on ekologisuus, se ei voi hakea lyhytaikaista liiketoiminta-arvoa myymällä ympäristölle haitallisia tuotteita.

• Asiakasarvo on liiketoiminta-arvon ’lähde’. Organisaatio ei voi luoda kestävää liiketoiminta-arvoa (kuten voittoa tai kasvua), jos se ei ensin luo todellista arvoa asiakkaalle.

• Liiketoiminta-arvo varmistaa toiminnan jatkuvuuden. Pelkkä asiakkaan ‘ilahduttaminen’ ei riitä, jos toiminta on tappiollista tai strategian vastaista. Liiketoiminta-arvo varmistaa, että asiakasarvon luominen on organisaatiolle kannattavaa tai vaikuttavaa.


Organisaation arvot ohjaavat tekemisen tapaa, asiakasarvo synnyttää kysynnän ja liiketoiminta-arvo pitää toiminnan pystyssä.

Arvot ja periaatteet

Arvot ja periaatteet menevät usein sekaisin, koska ne kummatkin ohjaavat toimintaa. Ero niiden välillä on kuitenkin olennainen: arvot kertovat miksi ja periaatteet kertovat miten.

• Arvo = Mitä arvostamme; abstrakti ihanne, uskomus, asenne tai merkitys, jota pidämme tärkeänä taustavaikuttimena toiminnallemme.
• Periaate = Miten toimitaan; konkreettinen toimintaohje, sääntö tai kriteeri, joka tekee arvosta näkyvää arjessa.

Miten arvot ja periaatteet kytkeytyvät toisiinsa?

Arvot toimivat periaatteiden perusteluna: kun työntekijä tai tiimi kysyy ”Miksi meillä on tällainen linjaus tai sääntö?”, vastaus löytyy arvopohjasta. Arvoista on paha kiistellä, mutta periaatteiden toimivuutta voi arvioida. Jos periaate ei tuota haluttua tulosta, periaatetta voidaan muuttaa, vaikka taustalla oleva arvo pysyisi samana. Periaatteet ohjaavat liiketoiminnan kehittämistä: erityisesti johtamisessa, toiminnan suunnittelussa käytetään nimenomaan periaatteita, koska abstrakti arvo ei riitä tekemään valintaa kahden ratkaisuvaihtoehdon välillä. Arvo on organisaation ‘moraalinen’ kompassi, mutta periaate on pelisääntö, jonka mukaan toimitaan käytännössä.

Missio, visio, strategia

Tarkoitus (purpose) on organisaation olemassaolon syy, perustelu sille miksi organisaatio on olemassa. Se on pysyvä, laaja ja arvoihin pohjautuva. Vastaa kysymykseen ”mihin maailmassa tarvitaan meitä?” Tästä seuraa tyypilliset kuvaukset siitä, mikä on organisaation tehtävä eli missio, ja mihin se pyrkii eli visio, ja miten se aikoo toteuttaa siirtymän kohti visiota, eli strategia.

• Missio kertoo, mikä on organisaation tehtävä, mitä tehtävää tai tehtäviä se toteuttaa toiminnallaan.
• Visio kertoo, millaiseen tulevaisuuteen se pyrkii.
• Strategia kertoo, miten organisaatio aikoo päästä sinne.

Ketju: Missio → Visio → Strategia → Tavoitteet → Kehittämistarpeet → Kehittämistoimenpiteet → Toteutus

Missio: mikä on perustehtävä jota toteutamme
↓
Visio: mihin haluamme päästä
↓
Strategia: mitä valitsemme tehdä ja mitä jätämme tekemättä päästäksemme sinne
↓
Tavoitteet: mitä laadullisia muutoksia haluamme saada aikaan
↓
Toimenpiteet: miten aiomme toteuttaa muutokset: millä yksittäisillä toimenpiteillä; suunnitelma priorisointia ja resursointa varten
↓
Kehittäminen: mitä konkreettisia, suunniteltuja toimenpiteitä teemme, missä järjestyksessä, millä resursseilla
↓
Operatiivinen toiminta: miten toimimme

Tuotos (Output) ja Lopputulos (Outcome)

Tuotos on konkreettinen esine/asia/hyödyke, ja siitä saatava hyöty tai vaikutus on lopputulos. Tuotos ja lopputulos sekoittuvat usein, koska ne kuvastavat kehittämisen ja tekemisen eri vaiheita. Yksinkertaisesti ilmaistuna: tuotos on se, mitä tehdään eli konkreettinen aikaansaannos, kun taas lopputulos on se vaikutus tai muutos, joka tuotoksella saadaan aikaan.

Ero on olennainen, ja se kannattaa ankkuroida muutosketjuun: Syyt → Tavoitteet → Lopputulokset → Toimenpiteet → Tuotokset.

• Tuotos (Output):
  • Konkreettinen asia, jonka toimenpide tuottaa: dokumentti, tuote, palvelu, toimintamalli, järjestelmä.
  • Vastaa kysymykseen ”mitä tehtiin / mitä syntyi”.
  • Keino, ei päämäärä, sen tarkoitus on saada aikaan jokin lopputulos.
  • Esim. ”uusi asiakaspalveluprosessi on käyttöönotettu”, ”koulutusmateriaali on julkaistu”.
• Lopputulos (Outcome):
  • Ennalta määritelty, mitattava/kvantitatiivinen hyöty tai vaikutus, joka osoittaa, että tavoite on toteutunut.
  • Vastaa kysymykseen ”mitä on tapahtunut, kun tavoite on saavutettu”.
  • Päämäärä, ei keino.
  • Esim. ”asiakastyytyväisyys on parantunut tasolle 4 (asteikolla 1–5)”, ”häiriökysyntä on vähentynyt 20 %”.

Miksi ne menevät sekaisin?

Tuotos on helppo tuottaa ja osoittaa (”teimme tämän”), joten se houkuttelee korvaamaan lopputuloksen mittarina. Mutta uuden prosessin käyttöönotto (tuotos) ei vielä todista mitään. Vasta jos asiakastyytyväisyys todella nousee (lopputulos), tavoite on oikeasti toteutunut. Tuotos voi valmistua täydellisesti ilman että toivottu vaikutus koskaan syntyy.

Käytännön testi:

• Jos kuvaus kertoo mitä tehtiin tai mitä syntyi, se on tuotos.
• Jos kuvaus kertoo mikä on muuttunut mitattavasti toimintaympäristössä tuotoksen ansiosta, se on lopputulos.

Tärkeää:

• Tavoitteita tai lopputuloksia ei pidä naamioida toimenpiteiksi tai tuotoksiksi.
• Järjestys: Syyt → Tavoitteet → Lopputulokset, vasta sitten Toimenpiteet ja Tuotokset, pitää tarkastelun selkeänä.

Vertailutaulukko:

	Tuotos (Output)	Lopputulos (Outcome)
Määritelmä	Konkreettinen suorite, tuote, palvelu tai aikaansaannos (artefakti). Toiminnan tai tekemisen välitön, konkreettinen tulos.	Vaikutus, arvo, hyöty tai toiminnallinen muutos, joka seuraa tuotoksen hyödyntämisestä. Toiminnan tai kehittämisen aikaansaama muutos, vaikutus tai hyöty.
Peruskysymys	Mitä tehtiin, saatiin valmiiksi, rakennettiin, tuotettiin tai toimitettiin?	Mitä hyötyä, vaikutusta tai muutosta siitä syntyi, mikä muuttui, mitä saavutettiin?
Luonne	Konkreettinen, käsin kosketeltava tai suoraan osoitettavissa oleva aikaansaannos.	Vaikutus tai muutos. Ensisijaisesti abstrakti, laadullinen tila / tilamuutos tai toiminnan vaikutus.
Näkökulma	Sisäänpäin suuntautunut (resurssien ja tekemisen mittaaminen). Tuottaja, projekti, prosessi tai toiminta.	Ulospäin suuntautunut (asiakkaan, käyttäjän tai organisaation saama arvo). Asiakas, käyttäjä, organisaatio tai muu kohde.
Mittaaminen	Helppo mitata määrällä, laajuudella ja aikataululla (esim. valmiusaste, kpl-määrä). Mitataan valmistumisena, määränä, kattavuutena tai toimituksena. Mittarit: Määrä, aikataulu, laatuvaatimukset. Sovittu asia on tuotettu ja/tai toimitettu.	Todennetaan vaikutuksilla, laadullisilla mittareilla (KPI) ja käyttäytymisen muutoksella. Mitataan muutoksena, hyötynä tai vaikutuksena. Mittarit: Vaikuttavuus, asiakas- / käyttäjähyöty, muutos. Haluttu tavoite, muutos tai hyöty todella toteutuu
Hallittavuus & Kontrolli	Kehitystiimin tai projektin suorassa hallinnassa (voidaan luvata valmiiksi).	Ei täysin suorassa hallinnassa; riippuu ihmisten toiminnasta ja ympäristöstä.
Vastuu	Tuottaja / toimittaja / tiimi.	Tilaaja / omistaja.
Aikajänne	Lyhyt, välitön. Toteutuu välittömästi työn tai projektin valmistuessa. Näkyy yleensä heti, kun työ tai toimitus valmistuu.	Pitkä, viivästetty. Toteutuu vasta viiveellä tuotoksen käyttöönoton jälkeen. Usein näkyy vasta tuotoksen käyttöönoton jälkeen.
Riippuvuussuhde	Väline (keino) lopputuloksen saavuttamiseen. Syntyy tekemisen välittömänä tuloksena.	Se lopullinen tavoitteen toteutuminen. Syntyy tuotosten käyttöönoton ja hyödyntämisen seurauksena.
Esimerkki	1. Digikehitys: Uusi mobiilisovellus on julkaistu sovelluskaupassa. 2. Koulutus: Organisaatiolle on pidetty 3 koulutussessiota. 3. Uusi digitaalinen ajanvarauspalvelu on toteutettu. 4. Uusi ominaisuus tuotannossa.	1. Asiakkaiden asiointi nopeutuu ja itsepalveluaste nousee 25 %. 2. Työntekijöiden osaaminen paranee ja virheet prosessissa vähenevät. 3. Asiakkaiden asiointi nopeutuu ja asiakastyytyväisyys paranee. 4. Asiakkaiden vaihtuvuus laskee 5 %.

__________

Organisaation toiminnan ja rakenteen elementit

__________

Organisaation toiminnan ja rakenteen mallintaminen

Mallintaminen onnistuu parhaiten yksinkertaisella ja värikkäällä, visuaalisesti näyttävällä EDGY-kuvauskielellä, joka on kaikille helppo oppia, ymmärtää ja käyttää. EDGY kieli perustuu ainoastaan neljään (4) peruselementtiin: 1) ihmiset (people), 2) aktiviteetti (activity), 3) objekti (object) ja 4) lopputulos (outcome). Näiden lisäksi kielessä on vain kaksi (2) yhteystyyppiä elementtien välisten riippuvuuksien ja dynamiikan mallintamiseen: 1) yhteys (link) ja 2) virta (flow). (Ks. tarkemmin: EDGY Cookbook).

EDGY on Intersection Groupin kehittämä.

Peruselementeistä on erikoistuneet elementit eri näkökulmissa (kuva alla).

Katso EDGY pikaopas ja / tai EDGY pikaopas PDF-versio

Asiakaslähtöinen metamalli

Katso laaja kooste liiketoiminnan kehittämisen sanasto

Muotoiluajattelu ja systeemiajattelu kohtaavat

Liiketoiminnan mallintaminen on osa liiketoiminnan kehittämistä, jossa muotoiluajattelu ja systeemiajattelu kohtaavat parhaimmillaan. Tässä Enterprise Design on toimiva lähestymistapa ja EDGY kaikille yhteinen kuvauskieli.

__________

— Eero Hosiaisluoma